Kansallisbibliografian toimijatiedot ovat haettavissa Fintosta avoimena datana. KANTO - Kansalliset toimijatiedot löytyy Finto-palvelusta osoitteesta https://finto.fi/finaf/fi/. KANTO on julkaistu marraskuussa 2020 käyttöön CC0-lisenssillä, jota tiedot tekijöistä voisi hyödyntää avoimena datana mahdollisimman laajasti KAM-sektorilla ja sen ulkopuolella. Täällä voit tutustua Kanton tietosuojaselosteeseen.
Kanton tiedot on talletettu Asteri-nimitietokantaan. Asteri on Kansalliskirjaston ylläpitämä tietokanta, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien henkilöiden ja yhteisöjen kuvailujen lisäksi Asteri sisältää jonkin verran tietoja ulkomaalaisista henkilöistä ja yhteisöistä ja niihin liittyvistä aineistoista. Tiedot tuottaa pääasiassa Kansalliskirjasto, vaikka tiedontuottajajoukkoon on viime vuosien aikana liittynyt muutama yliopistokirjasto omien aineistojensa osalta. Kansalliskirjaston Toimijakuvailupalvelu on vastuussa toimijoiden kuvailusta.
Kansalliskirjastossa ylläpidetään Asteri-nimitietokantaa, jossa kuvataan julkaisutietojen sisältämiä toimijoita. Asterin auktorisoidut eli ohjeelliset nimenmuodot toisaalta sitovat yhteen erilaiset nimenmuodot (esim. erikieliset tai eri kirjoitusasut) ja toisaalta auttavat erottelemaan toisistaan samannimiset henkilöt tai yhteisöt. Asterin sisältö on julkaistu verkossa Kanto-nimisenä kokonaisuutena. KANTO - Kansalliset toimijatiedot on tietovaranto, joka sisältää kansallisbibliografian kuvailun yhteydessä tuottamat ohjeelliset nimenmuodot Suomessa julkaistujen aineistojen tekijänä ja kohteena olevista toimijoista. Kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien henkilöiden ja yhteisöjen kuvailujen lisäksi Kanto sisältää jonkin verran tietoja ulkomaalaisista henkilöistä ja yhteisöistä. Kanto on verkossa julkaistu versio Asteri-nimitietokannasta. Kantossa julkaistujen henkilötietojen määrä pohjautuu arvioon siitä, mitä välttämättömia tietoa tarvitaan aineistojen ja toimijoiden tunnistamiseen. (Hmm, onko sama kuin tämä: Kantossa julkaistujen tietojen määrä pohjautuu arvioon siitä, mitä tietoa tarvitaan aineistojen tunnistamisen ja valinnan kannalta välttämättömien henkilötietojen käsittelyyn.) Melkein on, mutta tykkään enemmän tuosta ensimmäisestä, jossa puhutaan tunnistamisesta eikä käsittelystä. TAI NÄIN (vanha versio) KANTO - Kansalliset toimijatiedot on tietovaranto, joka sisältää kansallisbibliografian kuvailun yhteydessä tuottamat ohjeelliset nimenmuodot Suomessa julkaistujen aineistojen tekijänä ja kohteena olevista toimijoista. Kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien henkilöiden ja yhteisöjen kuvailujen lisäksi Kanto sisältää jonkin verran tietoja ulkomaalaisista henkilöistä ja yhteisöistä. Kanto on verkossa julkaistu versio Asteri-nimitietokannasta. Asteri on Kansalliskirjaston ylläpitämä nimitietokanta, jossa kuvataan julkaisutietojen sisältämiä toimijoita. Asterin auktorisoidut eli ohjeelliset nimenmuodot toisaalta sitovat yhteen erilaiset nimenmuodot (esim. erikieliset tai eri kirjoitusasut) ja toisaalta auttavat erottelemaan toisistaan samannimiset henkilöt tai yhteisöt. Kantossa julkaistujen tietojen määrä pohjautuu arvioon siitä, mitä tietoa tarvitaan aineistojen tunnistamisen ja valinnan kannalta välttämättömien henkilötietojen käsittelyyn. reeta: Minä pidän enemmän vanhasta versiosta, jossa aloitetaan Kantosta. Asteri ensimmäisenä asiana hämmenttää, kun otsikkona on Mikä on Kanto? |
Toimijalla tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, joka liittyy julkaistuun tieteelliseen tai taiteelliseen aineistoon tai esimerkiksi käsikirjoitusaineistoon tai arkistomateriaaliin. Henkilö tarkoittaa todellista henkilöä tai todellisen henkilön (yksin tai yhdessä yhden tai useamman muun henkilön kanssa) luomaa identiteettiä. Yhteisö viittaa organisaatioon tai ryhmään henkilöitä, jotka tunnetaan tietyllä nimellä ja jotka toimivat tai voivat toimia yhtenä kokonaisuutena. Toimija voi olla esimerkiksi kirjailija, säveltäjä, yhtye tai kustantaja. Toimija voi olla myös kirjan aiheena oleva henkilö tai yhteisö, esimerkiksi kuninkaallinen henkilö, poliittinen aktivisti, sotien aikainen pataljoona tai paikallinen yritys. Toimijakuvailulla tarkoitetaan henkilöiden ja yhteisöjen kuvailua kirjaston nimitietokantaan. |
Kansalliskirjaston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu tallentaa, kerätä ja saattaa saataville aineistoihin ja kokoelmiin liittyvää tietoa. Toimijoita kuvaillaan Kansalliskirjaston ylläpitämään nimitietokantaan kansallisbibliografian näkökulmasta eli kuvailua yleensä tehdään Suomessa julkaistuissa aineistoihin liittyvistä henkilöistä ja yhteisöistä. Ulkomaalaisista toimijoista kuvailua tehdään, jos se on tiedonhaun kannalta tarpeellista. Toimijoita kuvaillaan nimitietokantaan:
|
Kirjastot noudattavat toimijoiden kuvailussa mm. seuraavia kansainvälisiä standardeja ja ohjeita:
|
Toimijoiden kuvailun tarkoituksena on auttaa tiedonhakijaa tunnistamaan Kansalliskokoelman aineistoon liittyvien toimijoiden kuvailua tehdään, jotta tiedonhaku helpottuisi ja kirjaston tietokannoissa olevan tiedon laatu varmistuisi.
Toimijoiden kuvailu helpottaa myös julkaistun aineiston kuvailijan työtä. Julkaisuissa saattaa toimijan nimestä esiintyä useita variaatioita, kirjoitusasuja tai eri translitteraatioita. Nimitietokannan ansiosta kuvailijan ei tarvitse miettiä, mitä näistä muodoista tulisi käyttää aineiston kuvailussa. Kun toimija on kuvailtu nimitietokantaan, nimen variaatioista on valittu kuvailusääntöjen mukaan yksi, ja muut nimen variaatiot on liitetty tähän valittuun nimenmuotoon. |
Toimijoita kuvaillaan Kansalliskirjaston ylläpitämään nimitietokantaan kansallisbibliografian näkökulmasta eli kuvailua yleensä tehdään Suomessa julkaistuissa aineistoihin liittyvistä henkilöistä ja yhteisöistä. Nimitietokannassa on henkilöitä lähes 155 000 ja yhteisöjä noin 49 500 (tammikuu 2021). |
Yleisenä tiedonlähteenä toimii kansalliskokoelmaan kuvattava aineisto. Aineiston lisäksi tiedonlähteinä voidaan käyttää suomalaisia hakuteoksia, matrikkeleita, verkossa olevia sanakirjoja ja tietosanakirjoja, tekijöiden omia kotisivuja, kustantajan verkkosivuja, sanomalehtiä tms. erikoislehtiä. Joskus tiedot saadaan itse kirjoittajalta tms. tekijältä. Ulkomaisten toimijoiden kuvailussa käytetään tiedonlähteinä muiden maiden kansallisbibliografioita ja VIAF-tietokantaa (http://viaf.org/). Joskus ulkomaalaisella toimijalla on suomen kieleen vakiintunut nimi, niiden vakiintuneisuutta arvioidessa tiedonlähteenä käytetään suomalaisia hakuteoksia, suomenkielistä Wikipediaa tai muita suomenkielisiä, ajan tasalla olevia verkkoresursseja. Tiedonlähteiden valinnassa noudatetaan mm. seuraavia periaatteita:
|
|
|
|
Toimijoiden kuvailun tavoitteena on tuottaa laadukas ja yhteneväinen tieto, joka kestää ajassa. Kuvailua tehdään kuvailustandardien mukaan, ja siinä noudatetaan tietyt tasot ja kuvailuelementtien pakollisuudet. Reeta_kommentoi: En osannut korjata tuota, 'noudatetaan tiettyjä tasoja ja kuvailuelementtien pakollisuuksia' olisi kieliopilllisesti oikeat sijamuodot, mutta 'noudatetaan tiettyjä tasoja' kuulostaa kummalliselta. En toki tiedä kuvailusta juuri mitään. Periaatteena on, että toimija kuvaillaan kattavasti ja kuvailuun sisällytetään kaikki tunnistamisen kannalta olennaiset asiat. Kuvailua tehdään käsillä olevien julkaisujen avulla tai hyödyntäen erilaisia hakuteoksia, matrikkeleita tai verkossa olevia tiedonlähteitä. Tiedonlähteiden luotettavuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti. On kuitenkin huomattava, että näin ei ollut aina ja nimitietokannasta löytyy eri aikakausien ja kuvailukäytäntöjen kerrostumia. Erityisesti vanhoissa toimijakuvailuissa tietoa on niukasti. Tietoja päivitetään kyllä, mutta se tehdään satunnaisesti tai erikseen pyydettäessä. Jos huomaat, että tiedoissa on puutteita tai virheitä, palautetta voi antaa toimijakuvailupalveluun (toimijakuvailu-posti @ helsinki.fi). |
|
Jos on jotain kysyttävää, tarkennettavaa tai muuten haluat antaa meille palautetta, ota meihin yhteyttä: [email protected]. |
Kansalliskirjaston kansalliskokoelmaan liityvien toimijoiden kuvailussa nähdään tarpeelisena merkitä seuraavat tiedot:
|
ALkuperäinen kysymys: Miksi toimijakuvailuja jaetaan avoimesti? / Julkaisemisen hyödyt Hyötyä on useita. Henkilöihin liittyvän nimitiedon julkaisemisella mm. varmistetaan, että toimijoihin liittyvät eri identiteetit pystytään erottamaan yksiselitteisesti toisistaan kansallisissa ja kansainvälisissä tietokannoissa. Lisäksi hyöty nähdään siinä, että riittävään yksilöintiin tarvittavat tiedot auttavat yhdistämään tekijät heidän teoksiinsa, mikä puolestaan edesauttaa tekijänoikeuksien toteutumista. |
Kansalliskirjaston tuottaman datan avoimuus on tavoitteena aina kun mahdollista.
|
Henkilötietojen käsittely KANTOssa perustuu erityisesti EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) 6 artiklaan ja tietosuojalain (1050/2018) 4 §:n seuraaviin kohtiin:
|
Kuvailuhetkellä yksiselitteinen nimenmuoto voi olla toisella ajanhetkellä moniselitteinen. Voi olla, että pelkkä nimi ei riitä identifiointiin tulevaisuudessa, ja tähän tilanteeseen varaudutaan jo etukäteen syntymävuositiedon avulla. |
Toimijan yksiselitteisesti identifioivat tiedot säilytetään pysyvästi. Toimijoiden kuvailutietoja ei poisteta, sillä Kansalliskirjastolla on kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttämisestä pysyvä vastuu, ja aineistojen hävittäminen on Kulttuuriaineistolaissa kielletty. Aineistojen säilyttäminen edellyttää myös kuvailutietojen säilyttämistä. Henkilön pyynnöstä voidaan häntä koskevia yksittäisiä tietoja muokata siten, että yksiselitteisen identifioimisen periaatteet täyttyvät myös Asteriin jäävillä tiedoilla. |
*** Kansalliskirjaston ylläpitämä Melinda on avoimesti käytettävissä oleva tietokanta ja metatietovaranto, joka sisältää kuvailuja (metatietoja) kirjastojen kokoelmissa olevista julkaisuista. Aineistoon liittyvien toimijoiden kuvailu tapahtuu Asteri-nimitietokannassa, josta ohjeellisia nimimuotoja voi poimia Melindaan. Asterissa olevia tietoja ylläpitävät toimijakuvailun asiantuntijat. Kansalliskirjaston lisäksi Asterin tiedontoimittajina toimii muutama yliopistokirjasto, joka ylläpitää omaan yliopistoonsa liittyvien väitöskirjatekijöiden tietoja. |
ISNI, ORCID myös muiden kirjastojen tunnukset (esim. VIAF) tunnisteet tärkeässä asemassa: Asterissa oleville toimijoille on haettu ISNI-tunnukset, ORCIDit lisätään satunnaisesti
|
Jos Kantossa olevat tiedot ovat virheellisiä, puutteellisia tai epätarkkoja, ota yhteyttä meihin: toimijakuvailu-posti @ helsinki.fi. Kerro viestissäsi, mitä tietoja haluat korjata tai täydentää ja mihin tiedonlähteisiin perustat tietosi. |
Tietoja toimijoista tarkistetaan ajoittain. Useimmiten tarkistus tehdään siinä vaiheessa, kun uusi julkaisu tulee kuvailtavaksi. Tietoja päivitetään myös pyynnöstä.
|
Joskus samannimisten henkilöiden tuotanto sekoittuu keskenään. Jos huomaat, että aineistojen linkityksessä on virheitä, ota yhteyttä meihin: toimijakuvailu-posti @ helsinki.fi. |
Joskus samannimisten henkilöiden tuotanto sekoittuu keskenään. Jos huomaat, että aineistojen linkityksessä on virheitä, ota yhteyttä meihin: toimijakuvailu-posti @ helsinki.fi. Kerro meille samalla perustietoja itsestäsi, jotta voimme identifioida sinut yksiselitteisesti. |
Tietoja tekijään liittyvästä aineistosta haetaan kansallisbibliografiasta, ja sen takia luettelo voi näyttää puutteelliselta. Myöskään artikkelit eivät näy Kantossa. |
Jos et ole löytänyt tältä sivulta vastausta omaan kysymykseesi, ota meihin yhteyttä: toimijakuvailu-posti @ helsinki.fi. |
*muista: milloin toimija/henkilö
Tapahtumat ja koulutukset 2021 esitys toimijoiden kuvailusta (lisäykset dioista turkoosilla)
Missä Mennään -webinaari 16.2.2021 esitys Kantosta
Tietosuoja - Asteri, KANTO, ISNI ja Melindan kuvailutiedot
tästä voidaan saada jonkin verran perusteluja näihin perusteluihin, miksi tätä tehdään/miksi on tärkeätä erottaa ihmisiä toisistaan: https://finlex.fi/fi/viranomaiset/ftie/2007/20070001
tietosuojaan liittyvät kysymykset, tähän voisi viitata jossain vastauksissaan tai ottaa mallia: https://tietosuoja.fi/gdpr
Asioita ylös, jotta tulevat käsitellyiksi (unohdin jo osan aamulla mainituista):