Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

2) Kysymys: Saamen kielen merkintätavat? 

Meillä Sähköpostitse tullut kysymys: Meillä heräsi kysymys saamen kielten merkintätavoista, eli kuinka niitä oikeastaan pitäisi merkitä, vaikka ulko-Fennicaa ei juuri enää tehdä muuta kuin sitten Melindan kautta nykyisin. Käytäntö on nyt kuitenkin hajautunut kahteen suuntaan ja osin siihen on vaikuttanut Libriksen käytäntö, josta voidaan saamenkielisiä teoksia poimia. 

...

Status
subtletrue
colourBlue
titleVASTAUS
 

Asiaa selvitettiin Kumea keskusteli asiasta, ja olimme jo taipumassa vain tarkimman kielen merkitsemiseen kuvailussa. Kysyimme asiasta kuitenkin varmuuden vuoksi Rovaniemen kaupunginkirjaston yhteydessä toimivasta Suomen saamelaisesta erikoiskirjastosta, jossa todettiin, että tiedonhaun kannalta vanha käytäntö pitäisi säilyttää. Käytetään koodia smi.. Sieltä vastattiin:

Kaikille saamen kielille ei ole koodia (esim. kildininsaame), jolloin kieli on merkitty asiasanoihin. Ehdotuksen mukaisesti tässä tulisi siis smi, entä tulisiko kieli edelleen asiasanaksi? 

Kaksi- tai useampikielisiä saamenkielisiä teoksia on paljon. Periaatteessa voisi siis tulla esim. smi + sme (kildin + pohjois), joka muistuttaa sitä tapaa mitä nyt käytetään vain pohjoissaamenkielisestä julkaisusta. 

Mietin siis, missä määrin uusi käytäntö sekoittaisi nyt voimassa olevaa. En tosin ole itse seuraillut kovinkaan pitkään tätä kielikoodiasiaa, enkä tiedä, milliasten muutosten kautta nykyiseen ohjeistukseen on päädytty. Yksinkertaisemmaltahan ja siten helpommalta ehdotus vaikuttaa, mutta onko se käytännössä toimiva, en osaa sanoa. Tietysti teillä on varmasti tähän laajempi asiantuntemus.

lisäys edelliseen, kun nyt aamusta keskustelin vielä kollegan kanssa: tiedonhaun näkökulmasta smi-koodin käyttö saamelaisaineistossa on tärkeä, koska silloin voidaan hakea saamenkielistä aineistoa yleensä, ei siis vain tietyn saamen kielistä. Tästä näkökulmasta smi-koodin käytön rajaaminen vain tunnistamattomaan saamen kieleen olisi kyllä iso puute.

Päädyimme tämän perusteella siihen, että saamen kielen merkintätapaa ei muuteta. Kumea toivoo kirjastojen kommentteja asiasta.

Nykyinen ohje: Saamen kielestä käytetään ensisijaisesti kielikoodia smi. Smi-koodin lisäksi merkitään toiseen ‡a-osakenttään tarkempi saamen koodi, mikäli se tiedetään. Asiasanoihin voi laittaa tarkemman kielen (esim. pohjoissaame, kildininsaame). Jos kielen nimi ei ole teoksen aiheena, mutta se halutaan haettavaksi, sen voi tallentaa huomautuskenttään 546.

Esimerkki. Aineisto on pohjoissaameksi
008/35-37 smi
041 0# ‡a smi ‡a sme

Esimerkki. Aineisto on pohjoissaameksi ja kildininsaameksi
008/35-37 smi
041 0# ‡a smi ‡a sme
546 ## ‡a Pohjoissaameksi ja kildininsaameksi.
Kildininsaamella ei ole omaa koodia


KoodiKieliHuomautus
smaeteläsaame
smepohjoissaame
smisaamelaiskieletkäytä koodia yksilöimättömille saamelaiskielille
smjluulajansaame
smninarinsaame
smskoltansaame

...