Muistio
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1, 2. krs.
Aika: 4.9.2012. 14-16
Läsnä:
- Susanna Aakko, HelMet-kirjastot
- Ari Ahlqvist, Kansalliskirjasto
- Mikael Bäckman, Open Library Solutions Oy
- Juha Hakala, Kansalliskirjasto
- Laila Heinemann, Kansalliskirjasto (siht.)
- Minttu Hurme, Kansalliskirjasto
- Tommi Jauhiainen, Kansalliskirjasto (pj.)
- Petteri Kivimäki, Kansalliskirjasto
- Anna Pienimäki, Kansalliskirjasto
- Saku Tuominen, Axiell
- Miika Vacker, Mikro-Väylä Oy
1. Kokouksen avaus
Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.10. Käytiin esittelykierros.
2. Edellisen kokouksen pöytäkirja
Hyväksyttiin
3. Aineistolajien yhtenäistäminen
Viime kokouksessa perustetun työryhmän tilannekatsaus: https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=84298297
Johtuen koollekutsujan kiireistä, ryhmä ei ole kokoontunut.
Listat on saatu Millenium ja Abilita -järjestelmistä. Kansalliskirjaston järjestelmien lista on kesken. Axiellin lista tulee syyskuussa. Mukaan otetaan myös Open Library Solutionsin järjestelmä.
Kokouksessa muistutettiin vielä, että RFIDn näkökulmasta olisi hyvä varmistaa ONIX-yhteensopivuus.
4. Standardiasioita
Juha Hakala esitteli standardiasioiden tilannekatsauksia.
4.1. RFID
ISOlle on tehty kaksi uutta työkohde-ehdotusta: UHF-taajuuden määrittely ja niteen tunnus. Molemmat ehdotukset on hyväksytty standardointiprosessiin. Uusia ryhmiä vetää Leif Andresen Tanskasta. ISOn standardointiprosessin hitauden vuoksi tuloksia saadaan aikaisintaan neljän vuoden kuluttua. Luonnosversiot tulevat lausuntokierroksille ennen sitä.
Paineet UHF-taajuuden standardoinnille ovat tulleet Japanista ja Britanniasta. Kokouksessa esitettiin epäily siitä, että käytännössä se ei voi toimia kirjastoympäristössä. Jo nykyisen HF-taajuuden kanssa on välillä ongelmia, koska se ulottuu liian laajalle alueelle. Tekniikan kehittymisestä huolimatta HF on tällä hetkellä edelleen käytössä n. 99 %:ssa kirjastosovelluksista Euroopassa.
Itä-Suomen ja Lappeenrannan yliopistoissa on tänä vuonna otettu käyttöön suomalaisesta suosituksesta poiketen ISO object tietomalli, joka käyttää ISO-standardin 2. osan mukaisia vaihtuvamittaisia kenttiä. Suomalaista tietomallia pitänee tarkistaa tältä osin.
Ehdotettu uusi nidetunniste koostuisi ISIL-tunnuksesta ja nidetunnuksesta, jotka on paketoitava, jotta ne mahtuvat tagille.
Kansallisella tasolla on tehty aloite Petteri Kivimäen rakentaman rajapinnan (kirjastojärjestelmä/lainausmoduuli) standardoimiseksi. Ehdotus esitelty tanskalaisille. Jos sieltä saadaan vihreää valoa, siitä tehdään virallinen työkohde-esitys.
4.2. Julkisten identiteettien tunnisteet
Kansalliskirjastossa on jatkettu ISNI-järjestelmän käyttöönoton valmistelua. Ongelmana on ollut hankkeen rahoitus, koska se ei nouse kovin korkealle OKM:n rankingissä. Tekijänoikeusjärjestöissä on ollut kiinnostusta ja mahdollisesta rahoituksesta neuvotellaan ensisijaisesti heidän kanssaan.
Tekijönoikeusjärjestöjen aloitteesta kehitetylle ISNI-tunnisteelle on kuitenkin tullut kilpailijaksi tieteellisten kustantajien lanseeraama ORCID-tunniste. Neuvotteluja näiden kahden yhteisön välillä on käyty ja ratkaisuksi ehdotettu, että ORCID-tunniste olisi samanmuotoinen kuin ISNI ja käyttäisi ISNI-järjestelmästä lohkottua omaa numeroavaruutta. Käytännössä tämä saattaa kuitenkin aiheuttaa vielä enemmän sekaannusta, koska vaarana on että henkilö saa kaksi päällisin puolin samannäköistä tunnusta.
4.3. ISO TC46 SC4
Toukokuisessa ISO TC 46:n kokouksessa hyväksyttiin Suomen vastuulle siirtyneen alakomitea 4:n strategia.
Ensimmäisenä työlistalla on SRU-protokollan standardointi ja pitkäaikaissäilytykseen liittyvät standardit.
5. Järjestelmien katsaukset
5.1. Axiell
Auroran kehityksessä pyritään saamaan kaikki toiminnot selainpohjaisiksi. Suorituskykyyn on tehty parannuksia ja MARC-kenttiä lisätty. Verso 2.2 julkaistaan tänä vuonna.
Arenasta on tullut versio 2.5, johon kaikki asiakkaat tullaan päivittämään tänä vuonna. Parannuksia mm. osakohteisiin ja musiikkiin. Käyttäjäryhmät ovat olleet aktiivisia. Versiota 2.6 pilotoidaan Tanskassa. WebServices rajapinta toimii ja iPhone/Android -verion ensimmäiset asennukset ovat tulossa.
EHUB-hanke on käynnistynyt, pilottina Kokkola.
Axiell tarjoaa asiakkailleen myös MARC 21- työkalua, jolla voi testata oman kannan konverstointia ennakkoon. Tällä hetkellä 10 asiakasta, lisää on tulossa.
IFLA meni hyvin ja syksyllä on edessä kiertueita kotimaassa. Kuntaliitokset työllistävät.
5.2. Open Library Solutions
Aiemmin nimellä CS Library toiminut yhtiö muutti nimensä, kun ruotsalainen Teknikhuset yhdistyi norjalaisen Micro-MARC -kirjastojärjestelmää kehittävän yhtiön kanssa.
CS Library -tuotteesta on käytössä versio 3.7 ja kehitteillä 3.7i, jossa on mm. monikielisyyden tuki. Järjestelmä on ollut käytössä Kuopiossa jo pitempään. Uusin asennus on tehty Pietarsaareen ennen kesää, seuraavana Vaasa tässä kuussa ja sen jälkeen Päijät-Hämeen kirjastot.
Micro-MARC on käännettävänä ja lokalisoitavana, Suomen markkinoille se pyritään saamaan kesäkuussa 2013. Pilotteja haetaan parhaillaan.
5.3. Mikro-Väylä
Viime aikojen suurin ponnistus on ollut Helsingin yliopiston uusi Kaisa-kirjasto. Sinne on toimitettu 15 lainausautomaattia ja yksi palautusautomaatti (joka lajittelee 29 eri laatikkoon) sekä portit ja lukijat. Lisäksi miljoona nidettä on varustettu RFID-tarroilla. Ensimmäisenä aukiolopäivänä automaattien kautta kulki 6000 lainaa, kun palvelutiskillä hoidettiin vain runsaat 300. Varausten itsepalvelunouto on tulossa.
Itä-Suomen yliopisto laajentaa Joensuuhun ja Savonlinnaan. Lisäksi aloittaa Lappeenranta.
Elektromagneettisia laitteita ei käytännössä enää myydä, vaan kaikki uudet järjestelmät tulevat perustumaan RFID-teknologiaan.
5.4 HelMet
Encore päivitettiin maaliskuussa versioon 4.2. Uusimpana tulokkaana on Encore Mobile. Uutta on mm. mahdollisuus "lukita" varauksensa esim. kesäloman ajaksi.
HelMet -palvelun uusi webbisivusto on julkistettu ja se käänsi lopullisesti myös hakujen painopisteen Classicista Encoren puolelle. Samalla vaihtuivat kaikki verkko-osoitteet, mikä on aiheuttanut (odotetusti) sekaannusta. Verkkopäätoimittajana toimii Rauha Maarno.
HelMet-kirjastoissa on otettu käyttöön myös Overdriven e-kirjapalvelu - siitä vastaa e-informaatikko Marja Hjelt.
Käyttöön on otettu uusi tilasto-ohjelmisto ja kokoelmien hallintaa helpottava Decision Center aiotaan ottaa käyttöön.
5.5. Voyager
Kesällä päivitettiin versiosta 7.2.1 versioon 8.1.1. Tämä tehtiin kahdessa aallossa johtuen Helsingin yliopiston kirjastojen massiivisesta muutto-operaatiosta uuteen Kaisaan. Uudessa versiossa on joitain parannuksia OPACin puolella, mutta ne eivät ole kovin näkyviä. Sen sijaan siinä oli pahoja bugeja, joiden vaikutukset heijastuivat moneen muuhunkin palveluun. Oraclen puolelle search-pool ei osaa tyhjentää itseään, minkä seurauksena kaikki toiminnot pysähtyvät. ExLibris selvittää asiaa, toistaiseksi search-pool on tyhjennetty käsin tasaisin väliajoin. Lisäksi prosessit syövät muistia niin, että mm. kaikkien testipalvelimien muistikapasiteetti on jouduttu tilapäisesti valjastamaan tuontantopalvelinten käyttöön.
5.6 Nelli
MetaLib-ohjelmisto on päivitetty väliversioon 4.5, joka ei tuonut mitään suuria muutoksia. Ongelmana on, että metahaku sinänsä on jo poistuvaa teknologiaa eikä ohjelmaa näin ollen enää kehitetä. Tämä näyttäytyy järjestelmän epävakautena.
KDK-asiakasliittymä (joka nyt on saanut nimekseen Finna) tulee aikanaan korvaamaan Nellin, mutta MetaLibiä joudutaan ehkä edelleen ylläpitämään FinElibin e-aineistojen hallintatyökaluna.
5.7 Kirjastokartta
Kirjastokartta on aineiston paikannuspalvelu, jonka on rakentanut Petteri Kivimäki Kansalliskirjastosta. Se on jo käytössä uudessa Kaisa-kirjastossa, ja myös Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kirjastot ovat ottamassa sitä käyttöön. Kaisa-kirjastossa hakuja siitä tehtiin 1000 jo ennen avaamista ja heti ensimmäisenä päivänä 3000.
Palvelu integroituu mihin tahansa kirjastojärjestelmään ja sitä ylläpidetään Kansalliskirjastossa maksullisena palveluna. Lisätietoa wikistä https://wiki.helsinki.fi/display/kirjastokartta/Etusivu
5.8 Aleph/Metatietovaranto
Alephissa on tehty uudelleenindeksointi, muuten itse järjestelmässä ei ole mitään uutta.
Metatietovarannon katteen laajennus etenee sekä AMK- että yleisten kirjastojen sektoreille. AMK-kirjastot - joilla on käytössään sama järjestelmäarkkitehtuuri kuin jo Lindassa mukana olevilla yliopistokirjastoilla - tulevat mukaan käyttöönottoprojekteina kirjasto kerrallaan. Ensimmäisenä tuli Hämeen ammattikorkeakoulu alkukesällä. Seuraavana on vuorossa Centria (Keski-Pohjanmaan AMK) syyskuussa ja myös Haaga-Helia vielä tämän vuoden puolella. Yleisten kirjastojen pilottina aloitti Kokkolan kaupunginkirjasto samoin alkukesällä ja Tampereen kaupunginkirjasto on juuri aloittamassa. Yleisten kirjastojen pilotointi on hitaampaa ja työläämpää, koska järjestelmäarkkitehtuuri on kirjavampaa ja kaikki toiminnot ja työnkulut on testattava alusta pitäen. Kokkolan pilotointi on kuitenkin sujunut ilman suurempia ongelmia.
Auktoriteettitietokantahankekin on saanut enemmän vauhtia, kun heinäkuun alusta lähtien saatiin lisää henkilöresursseja sekä sisällön siivoamiseen että tekniikan puolelle. Sisällöstä pitäisi olla julkaisukunnossa kaikki asiasanastot ja kansallisbibliografian (Fennica ja Alma) nimiauktoriteetit vuoden loppuun mennessä. Uutta testikantaa ollaan pystyttämässä tuotantopuolelle.
6. Muut asiat
Kansalliskirjaston mittaviin hankekokonaisuuksiin on palkattu omat kehittämispäälliköt, jotka hoitavat hankehallintoa. Aki Lassila aloitti jo keväällä KDK-hankkeessa ja Minna Olkinuora-Tauru metatietovaranto-hankkeessa syyskuun alussa.
7. Tiedotusasioita
MARC 21 Transition Initiative on kevään lopulla nytkähtänyt käyntiin. Uutta formaattia valmistelemaan on rekrytoitu konsulttiyritys Zepheira, jonka pitäisi valmistella jo syksyksi erilaisia vaihtoehtoja, joita asiantuntijat sen jälkeen pääsevät kommentoimaan. Viimeisimpiä uutisia voi seurata hankkeen sivustolta osoitteessa http://www.loc.gov/marc/transition/news/. Ulla Ikäheimo kertoo seuraavalla kerralla asiasta tarkemmin.
8. Seuraava kokous
Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi 5.3.2013 klo 14-16. Paikka sama, eli Kansalliskirjaston Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1.