KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS
Aika: 11.4.2018 klo 10.00-15.45
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone
Läsnä: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Minna Kantanen (Kansalliskirjasto), Silja Saarikoski (Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina:
Poissa:
Kansalliskirjaston seuraava Missä mennään -webinaari on 24.4.
Melinda-päivän 22.5. ilmoittautuminen alkaa viikolla 17. Päivän aiheena on e-aineistojen kuvailu.
Edellisestä/edellisistä kokouksesta:
1) Osakentän 3 käyttö (ed.-ed. kokouksesta)
27.2.2017: $3-osakenttätaulukko
Marc 21 RDA-sovellusohjeessa ja elokuvien kuvailuohjeessa on erilaiset esimerkit 300-kentän 3-osakentän käytöstä. Kuuluisiko osakentän lopussa olla kaksoispiste vai ei?
Sovellusohjeen esimerkin mukaan kaksoispiste on https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=51282054#id-3XXFyysisenkuvailunjne.kent%C3%A4t-300
moniviestin
300 ## ‡3 Nide: ‡a 1 nide (99 sivua)
300 ## ‡3 CD-äänilevy: ‡a 1 CD-äänilevy (61 min 44 s)
Elokuvaohjeen esimerkeissä kaksoispistettä ei ole (ohjeen sivut 25-26).
Formaatin englanninkielisen version esimerkeissä kaksoispistettä ei näyttäisi olevan.
Melindan tietueissa on yhteensä 412kpl 300-kenttää, joissa osakenttä $3. Kaksoispiste löytyy 179/412 (43,45%) kentistä, kaksoispisteettömiä 233/412 (56,55%).
Käyttötavoista yleisimmät, kaksoispisteelliset:
Käyttötavoista yleisimmät, ei kaksoispistetettä:
Yhteensä $3-osakenttiä on Melindan tietueissa 117776kpl. Eniten $3-osakenttiä on seuraavissa kentissä (kenttä / kpl):
Kaksoispisteellisiä 2422/117776 (2.06%) ja kaksoispisteettömiä 115354/117776 (97.94%). Kaksoispisteeseen päättyviä $3-osakenttiä on yhteensä 2229/117776 (1,89%).
Käytetyimmät arvot (kaksoispisteelliset):
Käytetyimmät arvot (kaksoispisteettömät):
Maaliskuun kokoukseen; Ville laskee formaatin $3-osakentät ja kaksoispisteet
Jatketaan vielä seuraavassa kokouksessa käsittelyä. Musiikkityöryhmän kanssa keskusteltava (Ulla). Kaikki ohjeet muistettava päivittää sitten kun päätös.
Muusa-ryhmässä ei yksimielisyyttä. Kun osakenttä 3 on otsikkona, kaksoispiste on hyvä erottavana tekijänä. Toisaalta alkuperäisessä formaatissa ei ole tässä välimerkkejä, joten ei pitäisi tehdä suomalaista omaa versiota. Kysyttiin myös, tarvitaanko 300-kentässä näitä osakenttiä (vrt. esimerkki), kun niissä vain toistetaan osakentän a tietoja.
2) 0-osakentät. Niitä on tullut nyt lisää Aleph-tietueisiin ja Kumean RDA-sovellusohje kaipaisi päivitystä näiden suhteen.
J S-P:n viesti: Alephissa on näköjään nyt se asteri-id - Onko tarkoitus, että tällaisissa tuo kenttä jää kahteen kertaan? Vai voiko isnillisen poistaa? Melindan opacissa ja kansallisessa Finnassa se näkyy nyt kahteen kertaan (riippuen tietysti siitä minkä kirjaston marcia finnassa sattuu katsomaan). Joillain kirjastoilla on vain tuo isnin sisältävä 600-kenttä, joillain molemmat 660-kentät.
Sovellusohjeessa on että Poimituista suomalaisista nimistä poistetaan 0-osakentät.
100-kentän kohdalla 0-osakentästä:
Jos a-osakentässä olevaa muotoa muokataan Suomen käytäntöjen mukaiseksi, isni säilytetään 0-osakentässä, mutta organisaatiokoodin sisältävä 0-osakenttä poistetaan. Poimituista suomalaisista nimistä poistetaan 0-osakentät.
600-kentän kohdalla 0-osakentästä:
osakentät poimituissa tietueissa: 0-osakenttä sisältää henkilönnimen, asiasanan yms. auktorisoidun muodon lähteen ja ID-numeron. ID-numero on vastaavan auktoriteettitietueen kontrollinumero tai standarditunniste kuten International Standard Name Identifier (ISNI). Jos tunnisteen edellä on kaarisuluissa organisaation koodi tai tunnisteen lähde, esim. (isni), 0-osakentät säilytetään poimituissa tietueissa, muut poistetaan. Jos a-osakentässä olevaa muotoa muokataan Suomen käytäntöjen mukaiseksi, isni säilytetään 0-osakentässä, mutta organisaatiokoodin sisältävä 0-osakenttä poistetaan. Poimituista suomalaisista nimistä poistetaan 0-osakentät. Suomalaiset nimet tarkistetaan Asterista.
Ulla ja Minttu keskustelevat vielä asiasta. Listalla jatketaan keskustelua.
Mintun kommentti 1.3.:
800-830 kenttien ohje Marc 21 -formaattitekstissä:
Kentät 800-830 sisältävät tekijä/nimekkeen tai nimekkeen jota käytetään sarjalisäkirjauksena kun sarjamerkintö sisältyy kenttään 490 (Sarjamerkintö, ei lisäkirjaus) tai kenttään 500 (Yleinen huomautus) ja bibliografinen tietue vaatii sarjalisäkirjauksen.
-Voisiko tässä keventää niin että ei tarvitsisi huomautuskenttää, vaan ohjeistettaisiin suoraan käyttämään 800-kenttää.
esimerkiksi
800 1# ‡a Päätalo, Kalle. ‡t Iijoki-sarja ; ‡v 1.
800 1# ‡a Rowling, J. K. ‡t Harry Potter series ; ‡v 3, ‡l suomi.
Lisäkysymys:
-käytetäänkö 800-kentässä osakenttää ‡e? Marc 21 RDA-sovellusoppaan esimerkeissä on sekä että versio:
800 1# ‡a Cast, P. C. ‡t House of night ; ‡v 12, ‡l suomi.
800 1# ‡a Sibelius, Jean, ‡e säveltäjä ‡t Teokset. ‡f 1999 ; ‡v series 1, volume 1, 1.
Tuo esimerkki Kalle Päätalon Iijoki-sarja, tunnetaan myös nimellä Juuret Iijoen törmässä. Tuota nimeä on tietueissa alanimekkeenä, 490-sarjana yms. Sillä nimellä sarja on myös wikipediassa. Eli lienee niin että sarja Juuret Iijoen törmässä tunnetaan myös nimellä Iijoki-sarja. Joissakin Alephin tietueissa on 490 kentässä nuo molemmat. Eli vähän huono esimerkki, kun sarjalla on kaksi nimeä. Keksiikö joku paremman suomalaisen esimerkin? Laila Hietamies/Hirvisaarella olisi hyviä kirjasarjoja, mutta koska kirjailijan nimenvaihdoksen takia, saman sarjan kirjoja on julkaistu kahdella eri nimellä… Niitä ei kannata ottaa esimerkiksi juuri nyt, jos nimen auktorisointi vaihtuu (se on oma juttunsa J)
Siirretty edellisestä kokouksesta tähän kokoukseen, kun Minna K. on paikalla.
4) Verkkoaineiston kuvailuohje
Anna V.: Verkkoaineiston kuvailuohjetta käsitelleessä ACP-kokouksessa oli puhetta yleisten kirjastojen tavasta käyttää 856-kenttää. Tilannehan on siis se, ettei Aurorassa pysty tallentamaan verkkoaineiston linkkiä varastotietueeseen. Tällä hetkellä linkit ovat meillä siksi 856-kentän toistumissa (5-osakentässä ISIL-tunnus). Näyttää olevan niin, ettei noista linkkikentistä ole Melindan opacissa mitään hyötyä – 856-kentässä olevat linkit, joissa on osakenttä 5, eivät näy siellä lainkaan. Tässä esimerkkitapaus:
Tämän perusteella tuntuu siltä, että voisimme olla tallentamatta linkkejä 856-kenttään. Tätä puoltaisi sekin, että Melindan tietueessa olevan 856-kentän ajantasaisena pitäminen (= linkin poisto kun aineisto poistuu kirjastosta) olisi tehtävä käsityönä. Verkkoaineistomme ovat lähinnä Ellibsin ja Overdriven e-kirjoja, joihin kirjastoilla saattaa olla käyttöoikeudet vain vuoden tai parin ajan.
Tällä hetkellä Melindassa olevat yleisten kirjastojen verkkoaineistotietueet ovat melkein pelkästään tietokantojen loadeissa sinne siirtyneitä. Esim. Vaskissa ei ole Melindaan liittymisen jälkeen tallennettu mitään verkkoaineistoja Melindaan ja Pikissäkin tätä vasta aloitellaan. En siksi ehkä osaa ottaa huomioon kaikkea asiaan liittyvää.
Saijamari Pakkala: Joitakin kysymyksiä työstettävänä olevaan verkkoaineiston kuvailuohjeeseen liittyen:
040: osakenttien a ja c ero ei aivan kirkastu minulle. Liittyykö c-osakenttää jotenkin poimintaan? Voisiko tätä avata tässä tai Marc 21 -sovellusohjeessa laajemmin?
300: Ellibsin e-kirjojen laajuudesta on hyvin hankala saada käsitystä, koska sivunumerointia ei ole. Kelpaako Ellibsin itse ilmoittama sivumäärä (jonka perusteista ei ainakaan minulla ole käsitystä)?
856: Kannattaako Aurora-kirjastojen tallentaa Ellibs-linkkejä Melindaan? Ne näkyvät Melinda-opacissa vain Marc 21 -näkymässä, kun kenttään lisätään tietokantatunnus $5-osakenttään. Aurorassahan ei ole sellaista käsitettä kuin varastotietue, joten Aurora-kirjastojen linkit ovat bibliografisella tietueella.
5) Kansallisbibliografian työohje sarja-aineistolle
Tutustutaan ennen kokousta Kansallisbibliografian työohjeeseen sarja-aineistolle. Ohje löytyy RDA Toolkitin kohdasta Työkalut -> Työohjeet -> Kaikille avoimet työohjeet -> FI Sarja-aineiston työohje (kansallisbibliografia).
Edellisessä kokouksessa sovimme, että Fraasit Vertaisarvioitu ja Kollegialt granskad laitetaan Alephin alasvetovalikkoon kentän 500 |a-kohdalle. Tätä ei vielä toteutettu.
Aleph päivityksen tilanne: aikataulu, asennuspaketit kirjastoille jne.
Amk-kirjastojen kuvailupäivästä (lisätietoja Siljalta):
syksyn koulutuspäivä/-päivät: ideointia aiheesta
Muuta esille noussutta: toimijakuvailu, uudet termit→sivustolla; miten seurataan
Mitä muuta? Muistio
Ullan viesti:
Olin tänään aamupäivällä tiedonhallinnan ohjausryhmässä esittelemässä KUMEAn ja Muusan raportin ja toimintasuunnitelman. Myös kuvailustandardiryhmä ja sisällönkuvailutyöryhmä esittäytyivät. OKM:n Minna Karvonen sanoi, että on todella hyvä kuulla näiden ryhmien raportit. Ministeriöön päin välittyy näin kuva siitä, mitä oikeasti kirjastoissa tehdään ja mitä asioita käsitellään. Ryhmän puheenjohtaja Tuula Haavisto toivoi, että KUMEA vielä enemmän olisi järjestelmäriippumaton, esim. MARC-sovellusohjeessa ei pitäisi olla Voyageriin ja Alephiin liittyviä yksityiskohtia, jotka voivat olla esim. Melinda-wikissä. Ja Ari Muhonen kysyi, kuinka aiomme jatkossa ottaa huomioon tulevat uudet kirjastojärjestelmät. Lupasin meidän kyllä huomioivan järjestelmämuutokset parhaamme mukaan. Tilanne tietysti elää. Tämmöisiä terveisiä.
Keskustelua ryhmän toimenpiteistä saatuun palautteeseen
Metatietosanastossa on hyväksyttyjä sekä Kandidaatintutkielma että Kandidaatintyö. Alephin valmiissa kentän 509 |a osakentän vaihtoehdoissa on vain Kandidaatintyö. Eikö tässä olisi aiheellista luopua toisesta muodosta vai onko ollut hyvät perustelut pitää Metatietosanastossa sekä että?
Keskustelu:
Ville:
Passiiviset ETF-rahastot sijoituskohteena
509 ## $a Kandidaatintutkielma : $c Turun kauppakorkeakoulu, liiketaloustiede, laskentatoimi, rahoitus, Pori.
Finna.fi: https://finna.fi/Record/volter.1786663
Fasetti: Opinnäyte->Muu
Volter: https://utu.finna.fi/Record/volter.1786663
Fasetti: Opinnäyte->Opinnäyte
(Volterissa vissiin muokattu fasetointia...)
Pitäisikö Finnan fasetointia korjata ennen termin muutosta – muutoin oletusfasettina näyttäisi olevan ’opinnäyte--muu’?
Ulla: Melindassa
kandidaatintutkielma 5648 kpl
kandidaatintyö 1257 kpl
kandityö 4 kpl (kaikki kentässä 245)
Ville:Helkassa 509-kenttässä
Kandidaatintyö 418 kpl -> Finna-näyttö: "Kandityö"
kandidaatintutkielma 0 kpl
Mappautuuko ’kandidaatintutkielma’ Finnassa fasettiin opinnäytteet->kandityö – vai meneekö fasettiin ’muu’
Sinällänsä YSAn mukainen 'kandidaatintutkielma' olisi loogisin...
Kiti:Kandidaatintyö- ja kandidaatintutkielma ovat molemmat käytössä. Ei varmaan ole päästy yhteisymmärrykseen kumpi olisi auktorisoitu ja kumpi referenssitermi. Jos mentäisiin YSAn mukaan, hyväksyttäisiin kandidaatintutkielma-termi. Vastaava kuin pro gradu –tutkielma.Muutanko näin Metatietosanastoon?
Tarvitaan käytännön kuvailuesimerkkejä. Ryhmissä voisi pohtia myös yleisempiä kysymyksiä, kuten e-aineistojen kuvailun työnjakoa. Ideoita?
Ulla: Olemme siis suunnittelemassa Melinda-päivää tiistaiksi 22.5. valtiotieteellisen tiedekunnan auditorioon, Unioninkatu 35 (etäyhteys on myös). Aiheena ovat e-aineistot. Aamupäivällä on alustuksia Melindan tilanteesta ja e-aiheesta ja iltapäivällä kuvailutyöskentelyä ryhmissä. Nyt toivoisin KUMEA-ryhmältä kahta asiaa:
1) verkkoaineiston kuvailuohjeen esittely – Ville olisi tähän soveliain, suostutko? Esitys olisi iltapäivän aluksi, ennen ryhmätyöskentelyä. Täällä oli keskustelua siitä, kuinka pitkä esittely tarvitaan. Tämähän ei ole varsinaista koulutusta, vaan oletetaan, että osallistujat ovat jo e-aineistoja joskus elämässään kuvailleet. Haarukka 15-30 minuuttia, tärkeimmät e-aineistojen kuvailun erityispiirteet ja ohjeen rakenne ja suhde muihin ohjeisiin.
2) sitten tarvitaan hyviä esimerkkejä kuvailuharjoituksiin, meillä täällä Leipiksellä ei sillä tavalla tule vastaan käytännön tavaraa – ehkä myös yksittäisten esimerkkien ”oikeiden” ratkaisujen esittelijöitä
Voisimme vaikka 20.3. työpajan jälkeen katsoa, miltä tilanne näyttää ja kuka on löytänyt/löytää hyvää käytännön materiaalia.
Vastaus: Pelikonsolien nimet kenttään 753 poimitaan listalta: https://gamemetadata.soe.ucsc.edu/ Kumean peliohjeen esimerkeissä oli joitakin virheitä, jotka on nyt korjattu.
Kenttään 753 merkitään se pelikonsoli, jolla kuvailtava aineisto (manifestaatio) on käytettävissä. Joskus yksittäiset konsolipelit toimivat toisessakin saman valmistajan pelikonsolissa. Jos sama manifestaatio on käytettävissä useammalla eri konsolilla, on tarpeen merkitä mukaan ne kaikki konsolit, joilla käsillä oleva aineisto toimii ja silloin 753 kenttää toistetaan tietueessa.
753 ## ‡c Sony PlayStation 2 ‡0 https://gamemetadata.soe.ucsc.edu/platform/1138 ‡2 gcipplatform
tätä sanastoa pitää ohjeen mukaan käyttää 753 kentässä https://gamemetadata.soe.ucsc.edu/platform
ja siitä tehdään tietueeseen hyperlinkki. Miksi Nintendo Switch ei ole tuossa sanastossa mukana, kuka sanastoa ylläpitää ja onko tuo linkki yleensä tarpeen laittaa tietueisiin (luetteloinnin taso) vai riittääkö osakenttä $2 lähdekoodi, joka merkitään useaan kenttään nykyään RDA:ssa?
Peliohjeeseen linkki tässä https://www.kiwi.fi/display/kumea/Pelien+RDA-ohje
Vastaus: Xxx
Xxx
Vastaus: Xxx
Xxx
Vastaus: Xxx
ACP-kokous Sovellusohjeen sisällönkuvailukentistä? Ulla: Muokkasin nyt KUMEAn sovellusohjeen sisällönkuvailukenttiä siskun oppaan mukaan tänne: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=91753724 Tuolla on punaisella rastilla lisäämäni kohdat. Kävin oppaan läpi meidän kenttäohjeisiin verraten, kaikkiin kenttiin ei mielestäni kannattanut lisätä sen kummempaa. Katsokaa jossain vaiheessa läpi ja lisätkää omia kommenttejanne.
29.5.2018 klo 10? Turun yliopisto, Educariumin kokoushuone 272, Assistentinkatu 5
Noista $0 osakenttien ohjeista pari kommenttia:
Ulla 9.3. käytyjen keskustelujen jälkeen:
Asterissa on paljon kehityshankkeita linkkausten ja näyttöjen ja indeksoinnin piirissä. Tämänhetkinen ohje tavalliselle Melinda-kuvailijalle olisi se, että ISNI-tunnusta ei pidä poistaa Melindasta, ei kotimaista eikä ulkomaista. Jos se on jostain poimittu ulkomaisesta tietokannasta, voi olettaa lähtökohtaisesti, että tunnus on oikein. Samoin jos itse haluaa lisätä ISNI-tunnuksen, pitää varmistua oikeellisuudesta ja siitä, ettei ainakaan kotimainen nimi ole vaarassa sotkeutua toiseen samanlaiseen. Fennica voi replikoida ISNI-tunnukset pois.
0-osakenttää voi toistaa eli voi lisätä Asteri-ID:n perään myös ISNIn. Tässä on tietysti se, että tämmöinen kahden 0-osakentän tietue ei toistaiseksi yhdisty pelkän Asteri-ID:n sisältävän muodon kanssa. Eli tekijäindeksiin tulee kaksi riviä. Tähän on kehitteillä parannusta. Nyt on välivaihe, jolloin pitäisi jaksaa nähdä useita 0-osakenttäversioita. Asteri-ID tarvitaan Alephissa ja se on meidän kansallinen tunnuksemme. ISNI taas linkittää muuallekin.
3) 8xx-kenttien käyttöä olisi tarpeen tarkentaa. Tämä on noussut esiin yleisten kirjastojen tarpeesta saada tietueisiin näkyviin ”epävirallisia” sarjanimiä, joilla kirjasarjat tunnetaan/kysytään kirjastoissa. Eli siis silloin kun sarjamerkintää ei ole, mutta romaanin tiedetään kuuluvan tiettyyn sarjaan, esim. Imatra-sarja, Harry Potter jne. Yleisissä kirjastoissa on käytäntö merkitä 830 kenttään ”epävirallisten” sarjojen nimekkeitä, joista ei sarjamerkintöä julkaisussa. Mutta näistähän pitäisikin tehdä 800 kenttään tekijä-nimeke-muotoinen sarjalisäkirjaus. Viittaus tehdään sarjan alkuperäisestä nimestä eli teos-tasolle.