Page History

...

Johanna Lilja kysyi, onko organisaatioiden sisällä keskusteltu, kuka lopulta maksaisi? Kirjastot tuntuvat pitävän itsestään selvänä, että kirjastot maksavat. Jaana LatvalaLatvanen kertoi, että esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa hallinto on kääntänyt Kotilavaan korkeakoulujen hallinto on taipuvainen kääntämään Kotilavaan liittyvän keskustelun kirjastoille. Tiina Eklund kertoi, että näin käynyt myös yliopistoissa. Olisiko syytä keskustella vielä erikseen yo-hallintoelinten kanssa? kysyi Jaana Latvala Latvanen. Sami Niinimäki arveli, että Kotilava voi tuskin ainakaan suoraan vaikuttaa siihen, miten keskusteluja käydään organisaatioiden sisällä.

Jaana Latvala Latvanen kysyi, onko organisaatioilta saaduissa vastauksissa noussut esiin vaihtoehtoisia malleja. Jyrki Ilva kertoi, että on ehdotettu viipeelliseen avoimuuteen satsaamista. Tähän Johanna Lilja totesi, että se on vaihtoehto, mutta sen avulla vanhasta rahoitusmallista ei päästä eroon. Kirjastoille ratkaisu saattaisi toimia hyvin, koska kotimaisten lehtien tilausmaksut ovat pienet. Jos viipeellisen avoimuuden tielle lähdetään, olisi pohdittava, mitä tehdään Elektran kanssa. Se pitäisi ainakin nykyaikaistaa todella nopeasti, mutta mistä tähän saataisiin resurssit? Jyrki Ilva totesi, että Elektra ei ole katoamassa ainakaan vuonna 2018, kaikki yliopistot ovat uusimassa sopimustaan. Tällä hetkellä Elektra on lähinnä ylläpidon varassa, sitä pitäisi kehittää aktiivisesti tai siirtyä kokonaan uuteen malliin. Pekka Nygren totesi, että viipeellinen avoimuus vahvistaa illuusiota siitä, että avoimuus olisi ilmaista – näkyvistä häipyy se, että julkaisun tekeminen maksaa.

...

Jyrki Ilva toivoi, että malli pystyttäisiin pitämään mahdollisimman yksinkertaisena ja hän muistutti, että artikkelimaksujen käyttöön ottaminen toisi hallinnollista työtä sekä lehdille että esimerkiksi kirjastoille. Jaana Latvanen totesi, artikkelihinnan laskeminen ei ole tässä tilanteessa välttämättä paras vaihtoehto. Se saattaa viedä kentälle erheellistä viestiä siitä, että kotimaassa tehtävät tiedelehdet eivät olisikaan niin kovin arvokkaita.

Nina Hyvönen muistutti, että Kotilavan rahoitusmallissa esitetyt summat ovat kokolailla pieniä. Kansainvälisissä yhteyksissä puhutaan huomattavasti suuremmista summista ja pahoittelee, että yhteistyö yliopistojen kanssa ei lopulta kevään hyvän palautteen jälkeen ole lähtenyt käyntiin tämän suopeammissa merkeissä. Jyrki Hakapää totesi, että lehtien kanssa on oltu kiinteästi yhteydessä ja kysyi, kuinka keskustelut rahoittajien kanssa on käyty tai käydään? Ovatko kontaktit olleet kasvokkaisia ja pitäisikö niiden olla?

...