View Source

Tiedejulkaisujen ja muiden elektronisten aineistojen hankintaa on Suomessa keskitetty korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostamalle FinELib-konsortiolle.

Konsortio muodostuu suomalaisista yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja yleisistä kirjastoista.
Konsortio neuvottelee keskitetysti tiedeaineistojen käyttöoikeuksia korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille.
Yliopistojen e-aineistojen hankinnasta 65 % tehdään FinELibin kautta. Ammattikorkeakoulujen osalta vastaava osuus on 40 % (Kertomus FinELib-konsortion toiminnasta 2014).
Konsortion toimisto sijaitsee Kansalliskirjastossa.

Yhteinen hankintaprosessi tiedelehdille

Vuonna 2014 pelkästään suomalaiset yliopistot käyttivät elektronisten lehtien hankintaan FinELibin kautta lähes 15 miljoonaa euroa.

Tutkijoilla on pääsy isojen lehtikustantajien kuten Elsevierin, Springerin, Taylor & Francisin ja Wiley-Blackwellin lehtiin keskitetysti neuvoteltujen sopimusten kautta.
FinELibin jäsenorganisaatiot päättävät kuitenkin itse mitä lehtiä ja tietokantoja ne tilaavat.

Julkaisemisessa tapahtuneita muutoksia:

Elektronisten aineistojen määrän kasvu
- Elektronisten aineistojen osuus korkeakoulukirjastojen aineistohankintakustannuksista on kymmenessä vuodessa kohonnut 40 prosentista 74 prosenttiin. Vuonna 2013 aineistohankinnasta elektronisten aineistojen osuus oli yliopistoissa 78 % ja ammattikorkeakouluissa 41 %.
Tiedejulkaisemisen keskittyminen
- Viisi suurinta tiedekustantajaa julkaisee puolet julkaisuista artikkeleista (Lariviere V, Haustein S, Mongeon P (2015) The Oligopoly of Academic Publishers in the Digital Era)
Kustannusten nousu
- vuonna 2015 yliopistot maksavat Elsevierin lehtipaketista 1,5 kertaa enemmän kuin vuonna 2007
Open Access
- Avoimen julkaisemisen yleistyminen
- OKM: "Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa."(Avoin tiede - tietoa hankkeesta)