Aika: 3.4.2020 klo 13-15.30
Paikka: https://helsinki.zoom.us/j/125787130
Osallistujat:
- Kenneth Ahlfors, Kansallisarkisto
- Miia Herrala, Kansallisarkisto
- Leena Furu-Kallio, Kansallismuseo (ei pääse osallistumaan)
- Hannu Häkkinen, Museovirasto
- Susanna Ånäs, Wikidata
- Mikko Lappalainen, Kansalliskirjasto
- Matias Frosterus, Kansalliskirjasto (puhis)
- Mirja Anttila, Kansalliskirjasto
- Marja-Liisa Seppälä, Kansalliskirjasto (siht.)
- Piia Naukkarinen, Kansalliskirjasto
- Jarmo Saarikko, Kansalliskirjasto
- Sampsa Heinonen, Museoliitto
Työpajan tavoite: Tietomalliin sitoutuminen
HUOM! Etäkokoustamisen helpottamiseksi kerätään kotitehtävien ratkaisut ym. kannanottoja ennen kokousta yhteiseen dokumenttiin. Käy siis laittamassa 31.3. mennessä vastauksesi tänne.
Agenda
- Edellisen kokouksen 21.1.2020 ehdotus tietomalliksi
- Eri ominaisuuksien (tyypin ja geolokaation) ajallinen seuranta sidotaan mentaaliin paikkaan, ei nimeen
- Nimi sidotaan mentaaliin paikkaan ja nimelle määritellään käyttöaika: nimellä on tunniste ja siihen pitää voida viitata "aineiston" kuvailussa, mutta sitä ei kuvailla/auktorisoida erillisenä mentaalista paikasta
- Mentaaliin paikkaan itseensä on oltava myös mahdollista viitata ilman aikarajoitusta ja ilman nimiviittausta
- Nimen muutos ei muuta paikkaa toiseksi, mutta tyypin tai geolokaation suuri muutos muuttaa paikan toiseksi
- Eri ominaisuuksien (tyypin ja geolokaation) ajallinen seuranta sidotaan mentaaliin paikkaan, ei nimeen
- Merkittävien tyypin muutosten määrittely:
- Kotitehtävä: jokainen käy läpi Sapon muutostyypittelyn ja määrittelee, mikä muutos johtaa uuteen paikkaan ja mikä ei: https://www.doria.fi/handle/10024/113684
- Kentsun lisätapaukset:
Monimutkaisuutta tähän saadaan tietenkin vielä siitä, että kun meillä on ”kunta A” niin, sen sisällä on usein myös ”kirkonkylä/kuntakeskus A”, joka on siis eri käsite kuin ”kunta A”. Kun sitten kunnat A ja B yhdistyvät niin todennäköistä on entä ”kirkonkylä/kuntakeskus A” edelleen jatkuu kylänä, vaikkei se enää olisikaan kuntakeskus. Sama tilanne on ”kunta B:n” ”kirkonkylän/kyläkeskuksen B” kanssa.
Sen sijaan on ehkä tapauskohtaista jatkuvatko ”kunta A” ja ”kunta B” enää minkäänlaisena alueellisena käsitteenä, vai siirtyvätkö vain kylät uuden ”kunta C:n” alle? Jos ”kunta A” jatkaa vain uuden muotoisena ja jos vanha kunta A:n alue on edelleen tarvittava kuvailupaikka niin, miten tämä muutos tapahtuu. Löytyykö SAPO:n muutosmalleista tähän vastausta. Jos uusi kunta A on käsitteenä sama kuin vanha kunta A niin, luodaanko vanhan kunnan A alueesta uusi käsite, joka on jotain kylien ja kunta A:n välissä? Vai miten tässä tulisi toimia? Tässä tilanteessa pitäis myös viittaukset voida kohdistaa tuohon vanhaan kunta A:han, joka olisi edeltäjä tuolle mahdolliselle uudelle vanhan kunta A:n alueesta luodulle käsitteelle, joka siis olisi alueeltaan sama kuin vanha kunta A, mutta tyypiltään eri kuin vanha kunta A.
- Geolokaation suuren muutoksen määrittely
- Tietomallin testaus käyttäjätapaustestausten avulla kuvailijan, sanaston muodostajan ja Finnan tiedonhakijan näkökulmista: Miian lista tapauksista
- Mentaalin paikan tarkempi luonnehdinta/määrittely:
- Missä tapauksessa paikka muuttuu toiseksi, vaikka tyyppi tai geolokaatio eivät muutu merkittävästi?
- Maantieteellisten paikkojen huomiointi?
- Paikkatietopalvelun tuotantoalustavaihtoehdot:
- Paikkatietopalvelun pohja wikibasessa: https://paikka.wiki.opencura.com/wiki/Main_Page
- Sopiiko ontologian hierarkia paikkainstanssien identifiointiin vai voisiko paikkojen väliset suhteet kuvata suhdeviittauksilla, ilman hierarkiaa, jolloin paikka itsessään olisi stabiilimpi vaikka ympärillä olevat asiat muuttuvat?
- Jos suhteisiin sisällytettäisiin aikamääreet, voisiko paikkojen suhteista toisiinsa tuottaa aikakohtaisia hierarkioita lennosta?
- KAM-sektoreita laajempi näkemys paikan mallintamisesta:
- Jatkotyöstön suunnittelu
- Muuta?