RFID-tietomalli suomalaisille kirjastoille

on laadittu KATVEn alatyöryhmässä vuonna 2005.

Alkuperäisessä työryhmässä olivat:

• Juha Hakala, Kansalliskirjasto (puheenjohtaja)
• Riitta Ikonen, Laurea ammattikorkeakoulu
• Esa Kurki, Kansalliskirjasto
• Riitta Lehtinen, HetMet -kirjastot
• Seppo Lindström, TietoEnator Libraries (> Axiell)
• Pauli Tossavainen, Top Tunniste
• Saku Tuominen, Axiell
• Juha veijalainen, BTJ Kirjastopalvelu

Tietomallin tulkintaongelma

Vuonna 2009 sen soveltamisessa ilmeni tulkintaongelmia, jotka haittavat järjestelmien yhteentoimivuutta.

Hankaluuksien taustalla on se, että Katve-ryhmässä sovittiin aikanaan mandatory data blockin pituudeksi 32 merkkiä, jotta olisi mahdollista kirjoitussuojata vain pakollinen data. Kirjoitussuojaus on mahdollista tehdä vain blokki kerrallaan (32 tavua, 36 tavua jne), eli jos mandatory data block olisi 34 tavua, kirjoitussuoja kattaa myös kaksi tavua muuta dataa.

Valitettavasti Katveen linjausta ei kirjattu sovellusohjeeseen, vaan se antaa kaksi vaihtoehtoa (32 ja 34 merkin mittainen mandatory data block, riippuen siitä onko ISIL-tunnukselle varattu 11 tai 13 tavua), joista valmistajat ovat nyt käyttäneet molempia. Periaatteessa ohjelmistot voidaan helposti rakentaa niin että ne voivat lukea kummankinlaista mandatory data blockia. Myös kirjoitussuojausta on joko käytetty tai sitten ei.

Tekeillä oleva ISO-standardi RFID:n käytöstä kirjastoissa voisi tarjota meille ratkaisun ongelmaan. Mutta teksti on vasta kommenttikierroksella oleva Draft International Standard, eli se voi muuttua. Niinpä kansallisesta RFID-sovellusohjeesta on tehtävä versio 1.1, jota ei ole mahdollista toteuttaa ainakaan mandatory data blockin osalta yhteismitattomasti.

Ehdotus toimenpiteiksi

1. Kaikkien intressieissä on, että järjestelmät saadaan yhteismitallisiksi niin että siitä koituu ohjelmistotaloille mahdollisimman vähän vaivaa samalla kun kotimaisen profiilin hengestä pidetään kiinni. 
2. Oheista Pauli Tossavaisen laatimaa ehdotusta ovat käsitelleet ja kommentoineet alkuperäisessä RFID-työryhmässä olleet (tai niitä nykyisin vastaavat) tahot/henkilöt ja siinä on selvitetty ne taustasyyt, miksi teksti on kirjoitettu niin kuin on kirjoitettu.
3. Siksi se voitaisi hyväksyä väliaikaisratkaisuksi, varsinkin jos myös väite siitä, että se tuottaa ongelmakirjastoille vähiten lisätyötä pitää paikkansa. Uusi kansainvälinen standardihan tulee joka tapauksessa vaatimaan aivan uuden kannanoton/version suomalaiseen sovellusohjeeseen. Tämä tullee ajankohtaiseksi vuonna 2010.
4. Esitys toimitetaan Katve-jakelun kautta tiedoksi ja kommentoitavaksi, ja asia käsitellään seuraavassa Katve-tapaamisessa (1.9.2009).  

Pauli Tossavaisen ehdotus ratkaisuksi

Tietomalli suomalaisille kirjastoille http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/standardointi/rfid.html