Page History

...

• Muutokset ovat niin nopeita, että kirjastosektorilla tarvittaisiin näitä aktiivisesti seuraavia ihmisiä. 
• MARCin 857 -kenttä auttaa verkkoarkistojen tarkemmassa kuvailussa ja sen avulla voidaan kertoa mm. haravointitiheydestä.
• Entä BIBFRAMEBIBFRAMEssa esimerkiksi tämä asia? Yleisesti voidaan todeta, että kaikkien formaattien on oltava dynaamisia eikä ole mahdollista "jäädyttää MARCia" ennen BIBFRAMEen siirtymistä. Entä jos(kun) tulee vaatimuksia siitä, että MARCia olisi muutettava BIBFRAME- konversioiden helpottamiseksi - tällaiseen ei helposti suostuta Kongressin kirjastossa,? Keskustelua BIBFRAME-kehitystyön ongelmista. Eurooppalaisilta kirjastoilta puutuu nyt vaikutusmahdollisuuksia ja viestinnässä on ongelmia. Varasuunnitelmaa ei ole. Kongressin kirjasto toimii ensisijaisesti omien intressiensä pohjalta / ei haluaisi ottaa BIBFRAMEssa yhtä suurta ylläpitovastuuta kuin MARCissa. Samoja piirteitä oli aikoinaan MARCin kehitystyössä, mutta BIBFRAME -hanke näyttää menneen huonompaankin suuntaan vaikutusmahdollisuuksien suhteen. Tällä hetkellä voidaan kyllä vaikuttaa MARCin kehitykseen (esim. taannoin KUMEAn ehdotuksestä lähtenyt päivitys: se hyväksyttiin, vaikka kaikki maat eivät aiokaan ottaa sitä käyttöön), mutta BIBFRAMEn osalta tällaista prosessia ei ole. MARCin muutoksiin on kongressin kirjastolla veto-oikeus ja se voi myös muuttaa ehdotuksen sisältöä, mutta useimmiten ehdotukset on käsitelty melko demokraattisesti. 
• BIG-ryhmä (BIBFRAME Interoperatibility group) voisi nyt tuoda parannusta asiaan? Ryhmä ei kuitenkaan suoraan vaikuta itse kehitystyöhön. 
  MARCin historiaan on kuulunut lukuisten kansallisten formaattien kehittäminen (esim. Suomessa FinnMARCin taustalla halu saada kansallisbibliografia pidettyä samanlaisena kuin ennenkin, tulostettavissa olevassa muodossa. Tämän tarpeen poistuttua eivät FinnMARC tai MARC21-fin olleet enää niin tärkeitä. Kansallisten formaattien aiheuttamia ongelmia koettiin Suomessakin. 
  Vrt. nyt BIBFRAME-kehitys : omien versioiden kehitys littyy mm. erilaisiin toiveisiin siitä, millä tarkkuudella RDA:ta halutaan soveltaa. 
• Pyrkimykset luoda MARCiin uusia RDA:ta palvelevia kenttiä: osaksi kaikissa asioissa ei ole vaikuttanut mahdolliselta, ja   joiltain osin BIBFRAME antaa toki paremmat mahdollisuudet.

...

• Rajapintastandardit, tunnisteiden ja metadatan standardit ovat kirjastoille tärkeitä. Pulma on usein se, että määritykset tehdään jossain muualla (esim pienen ja kohta eläköityvän  piirin ylläpitämä Open Archives Initiative) = metadatan haravoinnin standardin ylläpito tyhjän päälle? Tällaisia voi olla tulevaisuudessa muitakin.
  
  Isona ongelmana on ISO-standardien maksullisuus. Suuri organisaatio rahoitetaan standardien myynnillä ja hinta perustuu sivumäärään, mikä ei tietenkään sovi esim. verkossa julkaistavien sanastojen hinnoitteluperusteeksi. 
• Dublin Coren ISO-standardin myötä saama status esim. julkishallinnon silmissä joissain maissa ja muut "imagokysymykset": millaisissa tapauksissa ISO-standardina olemisesta on merkittävää hyötyä?
  
  

...

Salkun pitäisi sisältää sekä tiedot standardeista että ohjeistusta / viitteitä ohjeistuksiin. Matias Frosteriuksen kanssa voidaan keskustella salkkuun liittyvistä kysymyksistä myöhemmin tarkemmin.

Kuvailun ohjaustyö on tärkeää

...

. Tunnisteiden kontrolloitu käyttö ja standardien noudattaminen

Esim. Saksassa Kansalliskirjasto antaa kaikille julkaisuille URN-nbn -tunnuksen, koska ei luota kustantajien tapaan käyttää ISBN:iä. Joissain maissa syytä epäluottamukseen onkin ilmennyt ja ISBN-tunnusten käyttö rappeutunut, mm. kustantajat kierrättävät vanhoja tunnuksia. ISSN puolestaan ei monissa maissa ollenkaan käytössä.

...