Page History
...
Aika: 13.2.2019 klo 10-15
Etäyhteys:
Osallistujamäärä:
...
https://connect.funet.fi/kk_kuvailu
Osallistujat: Noin 40
Muistiinpanot: Marja-Liisa Seppälä
HUPNET
tunnus: hupnet107730
salasana: jaana64parka
...
Ohjelma:
10.00-10.45 Päätöksenteko- ja jalkautusprosessin läpikäynti (tiedoksi ja toimeksi): (Nina Hyvönen)
- Muistiinpanot:
- Jalkautusprosessia pitää kuvailuryhmissä vielä miettiä lisää kuvailun (muutoksen) merkityksen välittämiseksi kirjastonjohtajille ja rahoittajille.
- Kuvailuryhmien jäsenten seuraavassa rekrytoinnissa on huomioitava edustavuus suhteessa eri kuvailujärjestelmiin.
- Metatiedon järjestelmäriippuvuus ei ole ongelma, jos se ei vaaranna metatiedon yhteentoimivuutta.
- Koha-tuotannossa on 4 tietokantaa mukana. Pääpaino on kokoelmanhallinnassa, ei metatiedossa.
- Koulutustarpeet kuvailun muutokseen liittyen: yleiset kirjastot toivovat lisää perus-RDA-koulutusta.
- Kuvailuohjeistukset olisi saatava ajantasalle nopeammin. Kuvailuohjeet olisi hyvä löytyä yhdestä osoitteesta. Linkityksiä ohjeesta toiseen voisi lisätä.
- Miten erillaiset kannat asioihin sovitaan?
- Miten kuvailun tulevat muutokset jalkautetaan kirjastoihin?
- Mistä saadaan tukea kuvailuun panostamiseen kirjastoissa?
- Miten järjestelmämuutokset vaikuttavat kuvailuun? Onko järjestelmä renki vai isäntä?
- Mikä on visio kuvailun muutoksesta? Järjestelmäneutraalius vs. järjestelmäriippuvuus?
- Tietovarantojen eri tasot: kirjastojen tietovarannot ja muistiorganisaaioiden ym. yhteiset tietovarannot
- "Kokonaisarkkitehtuurinäkymä"
10.45-11.15 RDA-linjaukset : (tiedoksi ja toimeksi): (Marja-Liisa Seppälä)
- Sovellusprofiilien teon ohjeistusLinjausprosessin kertaus ja linjaussivujen esittely
- Paikan ja ajanjakson ehdotus KansalliskirjastostaLinjaustekoprosessin kertaussoveltamisprofiiliehdotusten käsittely
- Muistiinpanot:
- kuvailun asiantuntijaryhmät lähtevät työstämään uuden RDA:n linjauksia toukokuussa
- Kuvailustandardiryhmän puheenjohtaja vierailee ryhmissä tarpeen mukaan
- marraskuussa seuraava kuvailuryhmien yhteiskokous?
tavoite: vuoden 2019 loppuun mennessä mahdollisimman paljon linjauksia ja soveltamisprofiileita valmiina
soveltamisprofiili: lista keskeisistä elementeistä, joita halutaan käytettävän; "pikaohje" sääntötekstiin
- pohdittava, mistä aiheista tarpeen tehdä soveltamisprofiileja
- paikan ja ajanjakson kuvailun soveltamisprofiilit ehdotuksina mahdollisista soveltamisprofiileista (kts. yllä), kuvailuryhmien toivotaan tutustuvan näihin ja kommentoivan näitä mahdollisimman pian
11.15-11.30 Ryhmien viestintäfoorumin esittely ja käyttöönotto (Nina)
- Muistiinpanot:
- Keskustelufoorumi: https://foorumi.kiwi.fi/c/kuvailuryhmat
- Voisi käynnistää keskustelun esimerkiksi tänään keskustelluista asioista: testiaiheena soveltamisprofiilien ehdottaminen
11.30-12.30 Lounas (omakustanteinen)
12.30-13.30 Kansallisen kuvailukatteen varmistaminen osana kuvailun toimintaympäristöä (työryhmätyöskentelynä, 5 työryhmän vetäjinä puheenjohtajat)
- Miten varmistetaan, että keskeinen aineisto (esim. tutkimuksen ohessa tuotettava aineisto) tulisi kuvailtua kirjastojen bibliografisessa verkostossa (Tarja vetäjänä)
- Mistä kansallisbibliografia huolehtii (Marja-Liisa vetäjänä):
- Myös pitkäaikaissäilytys olisi huomioitava (Sirpa vetäjänä)
- Mikä on kuvailuryhmien rooli tässä yhteistyössä (Nina vetäjänä)
- Myös muu kuin aineiston (auktoriteettitietueiden tuottaminen) kuvailukatteen varmistaminen, esim. teoksen, ekspressiot, toimijoiden kuvailut (Jaakko vetäjänä)
- Yhteenveto (15 min)
- Muistiinpanot:
- Miten varmistetaan, että keskeinen aineisto (esim. tutkimuksen ohessa tuotettava aineisto) tulisi kuvailtua kirjastojen bibliografisessa verkostossa?
- Mitä keskeinen aineisto on
- Mitä tarkoitetaan bibliografisella verkostolla
- Tärkeää, että jokainen organisaatio kuvailee oman organisaationsa aineistonsa
- Kustantajan tuottaman metatietoa olisi hyödynnettävä enemmän
- Julkaisuarkistoissa olevaa metatietoa pitäisi olla helpompaa hyödyntää kuvailussa
- Automaattisesti tuotettu metatieto tulossa
- Mistä kansallisbibliografia huolehtii
- aineistot ja kb:
- suomalainen julkaisutuotanto, kulttuuriaineistolaki määrittelee raamit minimille
- kuvaillaan myös harmaata aineistoa
- verkkoaineistolla on pitkät rästit
- ei kuvailla netissä olevia pienaineistoja tai pienpainatteite
- miten kb saisi tiedon kaikista aineistoista?
- julkaisuarkistoaineisto olisi hyvä saada kb:hen
- pitäisikö kb:llä olla rikkaampi kuvailutaso?
- kate linjattu tärkeäksi: hyvä saada edes jotain metatietoa
- automaattisesti tuotettavan metatiedon määrää lisätään mm. niihin aineistoon, joita ei ole mahdollista kuvaillla käsin ollenkaan
- koordinointivastuu, mallioppilas kuvailusääntöjen noudattamisessa, uusien kuvailukäytänteiden pilotointi
- kansainvälinen yhteistyö: tehdäänkö miten kattavasti vielä ulkofennicaa, linkit eri maiden kansallisbibliografioiden välillä olisi kiva, mutta tunnisteet ja prosessit kesken
- Unescon julkaisutilaston tuottaminen
- aineistot ja kb:
- Myös pitkäaikaissäilytys olisi huomioitava: DIAT
- Mitä kuvailijan olisi huomioitava PASista
- PAS-tunnisteet merkittävä kuvailuun
- Keksitetty hallinointi tuottaa parempaa PAS-metatietoa
- Hallinnollisen metatiedon pitäisi tulla automaattisesti
- Dokumentointi toimenpiteistä olisi tallennettava yhtenäisesti
- Onko paperisen dokumentin säilyttämiseen tarvetta: on vähiten haavoittuva formaatti
- Myös alkuperäinen dokumentti oltava tutkimuksen käytettävissä
- PAS-työjakoa on selvitettävä: KK:n tehtävänä kansallinen ohjeistus ja pysyvä tunniste
- Pitää saada pysyvä PAS-rahoitus
- Kuka päättää mitä pitkäaikaissäilytetään
- Mikä on kuvailuryhmien rooli tässä yhteistyössä
- Ryhmät toimivat tällä hetkellä hyvin
- Monet näkökulmat ovat hyviä, näkökulmien yhteentuominen näissä työpajoissa myös hyvä asia
- Asiakasnäkökulman huomioinen tärkeää
- Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa
- Toimijakuvailupalvelun periaatteita on hyvä selkeyttää jatkossa
- Järjestelmien ylläpitotyön lisäksi alettava puhua metatiedon ylläpidosta
- Myös muu kuin aineiston (auktoriteettitietueiden tuottaminen) kuvailukatteen varmistaminen, esim. teosten, ekspressioiden ja toimijoiden kuvailu
- AMK- ja yleisten kirjastojen näkökulmasta toimijoiden, teosten, ekspressioiden jne. kuvailu tuntuu vieraalta ajatukselta (oletuksena KK-vetoisuus – toisaalta maakuntakirjastoissa on tietämystä paikalliskulttuurista)
- OA-aineistojen toimijoiden kuvailu, varsinkin jos koko aineisto muutenkin luetteloimatonta
- Metadatan epätasaisuus paljastuu esimerkiksi Finna-hakujen sekavuutena
- Miten saada Asterin henkilöauktoriteetit linkitetyn datan piiriin samaan tapaan kuin ovat yhteisönimet (datan avaaminen Fintossa)?
- Tarveperusteinen eteneminen auktorisoinnin laajentamisessa
- Kuvailutyökalujen kehittäminen: lomakkeet auktoriteettien tekemistä varten à la Artiva et YSE
- Tarvitaanko auktoriteettituetueita, jos aineisto on kokoteksti-indeksoitu? Suhde muuhun annotointiin?
- Finnan hakutulokset nyt manifestaatioita, kun pitäisi pyrkiä ennemmin teosten näyttämiseen – manifestaatiotiedot olisivat ennemminkin teosten ja niiden ekspressioiden saatavuuden takia
- Tarve analyysityökaluille teosten, ekspressioiden ja manifestaatioiden keskinäisen määrän tarkaksi selvittämiseksi
- Digitointi voi vaikuttaa paperiaineiston pitkäaikaissäilytykseen ja paperiaineiston haettavuuden tarpeellisuuteen
- Ulkoisten lähteiden käyttö esimerkiksi teostietueiden luomisessa (esim. elokuvien osalta Elonet ja IMDb)
- Etäryhmän mietinnät:
- Kansallisbibliografian tehtävänä säilyttää ja rikastaa metatietoja
- PAS: digiointi ja tekijänoikeudet keskeisiä
- E-aineistojen tietueiden poistaminen aineistoista, jotka eivät ole saatavilla?
- Paikkaehdotukset: ehdotuksia ei aina ehditä tekemään
- Auktorisointityö on keskeistä kansalliskirjaston työtä
- Tiedonkulku kuvailun asiantuntijaryhmistä kirjastoihin nyt luultavasti tehokkaampaa niissä kirjastoissa, joista on ryhmissä edustajia. Tiedonkulun tasapuolisuus riippumatta siitä, kuuluuko ko. kirjaston henkilöstön jäseniä ryhmiin.
- Etäryhmän mietinnät:
13.30-13.45 Kahvitauko työpajan lomassa
13.45-14.45 Käytännön kuvailutyöhön liittyvien asioiden käsittelyä ja niistä sopimista (yleiskeskustelu ja konsensus): konkreettiset esimerkit etukäteen jakoon
- Ajanilmaisemien käytännöt – FAST vai aikamääreiden auktorisointi YSOon Ajanilmaisemisen käytännöt (Mirja Anttila alustajana)
- Teosauktoriteetit: mm. teoslinkitysten siirtäminen teoskuvailuihin (Jaakko Tuohiniemi alustajana) (esityksen diat)
- Kiinteämittaisten kenttien kyselyn vastausten käsittely ja jatkojalostaminen (Tarja varmistaa alustajantaustaksi tiivistelmä tuloksista, esityksen diat) (Satu Niininen alustajana)
- Translitterointilinjaukset (Katerina Sornova alustajana) (Translitterointi.pdf)
- Muistiinpanot:
- Ajanilmaiseminen:
- Mitään numeerisiä ajanmääriä ei ole toistaiseksi auktorisoitu
- Kirjastoilta ehdotus numeeristen ajanmäärien auktorisoinnista
- Sisku ei kannata FAST-sanaston käyttöä, mutta kannattaa aikamääreiden auktorisointia
- Yksi mahdollista noudattaa ISO 8601 -standardia, jolloin ei auktorisoida aikamääreitä, vaatii Finnaan aikajanan käyttöä hauissa, vaatii ISO-standardin soveltamisen tutkimisen
- Keskustelua tarvitaan hakujärjestelmien kanssa
- Sisku jatkaa asian käsittelyä
- Teosauktoriteetit:
- Teosten välisten viittausten sijoittaminen teosauktoriteettitietueisiin selkeyttää aineistojen välisiä suhteita ja on kevyempää kuin viittausten toistaminen useassa samaa teosta koskevassa bibliografisessa tietueessa
- Teostietueiden tekemistä olisi edistettävä ja Asteri-yhteistyötä avattava aiempaa useammalle organisaatiolle
- Teosten minimitason kuvailukin voisi olla riittävä aluksi
- Teosten välisten viittausten sijoittaminen teosauktoriteettitietueisiin selkeyttää aineistojen välisiä suhteita ja on kevyempää kuin viittausten toistaminen useassa samaa teosta koskevassa bibliografisessa tietueessa
- Kiinteämittaiset kentät:
- Millä foorumilla kyselyn tuloksia voisi esitelllä? Yleinen raportti olisi hyvä julkaista pian
- Mikä ryhmä lähtisi kehittämään kuvailuohjeistusta?
- Miten hyödynnettäisiin kiinteämittaisia kenttiä paremmin mm. uusissa kirjastojärjestelmissä? Yhteistyötä järjestelmäkehittäjien kanssa tarvitaan, miten kiinteämittaiset kentät vaikuttava tiedonhakuun
- Translitterointi:
- Miten ruotsinkieliset kirjastot suhtautuvat kansallisten translitterointisääntöjen noudattamiseen? täytyy ratkaista erikseen
- Pidetään hankalana kansalllisen säännön käyttöä toimijoissa ja kansainvälisen säännön käyttöä aineistossa
- Kuka tekee lopullisen päätöksen? Mikä on kansallisten ryhmien vastuu?
- Yleisesti halutaan yksi yhteinen ratkaisu translitteroinnissa
- Poimituissa tietueissa translitterointi noudattaa sitä
- Alkukielinen muoto olisi oltava kuvailussa mukana aina
- Suomessa olisi hyvä käyttää kansallisia sääntöjä
- Pienryhmä tekee linjauksen asiasta
- DL tämän vuoden aikana: RDA:n saatava jokin linjaus
14.45-15.00 Yhteenveto
- Seuraava työpaja pidetään marraskuussa 2019