Käsitys ja suositus automaattisen bibliografisen kuvailun laadusta (minimitaso): aloitettiin suosituksen työstäminen. Aiemmin määritellyt kuvailun minimitasot (suomalaisten kirjastojen taso ja uudistuvan RDA:n taso) auttavat työn pohjana. Todettiin, että sen hahmottaminen, mitä automaattisin menetelmin on tällä hetkellä mahdollista tuottaa, on tarpeen, jotta laatuvaatimuksia voidaan määrittää. Keskustelussa sivuttiin myös sitä, että linkitetyn datan kontekstissa tullaan näillä näkymin tarvitsemaan yhtä lailla ihmistyötä (mm. sen määrittämisessä, mikä missäkin tilanteessa on oikea linkitys). Ei siis vaikuta aiheelliselta olettaa linkitetyn datan sinänsä mullistavan automaattisen bibliografisen kuvailun mahdollisuuksia.
Todettiin, että laatuvaatimusten määrittelemisen lähtökohtana on pysyväisluonteiseksi tarkoitettu kuvailu pikemmin kuin myöhemmin muokattavaksi aiottu ennakkotieto. Keskusteltiin rikastamisen, konversion ja automaattisesti tuotetun metatiedon eroista (vaikkapa Dublin Corena julkaisuarkistoista kirjastotietokantaan siirtyvät metatiedot: esimerkki metatiedosta, joka ei kuitenkaan alun pitäen ole automaattisesti tuotettua, vaikka olisikin hyvin konvertoitavissa ja rikastettavissa myös automaattisin prosessein).
Kansainvälisiä kuulumisia Iflan kansainvälisten kuvailun periaatteiden (ICP) uudistustyöstä. Keskustelua ja erimielisyyttäkin eri maiden kesken on ollut linkitetystä datasta ja FAIR-periaatteista. Keskusteltiin lyhyesti myös linkitetyn datan etenemisestä kansainvälisesti (Kongressin kirjasto).
Seuraavaan kokoukseen
Kansalliskirjaston kuvailupolitiikan yhteydet kuvailuryhmien toimintaan