Page History

***tässä vähän toistetaan asioita, eikä sujuvasti siirrytä asiasta toiseen?

KANTO  - Kansalliset toimijatiedot on tietovaranto, joka sisältää kansallisbibliografian kuvailun yhteydessä tuottamat ohjeelliset nimenmuodot Suomessa julkaistujen aineistojen tekijänä ja kohteena olevista toimijoista. Kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien henkilöiden ja yhteisöjen kuvailujen lisäksi Kanto sisältää jonkin verran tietoja ulkomaalaisista henkilöistä ja yhteisöistä.

Nimitietokanta Kanto on verkossa julkaistu versio Asteri-nimititokannasta.Asteri on Kansalliskirjaston ylläpitämä tietokanta, jossa kuvataan julkaisutietojen sisältämiä toimijoita. Asterin auktorisoidut eli ohjeelliset nimenmuodot toisaalta sitovat yhteen erilaiset nimenmuodot (esim. erikieliset tai eri kirjoitusasut) ja toisaalta auttavat erottelemaan toisistaan samannimiset henkilöt tai yhteisöt.

Kanto on verkossa julkaistu versio Asteri-nimitietokannasta. Kantossa julkaistujen tietojen määrä pohjautuu arvioon siitä, mitä tietoa tarvitaan aineistojen tunnistamisen ja valinnan kannalta välttämättömien henkilötietojen käsittelyyn.

Kuvailu laaditaan yleensä Suomessa julkaistuissa aineistoihin liittyvistä henkilöistä ja yhteisöistä. Ulkomaalaisista toimijoista kuvailu tehdään, jos se on tiedonhaun kannalta tarpeellista.

Kuvailua toimijoista tehdään kansallisbibliografian näkökulmasta.

Kansalliskirjaston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu tallentaa, kerätä ja saattaa saataville aineistoihin ja kokoelmiin liittyvää tietoa. Aineistoihin liittyviä tekijöitä kuvaillaan aineiston kuvailun yhteydessä. 

Uusia kuvailuja toimijoista tehdään:

• kun kansalliskokoelmaan kuuluva julkaisu tulee kuvailuun
  
• jos nimi esiintyy useissa eri muodoissa
• jos on useita samannimisiä
• pyydettäessä
• jos nimi on vaihtunut tai henkilöllä on useita identiteettejä
• jos on käytettävissä julkaisu tai muu tiedonlähde, joka sisältää tietoa tekijästä (ja tämän tiedon avulla tekijä voidaan myöhemmin tarvittaessa erotella muista samannimisistä).
• Reeta_kommentoi: kansallisbibliografia ja kansalliskokoelma esiintyvät. Jos ovat sama asia, niin vain toista olisi syytä käyttää. Lisäksi voisi olla linkki Fennican ( ? ) sivuille.

Toimijoiden kuvailun tarkoitus on esimerkiksi auttaa tiedonhakijaa tunnistamaan toimija ja löytämään toimijoita, jotka vastaavat tiedonhakijan esittämiä hakukriteerejä sekä löytämään toimijaan liittyviä muita toimijoita. Kuvailutiedoilla voidaan mm. erottaa samannimisiä toimijoita toisistaan tai yhdistää samaan toimijaan liittyvät eri kirjoitusasut ja erikieliset versiot.

Kansalliskokoelman aineistoon liittyvien toimijoiden kuvailua tehdään, jotta tiedonhaku helpottuisi ja kirjaston tietokannoissa olevan tiedon laatu varmistuisi. Toimijoiden kuvailulla myös varmistetaan, että kulttuuriperintö säilyy. Toimijat on erotettava toisistaan ja aineistot tunnistettava.

• Aineiston kuvailu helpottuu... (koska aineistoissa nimestä useita variaatioita ja kirjoitusasuja, eri translitterointteja, käytettävä nimenmuoto on valittuna ja muilla nimen muodoilla on mahdollista hakea)
• Tiedonhaku helpottuu (yhteen identiteettiin liittyvät aineistot löytyvät yhdellä tekijä- tai asiasanahaulla)

• "Suomalaisten toimijoiden kuvailussa yleisinä tiedonlähteinä käytetään Fennica- ja Viola-tietokantoja (=itse aineisto). Sen lisäksi tiedonlähteinä voidaan käyttää suomalaisia hakuteoksia, verkossa olevia sanakirjoja ja tietosanakirjoja, tekijöiden omia kotisivuja, sanomalehtiä tms. erikoislehtiä. Tiedot otetaan mahdollisimman ajantasaisesta lähteestä."
  
  "Ulkomaisten toimijoiden kuvailussa käytetään tiedonlähteinä muiden maiden kansallisbibliografioita ja VIAF-tietokantaa (http://viaf.org/). Jos toimijalla on suomalainen nimenmuoto, tiedonlähteenä voidaan käyttää suomalaisia hakuteoksia, suomenkielistä Wikipediaa tai muita suomenkielisiä, ajan tasalla olevia verkkoresursseja." 
• Verkossa olevien lähteiden luotettavuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
• tiedonlähteenä itse aineisto, verkossa olevat lähteet, matrikkelit, kustantaja, tekijä, sanomalehdet/artikkelit, muiden kansalliskirjastojen tietokannat (verkossa olevien tiedonlähteiden luotettavuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti)

Kansalliskirjaston kansalliskokoelmaan liityvien toimijoiden kuvailussa nähdään tarpeelisena

merkitä seuraavat tiedot:

• nimet (todellinen nimi, täydellinen nimi, eri nimenmuodot, eri kirjoitusasut, pseudonyymi(t))
• toimijaan liittyvät ajankohdat ja paikat
• henkilön ammatti ja toimiala(t), jo(i)lla henkilö tai yhteisö toimii tai on toiminut
• suhteet/viittaukset muihin toimijoihin
• toimijaa identifioivat standarditunnukset
• tiedonlähteenä itse aineisto, verkossa olevat lähteet, matrikkelit, kustantaja, tekijä, sanomalehdet/artikkelit, muiden kansalliskirjastojen tietokannat (verkossa olevien tiedonlähteiden luotettavuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti)tiedonlähteet, joista tieto on otettu

• miksi: näin pystytään varmistamaan....

Tietoja tekijään liittyvästä aineistosta haetaan kansallisbibliografiasta. Julkaisulistalta

Kantossa Kansalliskirjaston nimitietokantaan tallennetuihin toimijatietoihin linkitetään kansallisbibliografiaan kuuluvat aineistot.

(kaipaa tekstin sujuvoittamista, laitoin tähän vain ajatukset) Aineiston listaus ei ole täydellinen (eikä ole tarkoituskaan). Kantossa olevat tiedot perustuvat kansallisbibliografian aineistoon. Jos joku julkaisu ei kuulu kansalliskokoelmaan, se myös puuttuu Kantossa näkyvästä (aineisto)listauksesta. Myöskään artikkelit eivät näy tässä yhtyedessä.