Taski: DATA-3 - Authenticate to see issue details
Nimi
Fennica - Suomen kansallisbibliografia
Koko
tuotetaan koneellisesti, sen mukaan mitä datakatalogi tarjoaa (eikä esim. marc-tietueiden lukumäärä fennicassa)
tekninen koko?
Formaatti
RDF tms.
Yleiset tiedot tai linkit formaatteihin on varmaan jossain muussa kohtaa katalogia - ei tarvita tieovarantokohtaisia erittelyjä.
Lisenssi
http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/
Kartunta
Kansallisbibliografiaan saadaan kustantajilta ennakkotiedot ilmestyvistä kirjoista ennen kirjojen ilmestymistä. Sadan suurimman kaupallisen kustantajan painetun kirjatuotannon kuvailutiedot ovat valmiit 1-2 päivän sisällä julkaisupäivästä. Ei-kaupallisen painetun aineiston kuvailunopeus vaihtelee riippuen vapaakappaleluovutuksista.
e-kirjojen osaltaa.. SINIKKA
nykyhetekn kartunta Voyagerissa - miten päivittyy datakatalogissa?
Kuvaus
FENNICA-tietokanta - Suomen kansallisbibliografia on suomalaisen julkaisutuotannon tietovaranto. Tietokanta muodostuu Kultturiaineistolain nojalla luovutetun aineiston pohjalta. Voimassa oleva lainsäädäntö: Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007).
Suomen kansallisbibliografia sisältää kuvailutietoja seuraavasti:
- suomalaiset kirjat vuodesta 1488
- sarja-aineistot, mm. lehdet vuodesta 1771
- kartat 1540-luvulta lähtien
- audiovisuaaliset aineistot
- verkkoaineistot n. vuodesta 2008
- digitoituja vanhoja aineistoja
- pienpainatekokoelman aiheenmukaiset ryhmäluettelot
- verkkosivujen teemakeräyksitä tehtyjä ryhmäkuvailuja vuodesta 2008
- kustantajien ennakkotiedot tulevista julkaisuista.
Kansallisbibliografiaan kuuluvat julkaisut
Kansallisbibliografiaan sisällytettyjen aineistojen valintaperiaatteet ovat vaihdelleet eri aikoina, eikä valintakriteerejä ole tarkasti dokumentoitu. Kansallisbibliografian aineisto on aina rajattu ensisijassa Suomessa julkaistuun aineistoon. Lisäksi Suomalaisen kirjallisuuden ensimmäisestä osasta lähtien (1544-1877) on lisätty mahdolisuuksien mukaan myös ulkomailla painettu suomenkielinen kirjallisuus, suomalaisten tekijöiden ulkomailla julkaistu sekä Suomea koskeva kirjallisuus.
Kansallisbibliografiaan valittavan aineiston nykyiset kriteerit perustuvat 1970-luvun kansainvälisiin IFLA-suosituksiin sekä Unescon tilastomäärittelyihin. Valinnan ulkopuolelle on jäänyt ns. pienpainateaineisto, joka sisältää lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja ja verrattain nopeasti uusiutuvia painotuotteita ja jotka usein ovat myös sivumäärältään vähäisiä. Bibliografian vanhimpaan osaan sisältyy paljon sellaisia - varsinkin sivumäärältään pieniä - julkaisutyyppejä, joita ei enää ole katsottu kuuluvan kansallisbibliografiaan.
Bibliografian ulkopuolelle jäävät julkaisut
Kansallisbibliografian ulkopuolle jäävä aineisto l. pienpainatteet on kuvailtu aiheen mukaisina kokoelmina. Kappelekohtaisella tasolla luettelointia ei ole tehty. (paiitsi digitoidut n. 7000 kpl - tästä pitää olla muualla teksiä) . Eri tyyppisten pienpainatteiden silsällöistä on olemassa päivittyvä, mutta historian säilyttävä aakkosellinen listaus alkaen 1990 luvulta.
(-- onnistuuko tähän tekemään linkin tuohon listaan? – ) Doriaan? Päivittyykö automaatisesti, kun päivitetään muualle? (Leena)
Vaikka valintaperiaatteista eri aikakausina ei olekaan tehty tarkkoja ohjeita, melko johdonmukaisesti kansallisbibliografiasta on pyritty jättämään pois ainakin seuraavat painatelajit:
- pienpainatteet,
- vuosikertomukset
- kalenterit
- postikortit
- julisteet
- eripainokset.
Aineistoryhmiä, joissa eniten vaihtelevuutta pienpainatteiden ja luetteloidun kokoelman välillä ovat vuosikertomukset, kunnalliskertomukset, kiertokirjeet, sääntökokoelmat, pienet kirjaset, sarjat, eräät virallisjulkaisut, jäsenluettelot, hinnastot, näyttelyluettelot, ohjelmat, eripainokset ja monisteet.
Muut kuin kansallisbibliografia-aineistot Fennicassa
Fennica tietovarantoon sisältyy myös...
Kirjapainoluettelot (vapaakappaleluovuttajat) pitäisi saada Fennicasta pois KATRI tutkii
Puutteet
Tietokannasta puuttuu vuosien 1810-1977 kokoelman aineistosta arviolta n. 20 000 pääosin ruotsinkielisen julkaisun tiedot. Ne löytyvät ainoastaan Kansalliskirjastossa olevasta FENNICA-kortistosta.
Kirjahistorian tutkimisen kannalta tulee huomioida, että 2008 kultuuriaineistolain mukaan kansalliskokoelmaan ei oteta muuttumattomia lisäpainoksia ja ne eivät siis näy myöskään kuvailutiedoissa.
Fennicassa oleva tietosisältö ei ole kaikinpuolin yhtenäistä, sillä aineistoja on aikojen kuluessa kuvailtu erilaisilla kuvailusäännöillä.
tarvitaanko karkeat mallit siitä millä tasolla on luetteloitu eri aikoina? Onko siitä hyötyä kenellekään?
Kansalliskokoelmasta puuttuvien yksittäisten monografioiden luettelointitiedoissa lukee Puuttuu kansalliskokoelmasta. Näitä puutteita paikataaan ottamalla vastaan lahjoituksia. Lehtien puuttuvat numerot käyvät ilmi vuoteen 2014 ulottuvasta numeroinnista, siitä eteenpäin ei kirjata puuttuvia numeroita, eikä tiedetä ilmestyykö lehti enään. Ovatko kansalliskokoelman puutteet datakatologin kannalta oleellinen tieto? Tuleeko puutetieto mukaan datakatalogiin? Tuleeko holdings-tason tietoa?
Miten tietovaranto on muodostettu
Ensimmäisen painetun bibliografian Suomessa julkaistuista kirjoista laati F. W. Pipping: Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på finska = Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista. Helsingfors 1856-1857. Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisi vuodesta 1878 alkaaen aakkosellisena ja aiheenmukaisena vuosiluettelona uusien suomalaisten julkaisujen luetteloa nimellä Suomalainen kirjallisuus. Vuosiluettelon julkaisijaksi vaihtui Helsingin yliopiston kirjasto vuonna 1944 ja se jatkoi julkaisemista vuoteen 1994.Suomen ensimmäinen ruotsinkielisen kirjallisuuden bibliografia Katalog öfver den svenska litteraturen i Finland kattaa vuodet 1886-1938. Vuodesta 1939 eteenpäin kansallisbibliografia on sisältänyt kaiken kielisen kirjaliisuuden, mitä Suomessa on julkaistu.
..kannattaa lukea esipuheet
Kansallisbibliografian kuvailun ominaispiirteitä
Kansallisbibliografisessa kuvailussa pyritään yhdenmukaisuuteen pitämällä yllä tietueiden tasalaatuisuutta. Koska kansallisbibliografian historia on pitkä, se ei ole voinut välttyä eri aikoina vallinneista luettelointikäytännöistä, mikä näkyy FENNICAssa erilaisina historiallisina kerrostumina.
Asteri -asiaa...
Kansallisbibliografian tietueisiin sisältyvistä henkilö- ja yhteisönimille on muodostettu ohjeellinen nimimuoto. Kansalliskokoelman vanhimman fennica-kirjallisuuden yhteen koonneessa Suomen kansallisbibliografia 1488-1700 (1996) nimimuotovalinnat perustuvat pääasiassa painettujen lähteiden, matrikkeleiden sekä bibliografioiden tarjoamiin nimivariaatioihin. Myös henkilöiden virkauraa sekä syntymä- ja kuolinaikoja koskevat tiedot pohjautuvat matrikkeleiden tietoihin. Vain poikkeustapauksessa henkilöä on pyritty jäljittämään painamattoman lähdemateriaalin avulla. Periaatteena nimimuodon valinnassa on käytetty kriteerinä sitä, että nimimuoto ei saa aiheuttaa henkilöiden sekaantumista toisiinsa ja toiseksi nimen on oltava historiallisesti uskottava. Kansallisbibliografian kannalta oleellisinta on, että jokaiselle henkilölle on yksi mahdollisimman täydellinen nimi ja kerrotaan henkilöstä eri yhteyksissä käytetyistä muista nimimuodoista.
Esimerkki henkilön useista käyttöönottamista nimistä ja nimien variaatioista
Lassila, Maiju, 1868-1918 (= bibliografiassa käytetty ohjeellinen nimi)
Lasila, Majo, 1866-1918 (= katso-viittaus johtaa ohjeelliseen nimeen)
Лассила, Майю, 1866-1918 (= katso-viittaus johtaa ohjeelliseen nimeen)
Rantamala, Irmari, 1866-1918 (= rinnakkainen, toinen henkilön käyttämä ohjeellinen nimi, josta on johdettu "Katso myös" -viittaus)
Katso myös: Rantamala, Ilmari, 18166-1918
Katso myös: Untola, Algot, 1866-1918
Katso myös: Vatanen, J. I.,1866-1918
Asiasanoitus
..kate...KATRI ...
LEENA sitten vielä vilasee
Projektoidut tehty tarkemmin .. Åbo, maantiede ja ...
Kaikenkieliset aineistot kuvaillaan. Translitteroinnissa käytetään henkilönimissä SFS-standardeja, jos sellaisia on olemassa. Yhteisönimissä ja muussa kuvailussa käytetään kansainvälisiä standardeja.
Tietokirjallisuuden sisällönkuvailu Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) asiasanoilla aloitettiin vuonna 1987, UDK-luokitus 1972 ja yleisten kirjastojen YKL-luokitus 1988.
Myös vanhempia julkaisuja on eri hankkeiden yhteydessä takautuvasti asiasanoitettu ja luokitettu. 25 % ennen vuotta 1900 julkaistua aineistoa on tällä hetkellä udk-luokitus.
Vuosijaksot 1810-1944 ja1945-1972 (ns. vanha Fennica) on järjestetty kokoelmaan n. 500 aiheenmukaiseen ryhmään, jotka kuvaavat aineiston sisältöä ja aineistotyyppiä. Tätä vanhempi aineisto on mekaanisessa järjestyksessä. Linkki signum-listaan? Tuleeko holdings-tieto mukaan - olisi hyvä että nämä tulisi - terveisä OSMALLE.