Page History

...

ISO-standardit: rajapintastandardit, tunnisteiden ja metadatan standardit ovat tärkeitä. Pulma on usein se, että määritykset tehdään jossain muualla (esim pienen ja kohta eläköityvän  piirin ylläpitämä Open Archives Initiative) = metadatan haravoinnin standardin ylläpito tyhjän päälle?  Tällaisia voi olla tulevaisuudessa muitakin.

Isona ongelmana standardien maksullisuus. Suuri organisaatio rahoitetaan standardien myynnillä ja hinta perustuu sivumäärään, mikä ei tietenkään sovi esim. verkossa julkaistavien sanastojen hinnoitteluperusteeksi. 

Dublin Coren ISO-standardin myötä saama status esim. julkishallinnon silmissä joissain maissa ja muut "imagokysymykset": millaisissa tapauksissa ISO-standardina olemisesta on merkittävää hyötyä?

Semanttinen standardisalkku. 
Pitäisi sisältää sekä tiedot standardeista että ohjeistusta / viitteitä ohjeistuksiin. Matiaksen kanssa voidaan keskustella asiasta myöhemmin tarkemmin.

Esim. Saksassa Kansalliskirjasto antaa kaikille julkaisuille URN-nbn -tunnuksen, koska ei luota kustantajien tapaan käyttää ISBN:iä. Joissain maissa syytä epäluottamukseen onkin ilmennyt ja ISBN-tunnusten käyttö rappeutunut, mm. kustantajat kierrättävät vanhoja tunnuksia. ISSN puolestaan ei monissa maissa ollenkaan käytössä.

Kuvailun ohjaustyö tärkeää. 

Juha jää eläkkeelle marraskuun lopussa eikä seuraajan rekrytointi ole vielä käynnissä. 
Dokumentointia Juha tekee mm. Signumissa julkaistavaan artikkeliin ja sen laajempaan versioon jne, siirtymä prosessi mahdollisimman sujuvaksi.

Tulossa: Tietohuollon sanaston uusi versio.  Tärkeää saada terminologia suomeksi. Kotuksen kanssa keskustelua tieteen termiehdotuksia käsittelevästä Kielikellon artikkelista. 

Juhan pitkä historia ja osaaminen (alkaen Tietohuoltokomitean 1997 ajoista).