Finnan juhlavuoden kunniaksi on sopiva hetki pysähtyä katsomaan taaksepäin, millainen on 10-vuotiaan hakupalvelun tarina tähän asti. Finna-palvelun käyttöönotto alkoi vaiheittain vuonna 2011 ja virallisesti se julkaistiin loppuvuodesta 2013. Vuosien varrella siitä on kasvanut Suomen suurin verkkokirjasto ja merkittävin valtakunnallinen kulttuuriperinnön hakupalvelu, joka tuo kaikkien saataville monipuolisesti kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaaliset aineistot. 

Finnan juuret johtavat Kansalliskirjaston luotsaamaan Kansallisen digitaalisen kirjastoon; hakupalvelu toimi digitaalisen kirjaston asiakasliittymänä 2010-luvun alussa. KDK eli Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke oli opetus- ja kulttuuriministeriön sisältö- ja palvelukokonaisuus vuosina 2008–2017. KDK-hankkeen päätyttyä Finnasta muodostui oma yksikkönsä.

Finnassa on sekä kiinnostavaa että haastavaa se, ettei palvelu itse asiassa ole koskaan valmis. Avainsanana Finnan kehittämisessä onkin avoimuus. Finna muuttuu, koska sen toimintaympäristö sekä asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet elävät. Katsotaanpa mitä kaikkea on tapahtunut reilun kymmenen vuoden aikana, mukaan lukien hakupalvelun kaksi ensimmäistä kehitysvuotta. Olemme keränneet muistiin muutamia tärkeitä etappeja matkan varrelta.

2011 

Syksyllä 2011 Finna-hakupalvelun rakentajat etsivät ratkaisua ohjelmistotuotannolle. Finna oli tarkoitus toteuttaa valmisohjelmistolla, mutta kilpailutuksella valittu vaihtoehto ei täyttänyt vaatimuksia. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot olivat kehittyneet viime vuosina, joten päätettiin siirtyä avoimeen lähdekoodiin. Parissa kuukaudessa ohjelmistokehittäjät rakensivat VuFindilla ja muilla ohjelmistoilla demoympäristön, jossa hakupalvelun perustoiminnot olivat valmiina. Avoin lähdekoodi helpotti myös Finnan integroimista muihin palveluihin, kuten kuvapankkeihin. 

2012

Vuoden alussa Finnan kehittäminen aloitettiin avoimen lähdekoodin ohjelmistoratkaisuilla. Näin ohjelmistotuotanto pysyi omissa käsissä, ja siten myös vastuu käyttöliittymistä ja käytettävyydestä oli kokonaan kehittäjäyhteisöllä. Samalla se myös mahdollisti uusien ratkaisujen luomisen. Saman vuoden aikana Finna.fi-asiakasliittymän testiversio avattiin koekäyttöön. 

 ”Kun vaihdoimme avoimen lähdekoodin ohjelmistoon ei tarvinnut miettiä enää kaupallisen ohjelmiston rajoituksia ja ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden rakentaminen alkoi innostuneessa ilmapiirissä”, kertoo Finnan tietojärjestelmäpäällikkö Bjarne Beckmann. 

Entäpä Finna-nimi? Finnan tietojärjestelmäasiantuntija Ere Maijala muistelee, miten hakupalvelu sai nimensä: ”Nimi on tärkeä osa palvelua. Esillä olivat esimerkiksi Etsin, Vipunen, Iso Jytky ja Hakuli. Nimen valinta otti aikansa, mistä seurasi monenlaisia käytännön haasteita muun muassa viestinnän ja ohjelmistokehityksen alueilla. Kehityksessä työnimenä oli hetken aikaa Morgan.” 

Prosessin tueksi saatiin monia hyviä vinkkejä, kuten “Ei ainakaan mitään latinaa”, “Sellainen, mikä sopii suuhun, joku hauska ja helppo” sekä “Joudun todennäköisesti elämään nimen kanssa liiankin pitkään”. Finna sai virallisesti nimensä 4.5.2012 ja sen jälkeen finna.fi-osoite varattiin käyttöön.  

2013 

Alussa Finnassa olivat mukana Jyväskylän yliopiston kirjasto, Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomen Metsämuseo Lusto ja muut nk. Kantapuu-museot, Museovirasto, Tuusulan taidemuseo sekä Valtion taidemuseo. Hakupalvelussa oli saatavilla heti yli 7,6 miljoonaa aineistotietoa. Lisäksi testikäyttöön avattiin Jyväskylän yliopiston oma näkymä, joka oli alku lukuisille asiakasorganisaatioiden omille Finna-näkymille. 

Uusia organisaatioita liittyi mukaan Finnaan vaiheittain ja Finnasta tuli koti kymmenien arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoille. Osalla niistä oli myös omat Finna-näkymät. 

Palvelussa ja sen kehittämisessä on huomioitu alusta asti käyttäjien tarpeet. Finnan perusajatus olikin nyt toteutunut: käyttäjän ei tarvinnut etsiä tietoa eri organisaatioiden palveluista, vaan aineistot avautuivat yhden käyttöliittymän kautta. 

2016 

Finnan avoimen rajapinnan ensimmäinen versio toteutettiin 2015 ja rajapinta avattiin loppukäyttäjille alkuvuodesta. Näin muut sovellukset ja palvelut voivat hakea Finna.fi:n sisältöjä rajapinnan kautta.

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI toi aineistonsa hakupalveluun ja siitä lähtien Finnasta on löytynyt myös liikkuvaa kuvaa. Pari vuotta myöhemmin KAVI avasi myös oman Finna-näkymänsä Elonetin. 

Beckmann kertoo Vaski-kirjastojen mukaantulosta vuonna 2016: “Oli mahtava tunne, kun Vaski-kirjastot otti ensimmäisenä yleisten kirjastojen yhteenliittymänä Finna-verkkokirjaston käyttöön. Yhteistyö heidän kanssaan loi pohjan sille, että muut yleiset kirjastot pystyivät tulemaan helposti mukaan.”

2017 

Finna Street -palvelu avautui – sen avulla käyttäjä voi hakea historiallisia kuvia mobiililaitteen sijaintitiedon perusteella.

Museovirasto julkaisi merkittävän määrän, yli 100 000 kuvaa, hakupalvelussa.

Finnan käyttö lisääntyi jatkuvasti, joten käytettävyyden ja saavutettavuuden merkitys loppukäyttäjän kannalta alkoi korostua entistä enemmän. Loppuvuodesta valmisteltiin uutta hallintaliittymää ja Finnan ulkoasu-uudistus alkoi – molemmat valmistuivat vuonna 2018. 

2020 

Koronapandemia näkyi myös Finnassa. Arkistojen, kirjastojen ja museoiden digitaalisten aineistojen sekä palveluiden kysyntä lisääntyi. Poikkeusaikana korostui entistä enemmän luotettavan tiedon ja aineiston tarve sekä digitaalisen kulttuuriperinnön merkitys kansansivistykselle. Finnan tunnettuus kasvoi vuoden 2020 aikana, sillä myös mediaa kiinnosti digitaaliset aineistot ja kulttuuripalvelut.

Finnan eri pääkohderyhmille suunnattuja laskeutumissivuja alettiin kehittää. Niistä ensimmäisenä valmistui opetusalan ammattilaisille suunnattu sisältöosuus Finna Luokkahuone. Lisäksi avointen oppimateriaalien kirjaston aineistot julkaistiin Finnassa. 

2021 

Finnan visio vuosille 2021–2024 antoi selkeän suunnan. Vision mukaisena tavoitteena on tuoda aineistot osallistavasti ja älykkäästi yhteiskunnan käyttöön. Kantaviksi teemoiksi palveluvisiossa on määritelty tiedonsaannin ja elinikäisen oppimisen edistäminen, paras käyttökokemus ja yhä tiivistyvä yhteistyö. 

“Finnan merkittävyys kasvoi, kun lähdimme edistämään entistä enemmän elinikäistä oppimista. Työn tuloksena pystymme tarjoamaan vielä paremmin ja kattavammin tietoa elämän eri vaiheisiin”, kuvailee Beckmann. 

Kaikkien Finna-näkymien käynnit olivat kasvu-uralla. Finna.fi-palvelussa käyntimäärät kasvoivat 32 % edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia museoita ja yleisiä kirjastoja tuli hyvää tahtia mukaan, mikä edisti kasvua ja lisäsi käyttäjämääriä. Vuoden 2021 lopussa kaikkiaan 421 organisaatiota oli tuonut aineistojaan Finnaan. 

Tutkitun tiedon ja oppimateriaalien määrä kasvoi Finnassa. Kotimaista avointa tutkimustietoa varten kehitetty laskeutumissivu avautui, kun Oikopolku tutkittuun tietoon -sisältöosuus julkaistiin vuoden 2021 lopulla. Se kokoaa Finnan tutkimusaineistojen joukosta vinkkejä ja valmiita teemahakuja kiinnostavien tiedejulkaisujen löytämiseksi sekä suurelle yleisölle että erilaisille tiedontarvitsijoille. Finnaan tuli saataville aineistoja myös kotimaisilta julkaisuarkistoilta ja korkeakoulukirjastoilta sekä Journal.fi:stä.

2022 

Finnaan tulivat mukaan ensimmäiset tutkimuslaitokset, kun Ruokavirasto ja Suomen ympäristökeskus julkaisivat aineistojaan hakupalvelussa. Tutkimuslaitosten mukaantulojen ansiosta Finnan yhteiskunnallinen merkittävyys kasvoi. Uudet aineistot täydensivät Finnan kasvavaa tutkitun tiedon tarjontaa.

2023 

Finna viettää 10-vuotisjuhliaan – mukana hakupalvelussa on jo yli 470 asiakasorganisaation aineistot!