Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

Vertailussa mukana olleista järjestelmistä sekä Kuali OLE:n että Evergreenin toteutustapa on palvelukeskeinen eli järjestelmät tajoavat palvelurajapinnan, jonka kautta asiakasohjelmat käyttävät niiden tarjoamia palveluita. Käytännön toteutuksien osalta järjestelmät kuitenkin eroavat toisistaan. Kuali OLE:n palvelut ovat KSB:n kautta käytettävissä Java-ohjelmointikielellä toteutetuista järjestelmistä käsin sekä internetin kautta SOAP-protokollan ja mahdollisesti myös REST-palveluiden avulla. KSB:n kautta tarjolla olevien palveluiden täysimääräinen hyödyntäminen on kuitenkin mahdollista vain Java-ohjelmointikielellä toteutuista KRAD-ohjelmistokehystä Ricenn ohjelmistokirjastoja käyttävistä järjestelmistä käsin. Evergreenin toteutustapa sen sijaan sitoo sen palveluja käyttävät järjestelmät OpenSRF-kehyksen ja sitä tukevien ohjelmointikielten käyttöön. OpenSRF-kehys on avoimen lähdekoodin toteutus, mutta sen avulla toteutettujen palvelujen hyödyntäminen edellyttää asiakasohjelmille tarkoitetun OpenSRF-ohjelmistokirjaston käyttöä, joka on saatavilla tietyille ohjelmointikielille.

Kuali OLE:n palveluväylään perustuva toteutustapa on periaatteessa joustavin ja tarjoaa parhaat edellytykset modulaarisen ohjelmistokokonaisuuden rakentamiseen. Toteutustapa mahdollistaa ohjelmistokonaisuuden koostamisen useista eri osista siten, että osien vaihdolla tai uusien lisäämisellä ei tarvitse olla vaikutusta muihin osiin. Kuali OLE:n käytännön toteutus kuitenkin rajoittaa tämän joustavuuden Kuali-järjestelmien piiriin, sillä KRAD-ohjelmistokehystä Ricen ohjelmistokirjastoja käyttämättömien järjestelmien saumaton integrointi KSB:hen ei ainakaan tällä hetkellä näyttäisi olevan mahdollista. Käytännössä OLE:n omien moduulien korvaaminen on siis mahdollista, kunhan korvaavassa toteutuksessa on käytetty KRAD:iaRicen ohjelmistokirjastoja. Toisena vaihtoehtona on ohjelmistojen liittäminen KSB:hen Ricen ohjelmistokirjatoihin perustuvien välikappaleiden avulla, jolloin liittäminen voidaan tehdä ilman liitettävään ohjelmistoon tehtäviä muutoksia. OLE:n moduulien hyödyntäminen muissa järjestelmissä pitäisi myös olla mahdollista, mutta tämä edellyttää moduuleihin tehtäviä muutoksia. Tarvittavien muutosten ja niistä aiheutuvan työn määrä on arvioitava erikseen moduulikohtaisesti.

Yksikään arvioiduista järjestelmistä ei täytä UKJ:lle asetettuja kriteereitä siinä määrin, että sitä voitaisiin käyttää suoraan UKJ:n pohjanatoteutuksena sellaisenaan. Kuali OLE:n palveluväylään perustuva arkkitehtuuri vastaa periaatteellisella tasolla UKJ:n vaatimuksia, mutta OLE:n käytännön toteutukseen liittyvät erilaiset teknologia- ja muuta rajoitukset estävät teknologiavalinnat asettavat tiettyjä kysymyksiä liittyen OLE:n käyttämisen UKJ:n pohjana. UKJ:n kehityksen ja ylläpidon kannalta on järkevämpää olisi joustavampaa käyttää erillistä palveluväyläratkaisua, joka ei aseta siihen liitettäville järjestelmille toteutustekniikkaan liittyviä rajoituksia KSB:n tapaan. Lisäksi monet erilliset palveluväyläohjelmistot ovat toiminnallisuudeltaan KSB:tä monipuolisempia, jonka lisäksi niillä on myös laajemmat käyttäjä- ja kehittäjäyhteisöt. Erillisen palveluväyläohjelmiston käyttäminen ei sulje sulkisi pois mahdollisuutta hyödyntää OLE:n tai jonkun muun arvioidun järjestelmän moduuleita tai niiden sisältämää toiminnallisuutta UKJ:n toteutuksessa. Olennaista on, että kokonaisuuteen liitettävät järjestelmät sisältävät toimivat ja hyvin dokumentoidut rajapinnat palveluväylään liittämistä varten.

...