Voyager on asteittain poistumassa käytöstä Suomessa. Uusia asiakkaita ei oteta. Konsortiot purkautuvat vuoden 2019 lopussa. Viimeisetkin kirjastot luopunevat siitä vuoden 2020 aikana.
Vuodesta 2001 kirjastojen käytettävissä on ollut Ex Libris Groupin Voyager-kirjastojärjestelmä. Sen käyttöä ohjataan Linnea2- ja AMKIT-konsorioiden orgaanien kautta. Kansalliskirjasto on jäsenenä Linnea2-konsortiossa, ja sen kansalliset tietokannat käyttävät konsortion järjestelmää. Kummallakin konsortiolla on oma sopimuksensa Voyager-kirjastojärjestelmän toimittajan kanssa. Järjestelmäpalvelun käyttö edellyttää jäsenyyttä jommassa kummassa konsortiossa.
Voyager-järjestelmien palvelinalustan ylläpidosta vastaa CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy. Se on valtion omistama, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Tällä hetkellä samassa palvelinkokonaisuudessa ovat myös kansallinen metatietovaranto Melinda ja Nelli-portaali. CSC:n tarjoaman palavelun tilanne käydään läpi neljä kertaa vuodessa pidettävissä laatupalavereissa, joissa on edustus kustakin palvelusta. Kansalliskirjasto edustaa Linnea-konsortiota, AMKIT-konsortio nimeää omat edustajansa.
Tällä hetkellä Linnea2-konsortiion kuuluvia Voyager-tietokantoja on 20 ja AMKIT-konsortioon kuuluvia 19. Konsortioiden jäseniä on jonkin verra enemmän, sillä osa kirjastoista on mukana yhteistietokannoissa, jotka siältävät kahden tai useamman kirjaston kokoelmat.
Voyager kirjastojärjestelmä tarjoaa perinteisen integroidun kirjastojärjestelmän palvelut:
Voyagerin oma kuvailutoiminto on enimmäkseen korvautunut kansallisen metatietovaranto Melindan kuvailuliittymällä. Melindaan tehty kuvailu replikoituu kirjaston omaan tietokantaan, jossa periaatteessa tarvitsee enää lisätä varasto- ja nidetietueet. Perinteiseen kirjastojärjestelmään kuuluu lisäksi asiakaskäyttöä varten näyttöluettelo, mutta Finna-asiakasliittymä on korvaamassa järjestelmän omat, tietokantakohtaiset OPACit.