Page History

...

Keskustelu ryhmien yhteisistä asioista ja työnjaosta:

• toimijakuvailupalvelu ja auktoriteettityön ohjaus; toimijakuvailuohjeen läpikäyminen jokaisen kuvailuryhmän näkökulmasta
• tietoturva-asiat: tietosuoja henkilöauktoriteettitietueissa
• RDA:n soveltaminen tutkimusdataan (Kumea & Kusti)
• käyttöoikeusmetatieto (Kumea)
• MARC:n musiikkiin liittyvien osakenttien ohjeistuksen terävöittäminen (Kumea & Muusa)
• kuvailun keventämisen saattaminen MARC-osakenttiin siten, ettei samoja asioita merkitä useampaan kenttään
• kuvailuryhmien välisten suhteiden kuvaaminen päätöksentekoprosessissa (Kusti → kommentoitavaksi muille ryhmille)
• viestintäfoorumi ryhmien väliselle poikittaiselle kommentoinnille
• RDA-termien käännösmuutosten kommentointi Kuvailusääntöpalvelun sivulla

Kuvailun keventäminen/sujuvoittaminen

• Kuvailustandardiryhmän alustus ja muiden ryhmien kommentit
• Miten jatketaan keventämistä/sujuvoittamista tästä: MARC 21 -kevennykset, työprosessit, työohjeet, teostietueet yms.
• Miten ja milloin viestitään kirjastoille

Kommentteja kuvailustandardiryhmän tekemiin kuvailun keventämisehdotuksiin:

• RDA-kohta 2.4.1.5: Otettava enemmän kantaa: millä kuvailutasolla ja minkä roolien kohdalla valinnaista poisjättämistä sovelletaan?
• RDA-kohta 6.2.2.7: Tulkinnanvaraista, helpottaako tämä kuvailua. Alkuperäiset nimekkeet ovat kyllä saatavissa esim. muista tietokannoista. Vakiintuneen nimekkeen selvittäminen voi viedä kuvailijan aikaa. Miten määritellään, milloin jokin nimeke on vakiintunut tai mikä mahdollisista useammista nimekkeistä on vakiintunut? Alkuperäiset nimekkeet ovat kyllä saatavissa esim. Kongressin kirjaston tietokannasta. Toisaalta tietokannan Translitteroidun muodon käyttö yksiselitteisempää, kun teoksella mahdollisesti useita nimiä esim. eri käännöksistä johtuen. Linkkaukset eri suomennosten välillä voi tehdä huomautuksin. Tietokannan käyttäjän kannalta vakiintuneen nimekkeen merkitseminen on luultavasti joissakin tapauksissa hyvä asia. Ehdotusta tarkennettava.RDA-kohta 7.15: Nyt esim. taiteilijoiden näyttelyluettelot menevät taiteilijan nimelle, vaikka sisältäisivät paljon tekstiä. Tässä ristiriita 336 sisältötyyppi-kenttään. Kuvitetulla teoksella tarkoitetaan teosta, jossa on tekstiä ja muutamia kuvia tekstin kuvituksenaLista vakiintuneista nimekkeistä tarpeen. Eri kielillä julkaistut aineistot ovat myös eriarvoisessa asemassa kirjoitusjärjestelmästä riippuen. Ehdotus tehty säästämään kuvailijalta translitteroinnin vaiva. Ehdotusta tarkennettava: saa laittaa vakiintuneen nimekkeen (tarkennetaan listalla), pääsääntönä kuitenkin translitteroidaan, koska vakiintunutta nimeä ei todennäköisesti ole.
• RDA M-liite: Määritteen merkitseminen pelkästään 600- tai 630-kenttään olisi huomattava helpotus. I-osakentät ovat tulossa MARCin seuraavaan versioon.
• Kuvailutasot: Muu nimeke on määritelty pakolliseksi elementiksi kaikille aineistoille. Voisiko olla pakollinen elementti vain monografioille?
• Kuvailutasojen nimitykset: ehdotettiin perustason nimitykseksi "vähimmäistaso". Kuvailutasojen nimitykset ovat vielä neuvoteltavissa.
• Kommentti taiteilijan/kirjoittajan merkitsemiseen ja 336-sisältötyyppi-kenttään: Nyt esim. taiteilijoiden näyttelyluettelot tai kokoomateokset, joissa paljon artikkeleja ja joitakin kuvia, menevät taiteilijan alle, vaikka sisältäisivät paljon tekstiä (eli 100-kentässä taiteilija). Tässä ristiriita 336 sisältötyyppi-kenttään (pitäisi olla still-kuva, jos 100-kentässä taiteilija). Kansallisbibliografiassa kuvateokseksi katsotaan teos, jossa yli puolet on kuvitusta, eli sekä tekstiä että still-kuvia. Kuvitetulla tekstiteoksella tarkoitetaan teosta, jossa on tekstiä ja muutamia kuvia tekstin kuvituksena. 230-kentää voisi käyttää enemmän.
• Yleiskommentti: Linjausten "sovelletaan" tarkoittaa eri kohdissa eri asiaa: joissakin kohdissa näin on pakko tehdä, joissakin kohdissa näin voi tehdä. 
  
  → Seuraavat toimenpiteet: MARC 21 -kevennykset (Kumea)
  

...

• Kuvailun merkitys digitaalisessa ympäristössä ja meidän toimijoiden rooli siinä (alustajana Jarmo Saarti) 
  
  Keskustelu Jarmon esityksen pohjalta:
  
  -kuvailun asiantuntijaryhmien painopiste käytännön työn ohjeistuksessa
  -keskustelun ulottaminen kirjaston tasolta tutkimuksen tasolle: kirjastotietokanta tutkimusaineistona
  -kuvailun arvostus: ymmärrys metadatasta tarpeen jokaiselle
  -kuvailutyön ohjeistus, ohjeistuksen puuttuminen tai noudattamatta jättäminen
  -kuvailutyön kouluttaminen
  -yksityiskohdista puhuminen, koska niistä kuvailussa on kyse
  -oikeat kuvailutyökalut mahdollistavat tehokkaan kuvailun
  -kuvailutyöhön osallistuvat tahot kirjastojen ja yritysmaailman ulkopuolelta
  -tunnisteiden runsaus: tarvitaan eritasoisia tunnisteita
  -tarvitaan käytännön välineitä kuvailutyön toteuttamiseen (muuallakin kuin kirjastohenkilökunnan toimesta)

...