Page History

Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä kannattaa YSOn käyttöönottoa, koska se tarjoaa mahdollisuuksia kehittää tiedonhakua, tiedon löytyvyyttä ja sisällönkuvailutyötä.

Asiakkaiden näkökulma: vaikutukset tiedonhakuun

YSA:sta YSO:on siirtyminen vaikuttaisi käytännön tasolla Siirtyminen YSAsta YSOon vaikuttaa kirjastojen asiakkaiden tekemiin omatoimisiin tiedonhakuihin ja hakutuloksiin.  YSO:on niillä saatuihin hakutuloksiin. YSOon siirtymisen myötä ontologian monikielisyys mahdollistaisi mahdollistaa monella eri kuvailukielellä tehtyjen aineistojen löytymisen yksikielisellä haulla. Hakutulos ; hakutulos ei olisi enää niin pitkälti riippuvainen siitä, millä kaikilla kielillä sisällönkuvailu olisi sisällönkuvailu on tehty ja millä kielellä hakua tehdään. Toki tietokannan Tietokannan muiden hakuominaisuuksien ja rajausmahdollisuuksien tuntemus korostuvat kuitenkin korostuvat, koska esimerkiksi englanninkielinen asiakas, joka ei osaa suomea tai ruotsia, voi haluta vain englanninkielistä aineistoa käyttöönsä.

Yksikkömuotoisten termien käyttö vaikuttaa myös hakutuloksen muodostumiseen. Tämä on toinen selkeä hyöty asiakkaan näkökulmasta. Hakutulos ei olisi enää niin riippuvainen sanastostandardien määritysten tuntemuksesta.

YSO:n YSOn myötä tiedonhaku selkeytyy, koska käsitteiden hierarkkisuus ja yksiselitteiset käsite – tarkoite käsite–tarkoite-suhteet kiinnittävät käsitteet osaksi laajempaa kokonaisuutta.  Tämä Tämä tiedonhaulle tuleva lisäarvoa olisi lisäarvo on erittäin tervetullut ja voisi voi oikein markkinoituna lisätä asiakkaiden hakeutumista järjestetyn tiedonhaun piiriin.

YSO:on YSOon siirtyminen on kannattavaa, jos nämä edellä mikäli mainitut parannukset näkyvät asiakkaille astisaadaan asiakkaiden käyttöön.  Monikielisyys ja yksikkömuotoisten termien rikastus ovat asiakkaan kannalta näkymättömiä ominaisuuksia, mutta hierarkkisuuden näkyminen asiakaskäyttöliittymässä on olennainen asia. YSO:n YSOn tuomat hyödyt saadaan käyttöön vain jos käytössä olevat hakukäyttöliittymät (esim. Finna) tukevat näitä ominaisuuksia.

Kirjaston henkilökunnan näkökulma: vaikutukset käytännön työhön

YSO:on siirtyminen toisi kirjastotyöhön parannuksia ja joustavuutta, tosin tietyin reunaehdoin. Siirtymän YSOn käyttöönoton hyviä puolia olisivat olisi mahdollisuus kuvailutyön kevenemiseen. Monikielisyys ja URI-tunnisteiden käyttö mahdollistaisivat sen, että samaa käsitettä ei tarvitse kuvailla erillisten sanastojen kautta.  Käsitteiden päivittyminen olisi joustavampaa ja automaattisempaa.

Ontologioiden kehittäminen, koneluettavuuden parantaminen ja linkitettävyyden lisääminen ovat hyviä selkeitä parannuksia nykyiseen verrattuna.  Se, mitä vaikutuksia ja mahdollisuuksia esimerkiksi KOKO-linkittyminen tuo tullessaan käytännön kuvailutyöhön, on vielä ennen YSO:n YSOn käyttöönottoa epäselvää. Samoin kuin muiden Muiden asiasanastojen käyttö eri kirjastoissa on erittäin moninaista, joten on hankala hahmottaa miten YSO:n YSOn käyttöönotto vaikuttaa yleisellä tasolla muiden sanastojen käyttöön.  Tulevaisuuden kehittämistyön kannalta on tärkeää tutkia tarkemmin YSO:n YSOn mahdollisuuksia linkittää kirjastoaineistoa kirjastotietokantojen ulkopuolelle.

Kuvailutyön kannalta YSO:n YSOn tuomat muutokset ovat hyödyllisiä tuovat täyden hyödyn vain, jos käytössä olevat kirjastojärjestelmät pystyvät näitä ominaisuuksia hyödyntämään.  Esimerkiksi sisällönkuvailutyössä YSO:n YSOn sujuva käyttö kuvailutyökalun kautta on tärkeää. Huono käytettävyys vaikuttaa sisällönkuvailun laatuun ja sitä kautta tiedon löydettävyyteen. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastoissa on parhaillaan meneillään uuden kirjastojärjestelmän hankinta. YSO:n YSOn toiminnallisuuksien huomioiminen pitää ottaa uuden järjestelmän määrittelyissä huomioon.huomioon myös uusien  kirjastojärjestelmien määrittelyissä.  

Monikielisyys ei synny itsestään, vaan tarvitaan työtä ontologioiden ja erikielisten termien kehittämiseksi ja linkittämiseksi. Sanastotyön kautta on mahdollisuus vaikuttaa vähemmistökielten näkyvyyteen ja aktiivisena pitämiseen. YSO:a ja sen monikielisyyttä tulee kehittää tulevaisuudessaYSOn monikielisyyden kehittäminen edelleen esimerkiksi saamelaiskielten osalta onkin kannatettavaa.

Siirtyminen käytännössä: Mikä konversiossa mietityttää?

Konversion valmistelu ja sujuminen edellyttävät erittäin huolellista ennakkointia, selkeää aikataulua ja ahkeraa aktiivista tiedottamista konversion vetäjän ja kirjastojen välillä. Kirjastojen roolia ja niiltä odotettavia resursseja ja konversion työvaiheita pitää tarkentaa hyvissä ajoin. Muutokset ja siirtymät synnyttävät aina myös Muutos synnyttää koulutus- ja tiedotustarpeita. Asiakkaiden suuntaan tiedottamisen ja opastuksen kirjastot hoitanevat itse, mutta ennen sitä olisi  Asiakastiedotuksen kannalta on tärkeää, että kirjastojen henkilökunta on saanut tarvittavat tiedot saa ajoissa riittävät tiedot YSO:on ja sen ominaisuuksiin liittyen. Muutokset ja siirtymät synnyttävät aina myös koulutus- ja tiedotustarpeita. Asiakkaiden suuntaan tiedottamisen ja opastuksen kirjastot hoitanevat itse, mutta ennen sitä olisi tärkeää, että kirjastojen henkilökunta on saanut tarvittavat tiedot YSO:on ja sen ominaisuuksiin liittyen.n ominaisuuksista.

Ennen YSA/YSO-konversiota tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten tietokannoissa olevia YSA-ketjuja tullaan konversiossa käsittelemään: saavatko ketjun osat konversiossa URIn, ja mitä tapahtuu tapauksissa, joissa vain osa ketjusta on auktorisoitu YSAan. Myös tieto siitä miten YSO-käsitteitä ketjutetaan kiinnostaaKonversion vaikutukset YSA:n ketjutuksiin on yksi esiinnoussut huolenaihe. Musiikkiaineiston yhteydessä ketjutuksia käytetään paljon ja näitä ketjuja ei haluta rikkoa. YSA:n ketjutuksia on tehty myös muussa kuin musiikkiaineistossa, vaikka suositus on ollut, että näin ei tehtäisi. Koska näitä ketjutuksia on ollut, niin on oletettavaa, että ne ovat tekijätaholle olennaisia. Ketjutusten kohtalosta ja niiden käytöstä jatkossa pitäisi olla tarkempaa tietoa saatavilla ennen YSA/YSO-konversiota. Tärkeää on, että konversiossa ei hukata ketjuihin liittyvää olennaista tietoa.

Toinen YSA:n ja YSO:n ero liittyy tarkenteisiin. YSO:n termien yksiselitteisyys on toteutettu tarkenteilla, joita vastaavassa YSA:n käsitteessä ei välttämättä ole. YSA:ssa tarkenteet ovat käytössä, mutta niitä ei ole kattavasti kaikissa moniselitteisissä termeissä mukana. Konversiossa tarkentamattomat termit voivat yhdistyä väärin tai jäädä kokonaan yhdistymättä.

Ketjutusten ja tarkentamattomien termien käsittelyä konversiossa mutkistaa monen kirjaston osallisuus yhteistietokannassa (Melinda).  Vaikka yksittäinen kirjasto ei sisällönkuvailussa ketjutuksia olekaan tehnyt, niin Melindan kautta on paikalliseen kantaan valunut YSA-ketjuja joka tapauksessa. Vastaavasti Melindaan tehdyt korjaukset tarkenteisiin eivät välttämättä ole valuneet paikalliskantoihin asti replikointiasetusten vuoksi. 

Konversion jälkeinen aika huolettaa siinä mielessä, että miten kirjastojärjestelmät ja asiakaskäyttöliittymät toimivat konversion jälkeen, kun tarjolla on monenlaista dataa? Aiheutuuko esimerkiksi kansallisessa Finnassa hakutuloksiin omituisia vääristymiä, kun osa aineistosta on kuvailtu sanastolla ja osa ontologialla?  Miten tarkistetaan konversion onnistuminen ja kuinka voidaan varmistaa, että kaikki termit ovat muuttuneet oikein?

konversion haaste ovat asiasanoissa tapahtuneet muutokset, esim. monimerkityksisen termin jakaminen sulkutarkenteilla. Nämä muutokset on vain osittain pystytty päivittämään tietokantoihin. Päivittämättömien tietueiden termimuodot eivät vastaa YSAn auktoriteetteja ja näiden muotojen käsittely konversiossa on mietittävä huolella.

Konversiota ja sen vaikutuksia hakukäyttöliittymissä sekä kirjastojärjestelmissä pitää testata ennen konversiota. Testaamisessa pitää olla mukana toimijoita eri kirjastosektoreilta ja eri kirjastojärjestelmien käyttäjiä. Näin vähennetään konversion mukanaan tuomia ennakoimattomia vaikutuksia. Konversion jälkeenkin hakuominaisuuksien pitää toimia luotettavasti, vaikka tietokanta sisältääkin monentasoista dataa. Konversion onnistumisen mittarit ja tarkistusmenetelmät pitää määritellä etukäteen. Toivoisimme, että konversio-ohjelmaa pystyy/pääsee testaamaan ennen varsinaista muutosta. Olisiko  mahdollista organisoida testiryhmä eri kirjastojen/kirjastojärjestelmien edustajista testaamaan konversiota ja siitä aiheutuvia mahdollisia ongelmakohtia? Olisi hyvä, jos tämä testiryhmä pystyisi demoamaan myös konkreettisia muutoksia asiakaskäyttöliittymiin (esim. Finna).