Finna-päivä: Sisällönkuvailuryhmän, Kumean ja Finna-palvelun yhteiskokous 14.12.2016 

1. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Pidettiin esittelykierros

2. Finnan yleisesittely

• kirjastojen kuvailutiedot Finnassa - esitys

• hakutoimintojen ja kuvailutietojen näyttämiseen liittyvät yhteiset säännöt

• miten kehitetään ja miten voi vaikuttaa

• keskustelua aiheen tiimoilta

3. Kysymyksiä ja vastauksia / Finnan projektipäällikkö Erkki Tolonen ja Finna-palvelu

Keskusteltiin Finnan hauista, hakuehdoista  ja hakujen rajauksista, asiasanoista ja miten YSO-linkityksiä voi Finnassa hyödyntää, auktoriteeteistä, varsinkin henkilönimiauktoriteeteistä ja musiikkiaineistosta  ja Violan osakohteiden ja  ekspressioiden selkeästä näkymisestä Finnassa. Kysyttiin, onko RDA muistettu Finna-palvelun kehittämisessä? 

Keskustelusta poimittua

• Keskusteltiin elinvuosien näyttämisestä Finnassa. Perustelut sille etteivät henkilöiden elinvuodet voisi näkyä Finnassa – toisin kuin Fennicassa – selvitettävä. Olisi siis aiheellista vielä varmistaa, onko nimien näyttämiselle todella estettä.
• Keskusteltiin, miten tieto tietueiden poistosta päivittyy Finnaan, koska Finnaan on jäänyt paikalliskannoista poistettuja tietueita, sekä siitä miten Finnasta saadaan poistettua kokoelma, jota ei enää haluta näyttää.
• Kysymys Melindasta ja Finnasta herätti paljon keskustelua. Melinda ei ole tulossa Finnaan ainakaan lähitulevaisuudessa, koska Melindassa on vain bibliografista metadataa ja Finnassa tarvitaan myös varasto- ja nidetiedot. Lisäksi Finnassa on paljon aineistokokonaisuuksia jotka eivät ole Melindassa. Tilanne koettiin kuitenkin ongelmallisena, koska Melindassa tehdään paljon työtä kuvailutietojen yhdenmukaistamiseksi, eivätkä  kaikki korjaukset  replikoidu paikalliskantoihin.
  Kysyttiinkin kannattaako panostaa Melindaan vai paikalliskantojen dataan? Millainen on jatkossa Melindan rooli Finnan rinnalla? Melinda on yhteinen kuvailuympäristö, jossa noudatetaan kuvailutyöryhmien antamia suosituksia ja ohjeita. Samat ohjeet ovat voimassa myös paikallistietokannoissa. Replikointia ja automaattisia korjausajoja kehitetään edelleen, että data olisi entistä yhdenmukaisempaa.
• Kysyttiin, mikä on Finnan kapasiteetin yläraja? Kapasiteetin rajallisuudella on perusteltu sitä, ettei kaikkia toivottuja hakumahdollisuuksia ole mahdollista eikä perusteltua tarjota. Tähän vaikuttavat tietysti myös käyttäjämääriät  ja viime kädessä rahoitus.
• Kysyttiin myös, onko ylipäätään hyvä palvella yhdellä hakujärjestelmällä kaikkia? Tarvittaisiinko erillisiä hakujärjestelmiä kuitenkin erityisaineistoille? Nyt tavoitteena on tarjota yhteiset ja yleisesti käytetyt hakumahdollisuudet eri aineistotyypeille. Toivottiin, että  jatkossa olisi enenmmän yhteistyötä Finna-kehittäjien ja aineistojen asiantuntijoiden välillä käyttäjätarpeiden selkeyttämiseksi.

• Keskusteltiin  osakohteiden näyttämisestä Finnassa  ja auktoriteettitietojen hyödyntämisestä. Ongelmana on, että kaikki organisaatiot eivät ole käyttäneet samoja auktoriteetteja. Mietittiin, miten eri lähteistä tulevat auktoriteetit on toteutettu esim. Europeanassa. Pohdittiin, voitaisiinko  auktoriteettitiedot  kuitenkin näyttää Finnassa, vaikka ne eivät olisi käytettävissä aineistojen haun apuna. Jatkossa kuitenkin tullaan edistämään auktoriteettitietojen käyttöä myös haussa bib-tietueisiin linkitettynä. Koska bib-tietueissa on vaihtelevasti käytetty auktoriteetteja vastaavia ja niistä eriäviä nimimuotoja, tiedonhakijalle  ei aluksi  pystytä tarjoamaan kattavia hakutuloksia,  vaikka auktoriteettitietoja hyödynnettäisiin.  Auktoriteettitietojen hyödyntäminen vaatii  vielä paljon työtä, eikä toteudu nopeasti resurssisyistä johtuen.
• Keskusteltiin toivotun kirjallisuuslaji-fasetin toteutuksesta. Sisällönkuvailuryhmä perehtyy asiaan.
• Sävelteos-fasetti voitaisiin tarjota kirjastoille, vaikka se ei olisi käytössä kansallisessa Finnassa.
• Keskusteltiin myös fasettien tulosten järjestyksestä. Todettiin, että aakkosjärjestys toimii vain silloin kun kyseessä on ”suljettu fasetti” (esim. aineistotyyppi). Näytä kaikki -ikkunassa on kuitenkin mahdollista selata fasettia myös aakkosjärjestyksessä. On myös mahdollista vaihtaa fasettien tulokset näkymään aakkosjärjestyksessä viitemäärän sijaan, mutta tämä ei ole suositeltavaa, koska avointen fasettien alussa voi olla hyvin epärelevantteja tuloksia.
• Keskusteltiin asiasanojen järjestyksestä. Asiasanat näkyvät Finnassa siinä järjestyksessä kuin ne ovat valitun organisaation tietueessa. Asiasanat olisi mahdollista järjestää sanastoittain, mutta tämä pitäisi toteuttaa niin, että järjestyksen voi valita näkymäkohtaisesti. Asian voisi ratkaista myös Melindan replikointiasetusten kautta niin, että asiasanat olisivat lähtödatassa organisaation toivomassa näyttöjärjestyksessä.
• Kysyttiin miksi 653-kenttä ei ole nyt mukana aihehaussa? Sovittiin että sisällönkuvailuryhmä päättää kokouksessaan kentän ottamisesta mukaan aiheindeksiin sekä mahdollisesti aihefasettiin. Kentän sisältö näkyy viitetiedoissa jo nyt osana aihetta, joten ottaminen mukaan aihehakuun olisi loogista.
• Esitettiin toive tarkennetun haun hakutulosten jatkorajaamisesta lisäämällä hakusanoja perushaun hakulaatikkoon. Keskusteltiin, voiko Finnaan saada selaushakuja (kuten Voyagerissa ja Alephissa)? Niitä ei ole saatavissa ainakaan toistaiseksi.
• Keskusteltiin siitä, mistä esittelytekstit Finnaan muodostuvat. Varsinkin kotimaisten kirjojen tiedoissa on esittelytekstejä, jotka eivat tule luetteloinnin kautta vaan Kirjavälityksen kautta ISBN:n perusteella. Kysyttiin, teemmekö turhaa työtä tallentaessamme tiivistelmiä, koska Finnassa ensisijaisesti näytetään Kirjavälityksen kautta tuleva esittelyteksti.
• Kehittämisehdotukset toivottiin finna-postiin niin, että mukana on konkreettinen esimerkki toivotusta toiminnallisuudesta, mikä helpottaa ja nopeuttaa asian käsittelyä.
• Myös toiveet uusista näkymän muokkausmahdollisuuksista kannattaa viestiä Finna-kehittäjille.
• Ohje tietueen esikatselusta Finnassa löytyy asiakaswikin ohjeita kirjastoille -sivulta.

Lopuksi todettiin, että Finna-päivä oli onnistunut sekä antoisa, ja että myös jatkossa pitäisi olla enemmän  tämänkaltaisia yhteiskokouksia, missä voidaan keskustella  ja esittää  erilaisia mielipiteitä, näkemyksiä sekä miettiä yhdessä kehittämisehdotuksia.

4. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.35