Läsnä:

• Matias Frosterus, Kansalliskirjasto (pj.)
• Okko Vainonen, Kansalliskirjasto (siht.)
• Jarmo Saarikko, Kansalliskirjasto
• Marja-Liisa Seppälä, Kansalliskirjasto
• Marjanna Kaate, Museovirasto
• Miia Herrala, Kansallisarkisto
• Susanna Ånäs, Wikidata
• Mikko Lappalainen, Kansalliskirjasto
• Mirja Anttila, Kansalliskirjasto
• Susanna Eklund, Kansalliskirjasto

Poissa:

• Nina Repo, Kansallismuseo
• Kenneth Ahlfors, Kansallisarkisto
• Sampsa Heinonen, Museoliitto

Verkkokous, paikalla: Matias Frosterus (pj.), Okko Vainonen (siht.),

Tietomalli ja terminologia

• ylempi taso paikka + alempi taso: Viittauskohde/toponyymi /auktorisoitu hakutieto (yhdellä paikalla voi olla useampia auktorisoituja hakutietoja?)
  • jos ylempi taso olisi mentaalinen paikka, alempi taso voisi olla pelkkä paikka 
  • mikä näiden välisten suhteiden ominaisuuksien nimiksi?
    • Paikan paikannimi tai paikan toponyymi olisivat redundantteja → pelkkä paikannimi tai toponyymi, joka olisi sama kuin luokan nimi?
    • auktorisoitu hakutieto ei käy, koska niitä voisi olla useampia?
• edeltäjä/seuraaja: eivät RDA:ssa, mutta ovatko tarpeellisia?
  • ainakin muutamia esimerkkitapauksia on, joissa tämä selventää suhdetta (Venäjä, Neuvostoliitto - tosin tässä kyse jakautumisesta)
• perustamis-/alkamisajankohta → vastineet luonnonmaantieteellisille paikoille
  • alkamisaika ja päättymisaika sopisivat varmaan parhaiten eri aikamääreisiin eri ominaisuuksien yhteydessä

• vanha otsikko vaikeammin toteutettavissa Wikibasessa (entä muut järjestelmät?)

  • ainakin jos edellyttää aikamäärettä, jolloin edellistä nimenmuotoa käytetty
  • edellinen otsikko vaihtoehtoinen nimi?
  • laitetaanko varianttinimiin tarkenteilla varianttinimen tyyppi ”vanha otsikko” ja aikamääreet?
  • varianttinimen tyyppi ominaisuudeksi? Riittääkö epävirallinen nimi kattokäsitteeksi vai pitäisikö olla varianttinimi?
• RDA:n suhteen pitäisi tietää varianttihakutieto, auktorisoitu hakutieto ja pakollisuudet
  • jokaisella entiteetillä ainakin yksi nomen, jokaiseen entiteettiin viitataan aina yhden nimimuodon kautta
• Tietomalli
  • viittausolioita vai ei?
    • arkiston ja museon toive
  • vanhojen muotojen korvaaminen toimijoilla?
  • jos ei ole tiedossa Perniö (Salo) vai Perniö (kunta) käytettäisiin kumpaakin
  • vaihtoehtoina 1. malli, jossa ei ole viittauskohteita, 2 a) malli, jossa viittauskohteita, mutta ei mahdollista viitata paikkaan kautta aikain, 2 b) malli, jossa viittauskohteita ja mahdollista viitata paikkaan kautta aikain 
    • yksimielistä kannatusta ei saavutettu
    • täydennetään nykyistä tietomallia aikamääreillä, tehdään otos, johon lisätään aikamääreitä

Ajan ja paikan kytkeytyminen toisiinsa tiedonhaussa ja kuvailussa

• Mitä merkitsee kuvailussa / hakulausekkeena ”Tampere 1600-luku”?
  • tarkoittaako tiedonhakija nyky-Tampereen aluetta menneisyydessä vai ei tiedä että Tampere perustettu 1600-luvun jälkeen?
  • hakulausekkeena Tampereen nykyiset koordinaatit? Entä ”Messukylä 1600-luku”?
  • kuvailussa sanojen ketjutus? Onko esim. museoaineistossa aika ja paikka toisiinsa kytköksissä, kirjastoaineistossa ei enää?
• Ajalliset mustat aukot? Esim. Pietarin ja Leningradin välillä 1914-1924 + Perniö ennen kuin siitä tuli kunta

SISKUn kokouksessa tehtyjä ehdotuksia

• tuorein paikka kuuluisi paikka-luokkaan ja muut olisivat paikannimiä
  • historialliset hallintoalueet olisivat Kanton yhteisöjä
  • ei RDA:n mukaista? (Marja-Liisan mukaan jurisdictionin ja placen tulkinta vielä kesken: jurisdiction=toimija?)
• sulkutarkenteet: Esim. Messukylä (-1949)
  • Tullaan jälleen siihen ongelmaan, että jos ei tiedetä tarkkaa aikaa, tarvittaisiin pelkkä Messukylä-paikka
• Itä-Uusimaa (alue), Itä-Uusimaa (maakunta) -> Töölö (alue)?
  • miten tietomalli soveltuu paikkoihin, jotka lakkaavat fyysisesti/virallisesti olemasta?
• käyttöhuomautukset viittausolioihin