Minkä tyyppinen koulutus olisi hyvä?- lähikoulutusta toivotaan eniten, lisänä ConnectPro-mahdollisuus
- luentoja ja käytännön työpajoja
- koulutusta tieteenaloittain
- kysymyksiä etukäteen, luento-osio nauhoitettuna verkkoon
- myös ruotsin kielellä
- yksipäiväinen koulutus sai eniten kannatusta
Millaista sisällönkuvailukoulutusta olisi tarpeen järjestää?- Sisällönkuvailun välineistä erityisesti asiasanastot ja niiden käyttö, esim:
- olisiko termien määrää syytä rajoittaa ja määritellä sisällönkuvailun tarkkuusaste?
- Nykyisin sisällönkuvailu saattaa mennä hyvin yksityiskohtaiseksi ja jopa tiedonhakijaa harhaanjohtavaksi, kun julkaisuista on saatettu asiasanoittaa siinä vain lyhyesti käsiteltyjä kohtia.
- eri alojen erikoissanastot: mitä saa ja kannattaa käyttää, jos YSA:sta ei löydysopivaa termiä
- omien asiasanojen käyttö erityisalojen sisällönkuvailussa
Asiasanastokoulutus ensisijainen. Aina on noviiseja, joten tarvetta sekä peruskoulutukseen perussanastoista (YSA) että myös syventävään koulutukseen esim. MeSHistä ja Kongressin kirjaston asiasanastosta. asiasanastot (myös vieraskieliset), luokitus, tieteenalana mm. terveysala, tekniikka, palveluala, sosiaaliala, kulttuuriala, liiketalous Ontologiat usealla kielellä. E-materiaalin sisällönkuvailu, kiinteiden kenttien koodit, aineiston yleismääre jne. Asiasanastot ja luokitusjärjestelmät yleisellä tasolla Miten Fennicaa asiasanoitetaan (käytännön kokemuksia: kauankoyksi kirja vie aikaa, tarkastaako joku toinen asiasanoituksen,pohditaanko tiimissä sopivia asiasanoja, onko muita apuvälineitäkuin YSA, miten asiasanoitukseen liittyvä hiljainen tieto siirtyy)? Miten esim. Heleconia, Selmaa tai jotain muuta tietokantaaasiasanoitetaan? Tai millaista on esim. Finlexin asiasanoitustyö? Olisi siis mielenkiintoista saada esityksiä eri tietokantojen sisällönkuvailusta ja sen kautta ymmärtää mistä tietokantakohtaiset erot johtuvat (asiakaskunta ja siitä johtuvat erilaiset tavat hakea tietoa, tietokannan historia) LCSH:n käyttökokemuksia Asiasanoitus ja tiedonhaku; YSO; YSA (Luetteloinnin tiedotuspäivillä eri vuosina Eeva Kärjen esitykset ovatolleet hyviä ja hyödyllisiä) Eri tieteenalojen: tekniikka, liiketalous, SoTe, kulttuuri, asiasanoitus kiinnostaa Koulutus tulisi kohdistaa sisällönkuvailun tarkkuuteen ja olennaisuuteen. Nyt näkee paljon kuvailua, jossa epäolennaisetkin asiat on kuvailtu asiasanoin. Olisi parempi, jos sisällysluettelot tallennettaisiin sille kuuluvaan kenttään ja asiasanoina käytettäisiin julkaisun keskeisimpiä sisältöjä kuvaavia termejä. Koulutuksen tulisi vastata myös kysymyksiin, saako kustantajan verkkosivuilta kopioida julkaisun kansitekstejä tiivistelmiksi, sisällysluetteloita jne. Olisi hyvä myös saada selvyys asiaan YSA vs. YSO. FRBR ja nykyiset kirjastojärjestelmät myös tekniikasta, miten sitä voi käyttää OPACissa ym. tietokannoissa asiakkaalle apuna ns. widgettien avulla (meillä olisi käyttöä esim. gradujen syöttöputkessa, jossa asiakas antaan tietoja työstään uusien kenttien käytöstä, termistöstä, muodosta vinkkausta yleistermien ja maantieteellisten termien käytöstä (unohtuvat kun niitä ei asiasanastosta tule esille tavallisella haulla)
Hyvät työkäytänteet esim. kokeneen sisällönkuvailijan työprosessi. Erilaisten järjestelmien, kuten Aleph ja Voyager vaikutus prosessiin. Ulkomaisen aineiston sisällönkuvailu ja sen välineet, erityiskysymys Ebraryn viitteet. Tekniikan alan sanastot, erilaisten ontologioiden käyttö. Sisällönkuvailun yhteys tiedonhakuun. Yhteisöllinen (kirjasto+asiakkaat) kuvailutiedon tuottaminen, tiivistelmien ja muun kuvaileva informaation käyttö sekä niihin liittyvät tekijänoikeudet. Riittävän ja asiakasta palvelevan sisällönkuvailutiedon tuottaminen. ohjeellisista tiedostoista (=auktoriteettitiedostoista), niiden yhtenäisestä rakentamisesta ja käytöstä YSA-YSO -suhteista yms. teoskohtaisesta luetteloinnista joka lähestyy sisällönkuvailua (vrt. formaatin 6xx-kentät) miten Alephin tietueita saa korjailla (esim. samassa tietueessa on sama asiasana useampaan kertaan, saako luettelointiin koskea) kirjastojen nykyisistä sisällönkuvailukäytännöistä (auttaisi ymmärtämään nykyistä sekamelskaa) asiasanoituksen perusperiaatteista: mitä kuvaillaan, miksi ja missä laajuudessa poimintaluetteloinnin perusperiaatteet asiasanastot (mitä voi käyttää, miten hyödyntää Alephista löytyviä asiasanoja) e-aineiston luetteloinnista (yksittäin hankitut teokset, pakettina hankitut teokset, vapaasti verkossa saatavilla oleva aineisto, viranomaisten verkkojulkaisut) Aleph-ohjelman teknisistä ominaisuuksista (lyhytkomennot, oikotiet, perustyökalut) YSA:aan liittyen koulutusta perusteista, ketjutuksesta, kurinpalautusta YSA-termien osalta (oikea muoto Vesasta), henkilönnimien ja yhteisönimien muotojen käyttöön yhteiset pelisäännöt, koulutusta kenttien (esim. 648, 655, 567) käyttöön, jotta käytäntöjä kirjastojen välillä voitaisiin yhtenäistää. Koulutusta uuden VESAn käyttöön ja sen tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Tietoa YSOsta. tarpeellisin olisi käytännönläheinen YSO-koulutus asiasanastot, ontologiat, luokitusjärjestelmät , erityiseasti UDk a. LCSH (tässä meidän itäsuomalaisessa tilanteessa olisi hyvä saada vielä koulutusta kongressin kirjaston asiasanoituksesta) b. MeSH c. YSO ( miten uudesta YSOsta saadaan uusia hyötyjä vanhaan YSAan verrattuna) sisällönkuvailusuositusten läpikäyntiä. miten uusi kirjastojärjestelmä suhtautuu sisällönkuvailuun YSA:n ontologiasysteemit ovat olleet vähemmän koulutuksesta. Samoin UDK:ta on viime vuosina opetettu niukasti, vaikka sitä edelleen käytetään useassa organisaatiossa. ainakin ontologioista pitäisi olla joku luento, paneeli (tai vaikkapa työpaja?) tms. Kukaan ei oikeastaan tiedä tällä hetkellä miten ontologioihin pitää suhtautua ja mikä on tilanne, mitään päätöksiähän ei ole tehty. Ontologioihin (varsinkin YSOon) liittyy kaikenlaisia ongelmia ja selvitettäviä asioita, joista pitäisi keskustella. Syksyn ontologiaseminaari oli oikeastaan vasta keskustelun avaus, josta pitää jatkaa
Ketä suosittelisit kouluttajaksi? Voisitko itse olla kouluttajana?- Kokeneita sisällönkuvailijoita, joilla on hyvä käytännön osaaminen ja kokonaisnäkemys sisällönkuvailun kehittämisestä.
- Joku/jotkut sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston työskentelyyn osallistuneista. Kouluttajan/kouluttajien tulisi tuntea myös AMK-sektorin tarpeet
Henkilöä, jolla on sisällönkuvailutyöstä mahdollisimman vankka kokemus. | Eeva Kärki | Arto-sanaston ylläpitäjä Paikkakuntakohtaiset kouluttajat: Liisa Hilander TYK:sta, lisäksi paikalliset kouluttajat ÅAB:sta, AMK:sta, kaupunginkirjastosta, Terhi Sandgren Terkosta: NLM, Marja Kovero Terkosta: MeSH voisin kouluttaa UDK:ta / Kirsi Lepistö, Tampereen teknillinen yliopisto
Muita huomioita yms. sisällönkuvailukoulutukseen liittyen?- YSA:n termit olisi hyvä saada myös englanniksi. Koulutus voisi vastata myös tähän useita kirjastoja askarruttavaan aiheeseen, mistä löytää termit palvelemaan ulkomaisia asiakkaitamme. Nykyinen käytäntö on tasoltaan hyvin kirjavaa
- valmiiden sisällönkuvailutietojen hyödyntäminen-
- verkkoaineistojen kuvailu
- yleisten käsitteiden käyttö eli vapaan indeksoinnin sanaryhmät
- maantieteelliset asiasanat, henkilöt, yhteisöt ja kohdeyhteisöt
- ketjutus vai ei?
- yhteiset pelisäännöt (esim. Linda)?
Yleisesti tulisi luoda nykyistä paljon enemmän yhdenmukaisuutta sisällönkuvailuun, varsinkin esim. Lindan tasolla. Siis haaveita siitä, miten edettäisiin kohti yhteistä YSA/Allärsin jne. käyttötapaa, voitaisiinko asiasanojen määrää tietuetta kohti yhteisesti rajata Lindassa yms. miten ryhmiteltäisiin aineistoa tieteenaloittain, lähtökohtana esim. kokoelmakarttakoodin aihealuejärjestelmä ja sen laajentaminen, kun luokituksia ei ole yhtenäisesti käytössä - on tosi kurjaa, että pelkillä asiasanoilla kokonaisuuksien hallinta häviää
- Eri asiasanastoihin ja luokituksiin liittyvät koulutukset kiinnostavat vain siltä osinkun niitä työssään tarvitsee
- jokaiselle sanastolle ja luokitukselle tarvitaan omakoulutuksensa.
- Ei koulutusta, jossa puhutaan useista asiasanastoista ja suurin osa niistä on sellaisia, joita vain harva käyttää.
- Koulutukset liittyen muihin sanastoihin tai luokitusjärjestelmiin kuin YSA:aan voisivat olla työpajatyyppisiä.
- Säännöllisesti järjestettävä koulutus on tarpeen käytäntöjen yhtenäistämiseksi.
- Kehitysehdotuksia: VESAan intra (blogeja tms.), jossa voisi keskustella esim.yksittäisistä kentistä, kenttiin liittyvistä ongelmista jne.
- Paljon muuttuneita termejä, sanastojen ajantaistus, ontologiat ja rajapinnat
- Koulutukseen tulisi liittää myös pelisääntökeskustelu( esim. jokaisen velvollisuuskuvailla omat julkaisunsa yhteistietokantaan).
- Ei pitäisi hirveästi panna aikaa uusien tai vanhojen ”mielenkiintoisten projektien”esittelyyn ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien pähkäilyyn, vaan keskittyä välineiden tekniikkaan, mahdollisuuksiin ja perusideaan, minkä ilmaisemiseksi välineet on suunniteltu. Erikseen sitten visiointipäivät.
- käydä sisällönkuvailua eri tieteenaloittain eri päivinä
- voisi ottaa esiin yleistieteellisen ja erikoiskirjaston tarpeet sisällönkuvailussa
- Yleensä koulutuksissa on pääpaino ollut vahvasti luettelointitekniikkaan liittyvää.Tarvittaisiin myös sellaista koulutusta, jossa opetettaisiin miten kirjasta taimuusta objektista saadaan tehokkaasti irti sisällön pääpiirteet ja miten nämäsiirretään luokituskoodeiksi ja asiasanoiksi. Kenttä-osakenttäkiistat voisi jättäätässä yhteydessä enemmän taka-alalle kuin on ollut tapana
- Suomalaisia musiikinluettelointi- ja sisällönkuvailukäytäntöjä on kehitetty aktiivisesti, mutta pääarkkitehteinä ovat olleet yleisten kirjastojen edustajat, vaikka yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastotkin ovat olleet kehitystyössä mukana. Esim. asiasansanojen ketjuttamisesta musiikkiluetteloijat eivät ole valmiita luopumaan
koulutuksen kohdeyleisön pitää käsittää kaikki kirjastosektorit - mikä taho toimii järjestävänä organisaationa? maksullisuus (paikan vuokra, osalle luennoitsijoille pitää maksaa matkat ja palkkio jne.) pitäisi pyrkiä yhdenmukaistamaan käytäntöjä pitäisi korostaa sisältöosaamista
sai eniten kannatustannatusta |