Aika: 7.11.2023 klo 10.09–12.00
Paikka: Kansalliskirjaston kokoushuone Kannila (AK103) sekä Zoom-etäkokoustila
Osallistujat: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Anna Kanerva Lamppu, puheenjohtaja (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio, sihteeri (Kansalliskirjasto), Johanna Parviainen (Kirjastopalvelu), Milja Vanhanen (Yle Arkisto)
Etänä: Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto)
Poissa: Tommi Viitamies (Helsingin kaupunginkirjasto)

1. Ajankohtaista

1.1. Puheenjohtajien kokous

Kansallisten kuvailun asiantuntijaryhmien puheenjohtajien kokous järjestettiin 31. lokakuuta 2023.

Kokouksessa nousi esiin asioita, joista toivotaan Muusan lausuntoa.

  1. Kansalliskirjasto suunnittelee uudistuneen RDA:n käyttöönottoa vuoden 2025 alusta. Se edellyttäisi sovellusohjeen ja muiden kuvailuohjeiden päivittämistä vuoden 2024 loppuun mennessä. Ehdotus: ohjeiden uudistamiseen riittäisi, että ohjeisiin lisätään linkit Official Toolkitiin. Onko tämä riittävää musiikin ohjeiden osalta? Pystyykö Muusa sitoutumaan tähän aikatauluun?
  2. Uudistunut RDA Toolkit on vaikeaselkoinen. Marja-Liisa Seppälä esitteli tekeillä olevaa ohjetta "Selkeytetty RDA". Ohjeen rakenne muistuttaa nykyisen RDA:n rakennetta ja tekstikohdista on linkityksiä uudistuneeseen RDA:han. Ilonalla on sivustoon tunnukset, jotta Muusa voi tutustua siihen kokouksessaan. Toivotaan Muusan mielipidettä, onko selkeytetylle ohjeelle tarvetta. Asiaan palataan seuraavassa puheenjohtajien kokouksessa.
  3. Kuvailuryhmät kaudella 2024-25: On tarpeen tietää, onko kuvailuryhmissä pois jääviä jäseniä. Muusan tilanteesta toivotaan ilmoitusta Nina Hyvöselle.
  • Käytiin läpi kokouksen antia ja käsiteltiin Muusan lausuntoa odottavat asiat.
    • Uuden (virallisen) RDA Toolkitin käyttöönotto vuoden 2025 alussa sopii Muusalle. Aivan pelkkä linkkien päivittäminen sovellusohjeeseen ei riitä. Muusa on tehnyt joitakin uusia linjauksia, jotka on huomioitava musiikin sovellusohjeessa. Lisäksi ainakin aggregaattimallin muutos edellyttänee joitakin päivityksiä sovellusohjeeseen ennen uuden Toolkitin käyttöönottoa.
    • Selkeytetty RDA -ohje sai kannatusta muusalaisilta.
    • Kukaan nykyinen Muusan jäsen ei ilmoittanut jäävänsä pois ryhmästä. Tiedustellaan vielä muistakin kirjastoista halukkuutta osallistua Muusan toimintaan.

1.2. Teos MARC 21:ssä -projekti

1.2.1. Ekspression kieltä edeltävän välimerkin vaihtaminen pilkusta pisteeksi

Teos MARC 21:ssä -hankkeen puheenjohtajalta 27.10.2023 Kuvailun kansallisille asiantuntijaryhmille saapunut sähköpostiviesti:

Teos Marc 21:ssä -hankkeen viimekertaisessa kokouksessa (13.10.2023) päätettiin esittää, että suomalaisten kirjastojen tähänastinen käytäntö merkitä ekspression kieltä edeltäväksi välimerkiksi pilkku kansainvälisesti käytetyn pisteen sijaan lopetettaisiin ja että siis jatkossa ekspression auktorisoidussa hakutiedossa käytettäisiin pistettä kieltä ilmaisevan termin edellä ja samalla ekspression kieli kirjoitettaisiin isolla, esim.
Kalevala, |l ruotsi
→
Kalevala. |l Ruotsi

Kansainvälinen käytäntö perustuu RDA:n liitteen E (Hakutiedon syntaksit) ohjeistukseen (http://original.rdatoolkit.org/rdaappe-fi_rdae-10.html).

Muutos tekisi suomalaisista auktorisoiduista hakutiedoista nykyistä yhteismitallisempia ja vaihtokelpoisempia muissa maissa tehtyjen tietojen kanssa.

  • Piste ekspression kieltä edeltävänä välimerkkinä sekä kielen kirjoittaminen isolla alkukirjaimella ekspression hakutiedoissa sopii Muusalle.

1.2.2. YMN-luetteloiden konversiosunnittelun jatko

Etäkokouksessa 19. syyskuuta 2023 hahmoteltiin, miten yhtenäistettyjen musiikkinimekkeiden ohjeluettelot saataisiin konvertoitua MARC 21:n auktoriteettiformaatin muotoon. Työn sovittiin jatkuvan tulevissa kokouksissa.

  • Jatketaan konversiosuunnittelua erillisessä etäkokouksessa 15. tammikuuta 2024 klo 14.00–15.30.

1.3. Kommentointipyyntö: Käyttöoikeuksien metatieto -ohje päivitetty

Kumean pienryhmä on päivittänyt Käyttöoikeuksien metatieto -ohjetta ja nyt uuden version luonnos on valmis kommenteille. Kommentoitava luonnos on lähetetty Muusan sähköpostiin 13.10.2023.

Aikanaan hyväksytty ohje viedään tälle RDA-sovellusohjeen yhteydessä olevalle lisäohjesivulle Käyttöoikeuksien metatieto.

  • Muusalla ei ole ohjeeseen kommentoitavaa tässä vaiheessa.

2. Kuvailukysymykset

Nuottiaineiston ominaisuudet ja stemmojen lukumäärät

Muusan sähköpostiin 16.6.2023 saapuneita kysymyksiä:

Olen ymmärtänyt, että enää ei kuulu käyttää kentässä 546 ‡b merkintää "Viivastonuottikirjoitus", vaan se ilmoitetaan kentässä 348. Musiikin RDA-sovellusohjeen esimerkeistä minulle on jäänyt epäselväksi, ilmoitetaanko nuottikirjoituksen tyypin osoittava termi (eli lähes aina viivastonuottikirjoitus) samassa kuin nuottiaineiston muoto (partituuri, stemma jne.) vai tehdäänkö sitä varten uusi kenttä. Eli tehdäänkö näin:

348 ## ‡a partituuri ‡a stemma ‡c viivastonuottikirjoitus ‡2 mts/fin

vai toistetaanko kenttä 348 ja erotetaan osakenttä c sinne?

Sitten kysymys stemmoista: Jos teoksessa esiintyvän kahden tai jopa useamman soittimen, muttei kuitenkaan kaikkien, osuudet on painettu allekkain, niin sehän on aina yksi stemma? Muistan lukeneeni/kuulleeni jotain sellaista, että jos samassa stemmavihossa on useamman soittimen osuudet jostain syystä koottu peräkkäin (aika epäkäytännöllistä), ne pitäisi kuvailussa ilmoittaa tyyliin

300 ## ‡a 1 partituuri
300 ## ‡a 3 stemmaa

vaikka konkreettisesti olisi vain yksi partituurinide ja yksi stemmanide. Eihän tämä vain ole totta? Kyseessä on varmaan aika harvinainen tapaus, mutta kuvailu e.m. tyyliin aiheuttaisi pelkkää sekasotkua, kun aletaan tarkistaa, ovatko kaikki stemmat tallessa, joten tuollaisen kustantajan tekemän erikoisratkaisun voisi vain ilmoittaa huomautuksissa. Ja tästä tulikin mieleeni nelikätiset pianokappaleet: niissähän primo- ja secondo-osuudet ovat yleensä rinnakkain, ovatko tällaiset nuottijulkaisut kuitenkin partituureja?

Lopuksi vielä: Miten kuvailisitte sellaisen soolonuotin laajuutta, joka on n. A3-kokoinen, kahtia taitettu ja molemmin puolin painettu arkki? Siinä ei ole sivunumeroita, vaan nuottiviivastot on painettu poikittain koko A3-laajuudessa eli arkki pitää levittää auki. Toisella puolella on yksi teos ja kääntöpuolella toinen. Päädyin ratkaisuun "1 soolonuotti (1 kaksipuolinen taitettu lehti)" yhdistelemällä Metatietosanaston termejä, mutta se ei varmastikaan ole oikein. Arkki-sanaa en uskaltanut käyttää, koska Metatietosanaston käyttöesimerkki "1 arkki (46 sivua)" oli täysin käsittämätön minulle.

  • Päätettiin täsmentää 348-kentän ohjetta siten, että nuottiaineiston muoto ($a-osakenttä) ja nuottikirjoituksen tyyppi ($c-osakenttä) ohjeistetaan merkitsemään erillisiin 348-kenttiinsä. Samassa 348-kentässä voidaan siis toistaa ainoastaan joko $a- tai $c-osakenttää.
  • Muusa käsitteli viimeksi kokouksessaan 2.5.2023 (kohta 2.1.) samaan fyysiseen yksikköön sisältyvien stemmojen merkitsemistä. Lainaus kokouksen muistiosta:

RDA Toolkitin kohdassa 3.4.3.2 on ohje kohdassa Poikkeukset. Manifestaatio, joka käsittää partituurin ja yhden tai useamman stemman tai useita stemmoja yhdessä fyysisessä yksikössä:

Jos manifestaatio käsittää sekä partituurin että yhden tai useampia stemmoja tai useita stemmoja yhdessä fyysisessä yksikössä, merkitään laajuus muodossa: 1 partituuri ja 4 stemmaa tms. Tätä seuraa sivujen, lehtien tai palstojen lukumäärä kaarisuluissa kohdan 3.4.5 ohjeiden mukaan.

Esimerkki
20 stemmaa (noin 100 sivua)

Laajuudesta tehdään huomautus, jos sitä pidetään tärkeänä tunnistamisen tai valinnan kannalta (katso 3.21.2.5).

    • Yhdessä niteessä olevat stemmat merkitään siis ilmoittamalla stemmojen lukumäärä ja mahdollinen alayksiköiden (sivujen tms.) lukumäärä. Laajuudesta kannattaa tällaisissa tilanteissa tehdä myös huomautus. Musiikin RDA-sovellusohjeessa on 500-kentän ohjeistuksen yhteydessä seuraavat esimerkit:

300 ## ‡a 4 stemmaa (5, 5, 5, 5 sivua)
 500 ## ‡a 4 stemmaa 1 niteessä.

300 ## ‡a 1 partituuri ja 2 stemmaa (10 lehteä)
 500 ## ‡a 1 partituuri ja 2 stemmaa 1 niteessä; stemmat painettu lehdille 8-10.

    • Lisätään esimerkkejä Musiikin RDA-sovellusohjeeseen myös 300-kentän ohjeistuksen yhteyteen.
  • Nelikätisen pianoteoksen nuotinnos, jossa osuudet ovat rinnakkain, on muodoltaan partituuri.
  • RDA:n mukaan "yksittäisen arkin käsittävän aineiston laajuus merkitään ilmauksella 1 arkki. Jos taitettu arkki on tarkoitettu luettavaksi sivuina, merkitään laajuus ilmauksella 1 arkki taitettuna". Metatietosanastossa taitetun lehden määritelmä on seuraava: "Laajuuden yksikkö joka koostuu arkista, jota on tarkoitus lukea sivuiksi taiteltuna". Taitettu arkki, arkki taitettuna ja taitettu lehti tarkoittavat siis samaa asiaa. Kysymyksessä mainittua aineistoa ei ole tarkoitettu luettavaksi sivuiksi taiteltuna, joten se ei ole määritelmän mukaisesti taitettu arkki/lehti. Laajuuden osayksikkö on siten arkki ja laajuus kokonaisuuessaan "1 soolonuotti (1 arkki)". 500-kenttään kannattaa tehdä huomautus arkin tarkemmista piirteistä.

3. Seuraavat kokoukset

Yhtenäistettyjen musiikkinimekkeiden ohjeluetteloiden läpikäynti 21.11.2023 klo 13–14 etäyhteydellä

Seuraava varsinainen kokous 7.12.2023 klo 13–15

  • No labels