Page History

...

9. Kirjastojen kysymyksiä

1) Kysymys:

...

Saimme asiakkaalta palautetta, että Otavan Seven-sarjassa julkaistussa Humisevassa harjussa (isbn 9789511231516) ei nimiösivusta poiketen ole Juhani Lindholmin saatesanoja. Kysyin Otavalta ja vahvistivat asian – tilasin kyllä itsellenikin nähtäväksi kaikki Lindholmin kääntämät eri painokset.

...

Niinpä laitoin Seven-sarjan painokseen 500-kentän

500 _ _ Nimiösivun tiedoista poiketen Seven-sarjassa julkaistuista Humiseva harju -kirjoista puuttuvat Juhani Lindholmin saatesanat.

Täydensin myös 700-kenttiä kyseisissä kirjoissa – sidotussa 9511206389 ja nidotussa 9789511308201 ”saatesana” on. Se on kirjan lopussa, joten ”jälkipuheen kirjoittaja”.

...

700 1 _ Lindholm, Juhani.‡tVihan ja rakkauden tuli.

Seven-sarjassa vain

700 1 _ Lindholm, Juhani,‡ekääntäjä.

Tarvitaanko jotain ohjeistusta tällaisesta tapauksesta, jossa nimiösivun tiedot eivät pidäkään paikkaansa ja onko tämä ratkaisu ok? Myös ehdotuksia paremmasta 500-muotoilusta saa esittää.

2) Kysymys: Tekijän nimen muoto / 018646068, sähköposti 31.10

tietueessa 018646068 on 100-kentässä auktorisoitu nimitieto Mun, Hwi-chʻang; haettu LoC, nimi löytyy myös nimiön takasivulta.

245c:ssä nimi on kuten kirjassa nimiössä ja kannessa: Hwy-Chang Moon.

Yritin äsken hakea ko. tietuetta Alephista nimekkeellä (exact title) Foreign direct investment, tuloksia 231 > rajaus tekijällä moon (kirjan kannesta) > nolla tulosta.

Sama tekijä on muutamassa muussakin tietueessa: 006375123, 013659417, 005846742, 001031737.

Miten pitäisi/suositellaan tekemään tietuekenttiä (100 tms.) näiden erilaisten nimien kanssa? 100-kenttään auktorisoitu nimi? Muita ohjeita?

3) Kysymys: Ukrainankielinen kirja / käännös vai ei, sähköposti 16.11

Kysyisin kustantaja Library for all –kirjoista. Nämä ovat ukrainankielisiä eikä kirjoissa mainita muun kielistä alkuteosta eikä kääntäjää. Finna.fi:ssä oli pari tietuetta, joissa kuitenkin oli ilmeisesti verkkokirjakauppojen sivuilta saatu englanninkielinen nimeke. Kuvailin kirjat itse sellaisina, kuin ne nyt tässä fyysisesti ovat. Merkitäänkö oletettu alkuperäisnimeke johonkin ja millä tavalla? En oikein tiedä mitä tehdä näiden kanssa. En haluaisi sotkea toisten tietueita.

MARC-tietue: 2301637 ( Roby, štšo kaže Saimon / )

MARC-tietue: 2300315 ( Šaslyvi škarpetky Salli / ) (Tämän on kuvaillut alun perin toinen kirjasto)

Dasha and Miro Даша та Міро 978-1-922849-64-9  ‡q nidottu  ‡c 11,98 EUR  (vain Finna.fi)

Sini:

En ole nähnyt kirjoja, mutta ensimmäisessä (Roby, štšo kaže Saimon) näyttää olevan ristiriitaa asiasanoituksen (englanninkielinen kirjallisuus) ja 041-kentän välillä. En löydä kirjasta tietoja Worldcatista enkä kustantajan kotisivuilta https://libraryforall.org/shop-now/. Tekijällä löytyy Worldcatista jotain, mutta ei tätä kirjaa.

Šaslyvi škarpetky Salli on todennäköisesti käännös tästä https://www.worldcat.org/title/1119375276, joten siinä mielestäni Kokkolan(?) luettelointi

...

240

...

1

...

0

...

‡a Sally's lucky socks,  ‡l ukraina 

on lienee ihan perusteltua.

Suosittelisin olemaan yhteydessä kustantajaan : [email protected] ja varmistamaan heiltä askarruttavat asiat – ja ehkä hekin tajuaisivat vihjeen ja jatkossa laittaisivat alkuteosten tiedot paremmin esille.

Petra:

Tässä kustantajan katalogissa näyttäisi olevan kaikkien kolmen kirjan tiedot alkuteoksineen:

https://libraryforall.org/wp-content/uploads/2022/08/Catalogue-Ukraine.pdf

4) Kysymys: Mitä laitetaan kenttiin 008, 264 ja 500?, sähköposti 18.11

Nyt kun jalkapallon maailmanmestaruuskisat lähestyvät, niin voisiko KUMEA pohtia tilaisuuden kunniaksi Peguin Random Housen kustantaman Jalkapallokirjan kenttiä 008, 264 ja 500. Kirjan nimiösivulla ei lue muuta kuin Jalkapallokirja ja kirjaimet DK, mutta nimiön takasivusta on kuva liitetiedostossa.

Jalkapallokirja

Suomeksi on ilmestynyt kaksi eri painosta julkaisusta (2018 ja päivitetty versio 2022), englanniksi mitä ilmeisimmin kolme eri painosta (2017, 2020, 2022).

Suomenkieliset julkaisut:

Melinda 011557786
008 t 2018 2018
020 ## ‡a 978-952-321-597-9 ‡q kovakantinen
130 0# ‡a Goal!, ‡l suomi. ‡f 2018.
245 10 ‡a Maali! / ‡c toimittaja: Suhel Ahmed ; kuvitus: Adam Benton, Stuart Jackson-Carter, Jon@kja-artists ; kääntäjä: Tapani Lahtinen.
264 #1 ‡a Helsinki : ‡b Readme.fi, ‡c [2018]
264 #4 ‡c ©2018

• Linkki kustantajan verkkosivuille: https://www.readme.fi/kirja/maali-jalkapalloilijan-kirja/

Melinda 018208364
008 t 2022 2022
020 ## ‡a 978-952-373-523-1 ‡q kovakantinen
130 0# ‡a Goal!, ‡l suomi. ‡f 2022.
245 10 ‡a Jalkapallokirja / ‡c vanhempi toimittaja: Rona Skene ; kuvitus: Adam Benton [ja muita] ; kääntäjä: Tapani Lahtinen.
264 #1 ‡a Helsinki : ‡b Readme.fi, ‡c [2022]
264 #4 ‡c ©2022

• Linkki kustantajan verkkosivuille: https://www.readme.fi/kirja/jalkapallokirja/

Sini:

Lähettämäsi kuva on Readme-kustantamon julkaisusta, ei Penguinin. Mielestäni Kirjastopalvelun tekemä luettelointi siitä https://finna.fi/Record/anders.1905305#details näyttää aivan pätevältä.

K:

Lähinnä mietimme sitä, mikä painos kirjasta on kysymyksessä ja miten se merkitään kenttiin n 008, 264 ja 500. Kun kirjan tietue ilmestyi, niin siinä ei ollut mitään 500-kenttää vaan tuo kenttä ilmestyi myöhemmin Melinda-tietueeseen.

Sini: 

Finnan tiedoissa ei näy 500-kenttää. Sellainenko kuitenkin jossain on?

Nyt kun vielä etsiskelin, niin löysin tiedon että tuo 1. englanninkielinen painos on siis ilmeisesti ilmestynyt suomeksi nimellä Maali!? Maali! ‡ Anders-kirjastot ‡ Finna.fi Eli se suuri kysymys lienee onkin, katsotaanko kyseessä olevan uusi teos vai uusi painos, joka ilmestyy uudella nimellä.

Itse olisin tämän perusteella käyttämässä ainakin kenttää 775, jos uudistettu painos. Mutta pitäisi siis päästä vertaamaan sisältöä.

Jarmo: 

Melindan tietueella on 500-kenttä, mutta alla olevan Finna-linkin takana on Anders-kirjastojen tietue, jossa sitä ei ole. Finnan hakutuloksessa voi siitä pudotusvalikosta valita, minkä kirjaston tietuetta haluaa katsella.

Ensimmäinen painos tosiaan näyttää ilmestyneen eri nimellä, joten viittaus olisi kyllä paikallaan.

Petra:

Finnassa ainakin Kansalliskirjaston näkymässä näkyy 500-kentässä huomautus:  Lisäpainokset: 3. painos 2022.

Tietue on tosiaan alun perin Kirjastopalvelun tekemä, mutta tuo huomautus ei ole meiltä peräisin.

Sini:

Eli joku jossain on tulkinnut sen 3. painokseksi ja tehnyt pelkän painoshuomautuksen, joka on ristiriidassa 008 kanssa. Mutta olennainen kysymys siis on, onko kyseessä sama teos vai ei ja se ratkaisee mitä merkitään.

Sini:

Minäkin sain vasta nämä molemmat käsiini. Tosiaan ainoastaan osiossa turnaukset ja pokaalit on vaihdettu kuvia ja päivitetty viimeisimpien voittajien tiedoilla. Sivumäärällä katsottuna siis ensimmäiset 113 sivua näyttäisivät olevan aivan samat ja muutoksia on vain viimeisillä noin 30 sivuilla. Suurin osa teksteistä on näilläkin sivuilla samaa.

Olen samaa mieltä kuin Martin, että vuoden 2022 Jalkapallokirja on käännös alkukielisen kirjan kolmannesta painoksesta, eikä tämä suomenkielinen tosiaankaan ole kolmas painos, vaan kirjassa olevat painostiedot ja vuosiluvut viittaavat alkukielisiin teoksiin. Suomenkielisen luetteloinnissa 775 viittaus vuoden 2018 versioon on tarpeen.

Eli ainakin 008 ja 264 Kipan luetteloinnin mukaisesti ja tuo jostain tullut 500-huomautus ”Lisäpainokset: 3. painos 2022.” tulisi poistaa. Onko 500-kenttään tarpeen laittaa joku muu huomautus, jää vielä ratkaisematta.

Martin:

Poistan 500-kentän saman tien. Se on ainakin virheellinen. Kehitän lähiaikoina 775-kentät tietueisiin. 

5) Kysymys: ääninäyttelijä vs. näyttelijä 

Osaatteko kertoa millä perustein valitaan näyttelijän funktiotermiksi (700e-kenttä) näyttelijä ja milloin ääninäyttelijä? Esimerkiksi elokuvassa Thor: Love and Thunder (7333018024175), Taika Waititi antaa äänensä hahmolle Korg, mutta myös ns. motion capturen (en tunne suomennosta), eli ”vartalonliikkeensä”. Olen ajatellut, että ääninäyttelijä on enemmän animaatioelokuvissa käytetty termi, joissa hahmo on tehty täysin tietokoneella ilman minkäänlaista näyttelijää ja näyttelijä antaa vain äänen elokuvan ”päälle”.

Petra:

Välitän tässä av-aineistoihin perehtyneen kuvailijamme Mari Pitkäsen vastaukseen kysymykseen:

Ääninäyttelijät liittyvät juuri animaatioelokuviin, jossa näyttelijä antaa äänensä jollekin animaatiohahmolle. Usein animaatioelokuvat on lapsille suunnattuja ja niissä on lisäksi dubbaus suomeksi. Eli toisin sanoen on näyttelijä, joka antaa äänensä englanninkielisessä versiossa hahmolle ja sitten mahdollisesti suomeksi dubatun version suomalainen ääninäyttelijä. Tästä syystä meillä Kirjastopalvelussa ei ole ääninäyttelijöitä juuri merkitty eikä käytetty tuota ääninäyttelijä funktiotermiä. Sitä voi tietysti käyttää, mutta sitten pitää päättää minkä kieliversion ääninäyttelijät merkitsee tietueeseen.

Tällaisissa selkeästi aikuisille suunnatuissa elokuvissa kuten vaikka tuo Thor ei olla ainakaan Kirjastopalvelussa käytetty ääninäyttelijä funktiota, koska se on vain yksi rooli muiden joukossa ja tietueeseen on merkitty varsinaiset näyttelijät.

6) Kysymys: Moniosaisen Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna kuvailun yhdenmukaistaminen (Elli Piirainen Melinda-cat-listalla 17.11)

National nyckeln till Sveriges flora och fauna on pitempään julkaistu, ainakin alun perin oletettavasti moniosaiseksi monografiaksi tulkittu, teos. Melindassa vanhin julkaistu osa on vuodelta 2005, siis reilusti ennen RDA:han siirtymistä. Tällöin pääkirjaus on tehty nimekkeelle, juuri tuo National nyckeln…

Aikojen saatossa pääkirjaus on kuitenkin vaihdellut, osassa pääkirjaus on nimekkeellä, osassa ensimmäisellä mainitulla kirjoittajalla.

Nyt Melindasta löytyy näitä osia kuvailtuna sekä RDA:n mukaisesti että vanhojen kuvailusääntöjen mukaisesti.

Tahtoisin saada nämä kaikki osat yhdenmukaistettua, mutta miten?

Jos tulkitsemme kaikki nämä nimekkeet osaksi yhtä moniosaista monografiaa, tulisi pääkirjauksen olla ensimmäisen osan (Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar : dagfjärilar = Hesperiidae - Nymphalidae / texter: Claes U. Eliasson, Nils Ryrholm, Ulf Gärdenfors ; illustrationer: Martin Holmer, Karl Jilg ; utredningskartor: Claes U. Eliasson, Nils Ryrholm) mukaisesti. Tällöin pääkirjaus olisi nimekkeellä, sillä vaikka teoksella onkin mainittu tekijät, on heidän vastuunsa tarkennettu sisällysluettelossa.

Tätä tulkintaa puoltaa se, että teokselle löytyy yhteinen kokonaisuuden ISBN.

Jos taas käsittelemme jokaisen omana erillisenä teoksenaan, pitäisi kaikki vanhemmatkin osat katsoa läpi, onko pääkirjaus parempi tekijällä vai nimekkeellä. Osia on noin 20.

Joissain osissa on mainittu vain yksi kirjoittaja eikä sisällysluettelossakaan muita nimiä näy.

Olisiko muilla Nationalnyckelnin omistavilla kirjastoilla tähän näkemystä? Itse laittaisin moniosaisena teoksena, nimekkeelle Nationalnyckeln.

Koko tämä pohdinta tuli ajankohtaiseksi, kun sain käsiteltäväksi Melinda ID:n 017440821. Tämä osa oli Melindassa kirjattu tekijälle, mutta muutin pääkirjauksen nimekkeelle, sillä vaikka nimiössä olikin mainittu kaksi kirjoittajaa, oli heidän vastuunsa jaettu sisällysluettelossa.

...

Osakentän 130 s-käyttö, Raamattu yhtenäistettynä nimekkeenä?

Kuinka yhtenäistetty nimeke ja sen ‡s-osakenttä tulisi merkitä tässä tapauksessa:

...

Huom. Koska kyseessä on uusi Raamatun versio eikä mukaelma, niin ei käytetä 730 kenttää.

...

2) Kysymys: selkokielinen-merkintä, mihin kenttään? 

Selkokirjan kuvailu ja selkokielisyyden oikeaoppinen merkintä herättää hämmenystä. 

...