Page History

Kansallisbibliografian tarpeita varten olemme toimijoiden kuvailussa määritteleet seuraavia tietoja määritelleet seuraavat tiedot pakollisiksi (jos ovat tiedossa):

• henkilön nimi ja nimeen liittyvät variaatiot (mm. sukunimi ja etunimi/etunimet, lyhennetty nimi, nimen mahdolliset transliteraatiottranslitteraatiot)
• henkilön syntymäaika/elinvuodet
• toimiala
• ammatti
• henkilöön liittyvä maa ja/tai paikat
• henkilöön liittyvät yhteisöt.

On tärkeää merkitä kirjata / tallentaa kaikki kuvailun hetkellä tiedossa olevat tiedot, jotta henkilöä voidaan tunnistaa myös myöhemmin, 50 vuodenkin päästä. Kuvailua tehdään käsillä olevien julkaisujen avulla tai hyödyntäen erilaisia hakuteoksia, matrikkeleita tai verkossa olevia tiedonlähteitä. Tiedonlähteiden luotettavuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
(ENNEN vastauksen alussa oli tämä: Joskus henkilön yksiselitteiseen identifiointiin voisi riittää pelkkä nimi, mutta tilanne voi muuttua ajan kuluessa ja siksi on tärkeää merkitä kaikki kuvailun hetkellä tiedossa olevat tiedot mahdollista myöhempää tunnistamista/erottamista varten.)

Jos sinulla on jotain kysyttävää, tarkennettavaa tai muuten haluat antaa meille palautetta, ota meihin yhteyttä: toimijakuvailu-posti @ helsinki.fi.

Kansalliskirjaston kansalliskokoelmaan liityvien toimijoiden kuvailussa nähdään tarpeelisena merkitä seuraavat tiedot:

• nimet (todellinen nimi, täydellinen nimi, eri nimenmuodot, eri kirjoitusasut, pseudonyymi(t))
• toimijaan liittyvät ajankohdat ja paikat
• henkilön ammatti ja toimiala(t), jo(i)lla henkilö tai yhteisö toimii tai on toiminut
• suhteet/viittaukset muihin toimijoihin
• toimijaa identifioivat standarditunnukset ← voisiko antaa suluissa esimerkin?
• tiedonlähteet, joista tieto on otettu

• miksi: näin pystytään varmistamaan....

ALkuperäinen kysymys: Miksi toimijakuvailuja jaetaan avoimesti? / Julkaisemisen hyödyt

Hyötyä Hyötyjä on useita. Henkilöihin liittyvän nimitiedon julkaisemisella mm. varmistetaan, että toimijoihin liittyvät eri identiteetit pystytään erottamaan yksiselitteisesti toisistaan kansallisissa ja kansainvälisissä tietokannoissa. Lisäksi hyöty nähdään siinä, että riittävään yksilöintiin tarvittavat tiedot auttavat yhdistämään tekijät heidän teoksiinsa, mikä puolestaan edesauttaa tekijänoikeuksien toteutumista.
Avoin data, siitä jotain?

Kansalliskirjaston tuottaman datan avoimuus on tavoitteena aina kun mahdollista.

• Datan avaamisella varmistetaan, että kansalliseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden tiedot ovat avoimesti käytettävissä ja hyödynnettävissä kaikissa kirjastoissa, myös Melinda-kirjastoverkoston ulkopuolella. Avattu tieto olisi jatkossa myös muiden KAM-sektorin organisaatioiden sekä julkishallinnon organisaatioiden käytettävissä. Nimitietojen avaaminen toimii ensimmäisenä askeleena kohti KAM-sektorin yhteistä nimitietopalvelua.
• Kirjastossa tehdyllä laadukkaalla työllä saadaan hyvää näkyvyyttä ja työn läpinäkyvyys paranee.
• Asettamalla nimitiedot avoimeksi vähennetään kirjastojen tekemää päällekkäistä työtä ja mahdollistetaan tietojen yhtenäistäminen ja linkittyminen muihin tietokantoihin. Yhtenäisillä nimitiedoilla ja avoimuudella pyritään varmistamaan, että tiedot suomalaisista toimijoista ovat oikeat paitsi kotimaisissa myös ulkomaisissa tietokannoissa.
• Datan avaaminen mahdollistaa mm. Wikidatan ja ISNI-tietokannassa olevan tiedon linkittämisen ja toimijakuvailun rikastamisen. Myös ORCID-tutkijatunnisteiden mahdollisesta linkittämisestä voisi olla hyötyä.
• Suomalaiseen julkaisutuotannon julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden toimijatietojen avaamisella osallistutaan kansainvälisen metatiedon verkoston rakentamiseen ja näin tehostetaan avoimena avoimena olevan metadatan tuotantoa ja tiedonhakua kansainvälisesti.