Kuvaus

YSO-paikat on kaksikielinen yleiskäyttöinen paikkakäsitteistö. YSO-paikat sisältää hallinnollisiin ja muihin alueisiin, sekä luonnonmaantieteellisten paikkoihin viittaavia käsitteitä, joita on otettu mukaan erityisesti muistiorganisaatioiden sisällönkuvailutarpeiden pohjalta. Paikkakäsitteet viittaavaat suomalaisiin ja Suomen ulkopuolisiin, nykyisiin ja historiallisiin paikkoihin. Ulkomaisista paikoista auktorisoidaan kaupungit ja valtiot, kotimaisista kylät ja sitä suuremmat paikat. Muita paikkoja auktorisoidaan, jos paikkakäsitteelle on toistuva tarve kuvailussa.

YSO-paikat on rakenteeltaan hierarkkinen kokonaisuus, joka perustuu käsitteiden välisille osa-kokonaisuus-suhteille. Suomalaisten paikkojen osalta hierarkiasuhteet noudattavat Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisterin rakennetta. Osa-kokonaisuus-suhteiden lisäksi käsitteiden välillä on assosiatiivisia suhteita.

Suomen alueella sijaitsevat paikat on linkitetty Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisteriin sijainti- ym. tietojen hakua varten. Ne on tyypitelty Paikannimirekisterin mukaan. Sekä ulkomaiset että suomalaiset paikat linkitetään Wikidataan, jos Wikidatasta löytyy paikkaa vastaava sivu. 

Käsitteiden nimimuodot on tarkistettu auktorisoiduista lähteistä ja ne ovat suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaisia.

YSO-paikat pohjautuu yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) sekä sen ruotsinkielisen vastineen (Allärs) maantieteellisiin käsitteisiin. YSO-paikkojen käsitteille on määritelty vastaavuussuhteet YSAn ja Allärsin käsitteisiin.

YSO-paikat-toimitus

• Mirja Anttila 
• Maria Forsén
• Ilona Lindfors
• Matti Pitkälä
• Tuomas Palonen (vv)
• Jarmo Saarikko (Tuomas Palosen sijainen)
  
  
  

Uusien käsitteiden ehdottaminen

Uusia käsitteitä voi ehdottaa YSAn ja YSOn ehdotusjärjestelmän kautta (Ehdota uutta käsitettä → Tyyppi: Maantieteellinen käsite).

Kehityslinjauksia

Yleistä

• Maantieteellisiä käsitteitä ovat esimerkiksi:
  • maanosat, maat ja valtiot
  • alueet (esim. Lähi-itä, Pohjoiskalotti, Itämeren alue)
    • Sanastoon ei auktorisoida maiden osia, jotka on muodostettu ilmansuunnasta ja maan nimestä (esim. Itä-Viro, Pohjois-Ranska), elleivät nämä ole osa kyseisen maan virallista hallinnollista jakoa. Poikkeuksia voidaan tehdä, jos tällainen alueen nimi on selkeästi vakiintunut käyttöön ja usein kuvailussa tarvittu.
  • historialliset paikat (esim. Itävalta-Unkari, Bysantti, Vanha Suomi)
  • maakunnat, kaupungit, kunnat, kaupunginosat, kylät, kadut
  • luonnonmaantieteelliset paikat, kuten meret, järvet, joet, vuoristot, tunturit, vaarat
  • järvien lahdet ja selät: vain isoimmista tehdään oma käsite (yleensä riittää pelkkä järvi)
  •  liikennealueet (esim. Vuosaaren satama)
    
    

Käytettävän termin (prefLabel) valinta 

• Lähteet:
  • kuvailtava aineisto
  • Kotus
    
    • asutusnimihakemisto http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto
    • nimistönhuollon neuvontapuhelin https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/nimistonhuollon_neuvontapuhelin  
    • Svenska ortnamn i Finland http://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn
      
  • Maanmittauslaitos
    
    • MML karttapaikka: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
    • MML-URIen hakupalvelu (prototyyppi): http://195.156.69.155/map/  
• jos lähteissä useita nimimuotoja, vaihtoehtoisista nimimuodoista tehdään ohjaustermit

Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisterin hyödyntäminen

• Käsitteiden hierarkkinen rakenne seuraa PNR:n rakennetta seuraavin poikkeuksin:
  • PNR:n 1:2milj ja 1:4,5milj mittakaavan vesistöille ei lisätä yläkäsitettä, kaikille muille vesistöille lisätään PNR:n yläkäsite.
  • kunnat ja seutukunnat hierarkisoidaan suoraan maakuntien alle ja seutukuntien ja niiden sisältämien kuntien välille lisätään assosiatiiviset suhteet
• Käsitteille lisätään PNR:n vastaavan käsitteen linkki (skos:closeMatch-linkki) sekä paikan tyyppitieto, esim.
  
  • Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri; tyyppitieto: Kunta, kaupunki
  • Linkkiä ei lisätä entisille kunnille
  • Huom! Näitä lisättäessä YSO-paikkoihin on päätynyt jonkin verran virheellisiä linkkejä ja tyyppitietoa sellaisten entisten itsenäisten kuntien osalta, jotka on myöhemmin liitetty toisen kunnan tai kaupungin osaksi. Näitä korjataan tavattaessa poistamalla virheellinen tyyppitieto sekä muuttamalla skos:closeMatch-linkki skos:relatedMatch-linkiksi.
    • Esim. käsitteellä Haagan kauppala oli tyyppitietona "Kylä, kaupunginosa tai kulmakunta" ja skos:closeMatch-linkki PNR:n nykyistä Haagan kaupunginosaa merkitsevään käsitteeseen. Tyyppitieto poistettiin ja linkki muutettiin skos:relatedMatch-linkiksi.
• Mahdolliset PNR-linkitystä/rikastusta koskevat huomautukset fraasilla "PNR-linkitystä koskeva huomautus: "

Tarkenteet

• Termien tarkenteet esitetään suluissa termin lopussa, esim.
  • Aleksanterinkatu (Helsinki)
• Jos sanastossa on useita samannimisiä paikkoja, kaikille lisätään aina sulkutarkenne myös silloin, kun yksi paikoista on selkeästi todennäköisin kuvailukohde suomalaisessa kontekstissa.
  • Ulkomaisen kaupungin tarkenne on maan nimi, jos ko. maassa ei ole useampia samannimisiä kaupunkeja.
• Kaikille kuntaa, kaupunkia tai vastaavaa paikkatyyppiä pienemmille (hallinnollisesti epäitsenäisille) asutuille paikoille (esim. kylät, kaupunginosat) lisätään aina sulkutarkenne.
  • Eurooppalaisille kylille ja kaupunginosille ym. lisätään tarkenteeksi kunta tai vastaavan tasoinen laajempi paikkatermi.
• Jos samalla alueella on kaksi samannimistä paikkaa, lisätään molemmille sulkuihin lisäksi paikan tyyppi, esim.