Mukana: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio (Kansalliskirjasto), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto)
Ohjeluetteloiden läpikäynti
Edettiin Toivo Kuulan ohjeluettelossa riville 81 (La damnation de Faust. Otteita; sov., piccolo, jousikvartetti (Unkarilainen marssi)) asti.
Mukana: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio (Kansalliskirjasto), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto)
Saatiin käytyä Otto Kotilaisen ohjeluettelo läpi.
Aloitettiin Toivo Kuulan ohjeluettelon läpikäynti. Päästiin riville 17 asti (Chanson sans paroles, op22, nro 1).
Tiistaina 21.11. klo 13–14
Mukana: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio (Kansalliskirjasto)
Jaska Järvilehto on lisännyt yhtenäistettyjen musiikkinimekkeiden ohjeluetteloiden läpikäytäviin taulukoihin erillisiksi taulukoikseen luetteloihin sisältyvät teosten osat, sovitukset ja käännökset. Ensimmäinen tällainen taulukko sisältää Järnefeltin teosten osat, sovitukset ja käännökset.
Kysymyksiä näihin liittyen:
Miten pitäisi suhtautua sellaisiin tapauksiin, joissa instrumentaaliteokseen, esim. [Berceuset, kamariork.], on lisätty jälkeen päin sanat? Poroila on merkinnyt tällaiset versiot käännöksiksi, esim. [Berceuset, kamariork., ruotsi (Slumra, sov i ro, mitt hjärtebarn)]. Pitäisikö nämä kuitenkin merkitä sovituksina, siis: [Berceuset, orkesteri; sovitettu, lauluääni, orkesteri]?
Miten merkitään eri tekstiversiot?
[Berceuset, kamariork., ruotsi (Slumra, sov i ro, mitt hjärtebarn)] -> [Berceuset, orkesteri; sovitettu, lauluääni, orkesteri, ruotsi]
[Berceuset, kamariork., saksa (Schlafe, schlafe holdes Kindchen mein)] -> [Berceuset, orkesteri; sovitettu, lauluääni, orkesteri, saksa]
Entä mikä on näissä käännöksissä erottava elementti? Oksasen käännökselle on ilmeisesti annettu nimi Hopenen laulu, riittääkö se erottamaan versiot?
[Berceuset, kamariork., suomi (Hopeinen laulu)] -> [Berceuset, orkesteri; sovitettu, lauluääni, orkesteri, suomi (Hopeinen laulu)]
[Berceuset, kamariork., suomi (Uinu, uinu, lapsi armainen)] -> [Berceuset, orkesteri; sovitettu, lauluääni, orkesteri, suomi]
Yhtenäistetty Armas Järnefelt, sivu 5:
[Berceuset, kamariork.]
1904? Kamariorkesteri on teoksen alkuperäinen esityskokoonpano, kaikki muut versiot tulkitaan sen sovituksiksi. Tässä on mainittu vain tavallisimmat sovitukset.
[Berceuset, kamariork., ruotsi (Slumra, sov i ro, mitt hjärtebarn)]
Teksti Nino Runeberg
[Berceuset, kamariork., saksa (Schlafe, schlafe holdes Kindchen mein)]
[Berceuset, kamariork., suomi (Hopeinen laulu)]
Käännös Aulikki Oksanen.
Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa
[Berceuset, kamariork., suomi (Uinu, uinu, lapsi armainen)]
Käännös Ilta Koskimies.
[Berceuset, kamariork.; sov., piano]
[Berceuset, kamariork.; sov., sello, piano]
[Berceuset, kamariork.; sov., viulu, piano]
Entä onko Poroilan käytäntö ylipäänsä merkitä laulun alkusanat kielen perään RDA:n mukainen?
Aloitettiin Otto Kotilaisen ohjeluettelon läpikäynti.
Mukana: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio (Kansalliskirjasto), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto)
Käytiin läpi Joonas Kokkosen teosten luettelo.
Sovittiin seuraavien kokouksien ajankohdat:
Mukana: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio (Kansalliskirjasto), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto)
Lukusana teoksen ensisijaisessa nimekkeessä
Keskusteltiin tarpeesta tarkentaa ohjetta lukusanan jättämisestä teoksen ensisijaiseen nimekkeeseen silloin, kun nimeke on erottuva eli sisältää RDA-ohjeiden mukaisten mahdollisten poisjättämisten jälkeen muutakin kuin sävellystyypin nimen. Esimerkiksi Klamin Deux sérénades espagnoles.
Otetaan asia esille Muusan varsinaisessa kokouksessa.
Käytiin läpi Uuno Klamin teosten luettelo.
Mukana: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio (Kansalliskirjasto), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto)
Keskusteltiin vaihtoehtoisen esityskokoonpanotermin merkitsemisestä teoksen hakutietoon. Todettiin, että vakiintunut tapa on erottaa vaihtoehtoiset kokoonpanot kauttaviivalla.
Linjattiin yleisperiaattena, että laulujen, joilla on sama säveltäjä ja erottuva nimeke mutta ei numerointitietoa, hakutietojen ensisijainen erottava elementti on esityskokoonpano, kuten muillakin teoksilla. Siinä tapauksessa, että esityskokoonpanokin on sama tai ei ole tiedossa, erottavana tietona käytetään laulun alkusanoja, jos mahdollista. Muuten noudatetaan kaikille musiikkiteoksille yhteisiä lisäelementtien merkitsemisen periaatteita.
Esimerkki
Järnefelt, Armas, 1869-1958. Kehtolaulu (Hiljaa, hiljaa! ilta on)
Järnefelt, Armas, 1869-1958. Kehtolaulu (Liekku liiku, kätkyt kiiku)
(Alkusanat erottamassa samannimiset yksinlaulut toisistaan)
MUTTA
Kilpinen, Yrjö. Toukokuu, mieskuoro
Kilpinen, Yrjö. Toukokuu, lauluääni, piano
(Esityskokoonpano erottamassa samannimisen mieskuoro- ja yksinlaulun toisistaan)
Saatiin käytyä loppuun Yrjö Kilpisen teosten luettelo.
Seuraavalla kerralla aloitetaan Uuno Klamin luettelon läpikäynti.
Maanantaina 29. toukokuuta klo 10–11
Mukana: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio (Kansalliskirjasto), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto)
Jatkettiin Yrjö Kilpisen ohjeluettelon läpikäyntiä ja päästiin riville 233 (Pieni sarja) asti.
Mukana: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio (Kansalliskirjasto), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto)
Yhtenäistettyjen musiikkinimekkeiden ohjeluetteloissa on erilaisten musiikkitermeistä koostuvien nimekkeiden yhteyteen merkitty lisäelementtejä samaan tapaan kuin pelkästä sävellystyypin nimestä koostuville nimekkeille. Usein kyse on tempomerkinnästä koostuvasta nimekkeestä ja sen jälkeen tehtävästä lisäyksestä (Adagio, viulu, piano; Andante, piano jne.), ja joskus nimekkeessä voi olla muitakin, kuten musiikin luonteeseen viittaavia termejä (Allegro con anima, piano). Todettiin tämän olevan vakiintunut käytäntö, jota kuvailuohjeet eivät kuitenkaan tunne. Tämä on syytä huomioida teoksen hakutiedon muodostamisen ohjeissa.
Keskusteltiin periaatteesta, että auktorisoidun hakutiedon tulee erottua muiden entiteettien hakutiedoista. Tarkalleen ottaen tämä koskee myös erottumista varianttihakutiedoista. Käytännössä tämä ei aina toteudu, mutta siihen tulisi pyrkiä myös yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluetteloiden laadinnan yhteydessä. Esimerkiksi Yrjö Kilpisen teoksen Kehtolaulu (Äiti lasta tuudittaa) hakutiedossa päätettiin säilyttää sulkeissa oleva lisäys, jotta teos erottuu Kilpisen opuksen 23 osasta 4, jonka nimeke Kehtolaulu muodostaa kyseisen osan varianttihakutiedon perustan.
Jatkettiin Yrjö Kilpisen ohjeluettelon läpikäyntiä ja päästiin riville 106 (Kesä-yö) asti.
Mukana: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio (Kansalliskirjasto), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto)
Ohjeluetteloita työstetään jatkossa Sheets-taulukoissa. Linkki taulukoihin jaetaan muusalaisille, jotka voivat kommentoida yhtenäistettyjä nimekkeitä E-sarakkeeseen (muusaNote) myös kokousten välissä.
Saatiin käytyä loppuun Armas Järnefeltin teosten luettelo. Aloitettiin Yrjö Kilpisen luettelon läpikäyntiä, jossa päästiin riville 8 (Allegretto, piano (1908)) asti.
Mukana: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio (Kansalliskirjasto), Milja Vanhanen (Yle Arkisto)
Muusan kokouksessa 7.12.2022 sovittiin, että Muusa alkaa edistää yhtenäistettyjen musiikkinimekkeiden ohjeluetteloiden läpikäyntiä ja päivittämistä erillisissä työpajamallisissa kokouksissa. Kokouksiin voivat osallistua kaikki halukkaat muusalaiset.
Työn taustalla on Jaska Järvilehdon perustama yhtenäistettyjen musiikkinimekkeiden ohjeluetteloiden tietokanta, johon tallennettavat teosten auktorisoidut hakutiedot (yhtenäistetyt nimekkeet) on tarkoitus päivittää nykyisiä ohjeita vastaavaan muotoon. Tietokantaan viedään kaikki päivitetyt Heikki Poroilan laatimat ohjeluettelot.
Aloitettiin käymään läpi Armas Järnefeltin teosten yhtenäistettyjä nimekkeitä. Päästiin taulukon riville 71 (Luvattu maa) asti.