Page History

...

...

Palveluita kutsuvissa asiakasohjelmissa sekä itse palveluiden toteutuksessa käytetään käytettävän ohjelmointikielen mukaisia tietotyyppejä, jotka OpenSRF-kehys muuntaa JSON-muotoon siirron ajaksi. Käytettäessä edellä listattuja perustietotyyppejä tapahtuu siirrettävien tietojen muuntaminen eri formaattien välillä OpenSRF:n toimesta automaattisesti. Käytettäessä monimutkaisempia tietorakenteita, kuten esimerkiksi Evergreenin omia luokkia edustavia olioita joudutaan muunnokset sen sijaan määrittelemään erillisessä konfiguraatiotiedostossa. Tiedosto määrittää kuinka Evergreenin luokkia edustavat oliot esitetään JSON-muodossa, jotta OpenSRF osaa tehdä tarvittavat muunnokset kyseisiä olioita sisältävien viestien välittämistä varten. Konfiguraatiotiedoston perusteella OpenSRF kykenee muuntamaan oliot JSON-muotoon sekä vastaavasti luomaan JSON-formaatista luettuja tietoja vastaavat oliot.

Kuali OLE

Kuali Open Library Environment (Kuali OLE) –kirjastojärjestelmä on yksi voittoa tavoittelemattoman Kuali-säätiön koordinoimista järjestelmistä. Säätiön tavoitteena on tuottaa korkeakoulujen tarpeita vastaavia avoimen lähdekoodin järjestelmiä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Kirjastojärjestelmän lisäksi Kuali-järjestelmien perheeseen kuuluu mm. taloushallinto-ohjelmisto, tutkimuksenhallintaohjelmisto, henkilöstöhallintajärjestelmä sekä joukko erilaisia middleware-ohjelmistoja.

...

Kuali OLE:n Document Store -nimellä kulkeva tietovaranto on toteutettu avoimen lähdekoodin Apache Jackrabbit -dokumenttivaraston avulla, joka mahdollistaa tietojen tallentamisen useissa eri formaateissa, kuten esimerkiksi JSON- tai XML-formaateissatietokantaratkaisu on periaatteessa formaattiriippumaton, sillä OLE ei aseta rajoituksia tietokantaan tallennettavan datan formaatille. Myös binääri-muotoisen tiedon tallentaminen onnistuu, mutta tällöin hakujen kohdistaminen varsinaiseen tietosisältöön ei ole mahdollista. Document Storen tallennusalustana toimii joko Oracle- tai MySQL-tietokanta. OLE:n suunnittelussa on nimenomaan lähdetty siitä, että järjestelmä ei ole sidottu tiettyihin formaatteihin ja että uusien formaattien lisääminen on mahdollista. Tietokantaan tallennetun datan käyttäminen järjestelmässä kuitenkin edellyttää, että se on järjestelmän ymmärtämässä muodossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että datan tallentaminen tietokantaan on kyllä mahdollista erilaisissa formaateissa, mutta datan käyttäminen järjestelmässä edellyttää uutta formaattia tukevien datan käsittelystä vastaavien osien toteuttamista järjestelmään. Ilman uusien osien toteuttamista järjestelmä ei osaa käsitellä uudessa formaatissa tallennettua dataa.

Kuali OLE:n käsittelemät tietokokonaisuudet, kuten esimerkiksi bibliografiset tietueet, asiakastiedot ja lisenssit, on tallennettu dokumenttivarastoon eri tyyppisinä dokumentteina, joiden rakenne sekä tallennusformaatti vaihtelee dokumenttityypeittäin. Lisäksi saman tyyppisten dokumenttien tallentaminen erilaisissa formaateissa on myös mahdollista. Tietojen tallennuksen yhteydessä ei suoriteta tietojen muuntamista eri formaattien välillä, vaan tiedot tallennetaan suoraan siinä muodossa, kun ne tallennuksen yhteydessä vastaanotetaan. Käytännössä tietojen tallentamisessa on kuitenkin käytettävä tiettyjä ennalta määriteltyjä formaatteja, jotta tietojen haku ja käsittely järjestelmässä olisi mahdollista. Bibliografisten tietueiden tallennus on esimerkiksi mahdollista MarcXML-, Dublin Core sekä Simple (Unqualified) Dublin Core -formaateissa. Varastotietueiden tallennus on puolestaan mahdollista joko MarcXML- tai OLEML (OLE Markup Language) -formaateissa ja nidetietojen tallennus OLEML-formaatissa. Varasto- ja nidetiedot linkittyminen bibliografisiin tietueisiin on toteutettu OLE:ssa Instance-tyyppisten dokumenttien kautta, jotka tallennetaan OLEML-formaatissa. Uuden bibliografisen tietueen tallennuksen yhteydessä luodaan aina uusi Intansce-dokumentti, joka sisältää sekä varasto- että nidetietueen. Koko tietuehierarkia luodaan siis aina riippumatta siitä, tallennetaanko kaikille tasolle jotain tietoa.

...

Koha ja Evergreen ovat jo asemansa vakiinnuttaneita vuosia käytössä olleita järjestelmiä, joilla kummallakin on laaja kansainvälinen käyttäjäkunta. Kuali OLE on puolestaan uusi edelleen rakenteilla oleva järjestelmä, joka ei keskeneräisyytensä vuoksi ole vielä käytössä yhdessäkään kirjastossa. Chicagon yliopiston kirjasto on kuitenkin jo ilmoittanut ottavansa OLE:n tuotantokäyttöön vuoden 2014 aikana kesäkuussa ja käyttöönottoon liittyvät valmistelut ovat jo meneillään. Chicagon käyttöönottama versio tulee todennäköisesti olemaan versio 1.05, jonka arvioitu julkaisuaika on vuoden 2013 viimeisellä 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Asiakkaiden hakuliittymänä Chicagon yliopiston kirjastolla on tarkoituksena käyttä avoimen lähdekoodin VuFind-ohjelmistoa. Lisäksi myös Englantilainen Bloomsbury Colleges -konsortio on ilmoittanut valinneensa Kuali OLE:n uuden kirjastojärjestelmänsä pohjaksi. Tarkkaa aikataulua tuotantokäyttöön siirtymisestä ei toistaiseksi ole, mutta ensimmäisen konsortion käyttöön tarkoitetun testiversion pitäisi valmistua vuoden 2013 lopulla. Tavoitteena vaikuttaisi olevan yhden keskitetysti ylläpidetyn Kuali OLE -instanssin pystyttäminen kaikkien konsortion jäsenten käyttöön. Asiakkaiden hakuliittymänä konsortio aikoo Chicagon yliopiston kirjaston tapaan käyttää VuFind-ohjelmistoa.

...

Vertailussa mukana olleista järjestelmistä sekä Kuali OLE:n että Evergreenin toteutustapa on palvelukeskeinen eli järjestelmät tajoavat palvelurajapinnan, jonka kautta asiakasohjelmat käyttävät niiden tarjoamia palveluita. Käytännön toteutuksien osalta järjestelmät kuitenkin eroavat toisistaan. Kuali OLE:n palvelut ovat KSB:n kautta käytettävissä Java-ohjelmointikielellä toteutetuista järjestelmistä käsin sekä internetin kautta SOAP-protokollan ja mahdollisesti myös REST-palveluiden avulla. KSB:n kautta tarjolla olevien palveluiden täysimääräinen hyödyntäminen on kuitenkin mahdollista vain Java-ohjelmointikielellä toteutuista Ricenn Ricen ohjelmistokirjastoja käyttävistä järjestelmistä käsin. Evergreenin toteutustapa sen sijaan sitoo sen palveluja käyttävät järjestelmät OpenSRF-kehyksen ja sitä tukevien ohjelmointikielten käyttöön. OpenSRF-kehys on avoimen lähdekoodin toteutus, mutta sen avulla toteutettujen palvelujen hyödyntäminen edellyttää asiakasohjelmille tarkoitetun OpenSRF-ohjelmistokirjaston käyttöä, joka on saatavilla tietyille ohjelmointikielille.

...