Blog

Yleisestä suomalaisesta ontologiasta (YSO) on julkaistu uusi jäädytetty versio 2024.6.Jung: https://github.com/NatLibFi/Finto-data/tree/master/vocabularies/yso/releases/2024.6.Jung

YSOn jäädytetyt versiot ovat YSO-pohjaisten erikoisontologioiden kehittäjille suunnattuja, ja niihin ei päivitetä finto.fi:n YSO-julkaisuversiossa näkyviä jatkuvia muutoksia. Nyt julkaistu versio vastaa YSOn tilaa 17. 6. 2024 ja se sisältää alkuvuoden 2024 uudet käsitteet sekä käsitteiden muutokset. Seuraava YSOn jäädytetty kehittäjäversio tullaan julkaisemaan alkuvuodesta 2025.

YSOn jäädytetyt kehittäjäversiot ovat optimoitu TopBraid Composer editointityökalulla tapahtuvaa ontologiatyötä ajatellen, ja ne poikkeavat tietomalliltaan joiltain osin YSOn julkaisuversiosta. Jäädytetyt YSOt liitetään osaksi YSO-pohjaisen erikoisontologian käsitteistöä MUTU-prosessin avulla.


***

Carl Jung oli sveitsiläinen psykoterapeutti joka yhdessä oppi-isänsä Sigmund Freudin kanssa oli alansa pioneereja. Hänen työnsä käsitteli erityisesti ihmisen piilotajuntaa. Tällä oli merkittävä vaikutus 1900-luvun psykologiaan ja filosofiaan. Jung nautti laajaa arvostusta ja sai lukuisia kunniatohtorin nimityksiä lääketieteen, kirjallisuuden ja filosofian saralla. "Sikäli kun voimme nähdä, ihmisen olemassaolon ainoa tarkoitus on sytyttää tietoisuuden valo silkan olemassaolemisen pimeyteen. Voidaan jopa olettaa, että aivan kuten piilotajunta vaikuttaa meihin, niin tietoisuutemme jälki vaikuttaa piilotajuntaan."

Lisätietoja tästä vesiosta: [email protected]

Finto-palvelun 10-vuotisjuhlavuoden kolmas YSO-kokous kokoontui torstaina 30.5. päättämään uusista käsite-ehdotuksista ja muutosehdotuksista. Ehdotuksia oli asialistalla yhteensä 236, näistä uusien käsitteiden ehdotuksia oli 105, ohjaustermiehdotuksia 37 ja loput koskivat YSO-käyttäjien muunlaisia haaveita ja toiveita. Uusia käsitteitä hyväksyttiinkin sanastoon liki yhdeksänkymmentä. Elokuvien ystäviä miellyttänee, että näiden joukossa olivat muun muassa Pekka ja Pätkä -elokuvat sekä James Bond -elokuvat. Myös espanjansuomalaiset ja portugalinsuomalaiset toivotettiin tervetulleiksi. Sen sijaan seurustelukumppaneille ei nähty tarvetta; löytyyhän sanastosta jo esim. tyttöystävät ja poikaystävät. Seurustelukumppanit saivat siis YSO-kokoukselta niin sanotusti pakit.

Uusia ohjaustermejä otettiin sanastoon viitisenkymmentä, muun muassa ajankohtaiset EU-vaalit ja eurovaalit. Kokonaista kolme ohjaustermiä, päämies-agenttiongelmat, agenttiongelmat ja päämies-agenttisuhteet, lisättiin käsitteelle agenttiteoria (James Bond ei liity tapaukseen).

Uusien käsitteiden ja ohjaustermien lisäksi käsiteltiin erinäisiä muita muutoksia. Näistä mainittakoon aleneminen, joka aleni niin paljon, että tipahti pois sanastosta. Saman kohtalon kokivat voimistelusalit, joista YSO vastaisuudessa ohjaa käyttäjät liikuntatiloihin.

Seuraava YSO-kokous järjestetään lomakauden jälkeen.

#finto10

Osana Finto-palvelun kymmenvuotisjuhlavuoden viestintää ja jatkona viime vuoden Erikoisontologiat esiin sarjalle julkaisemme tuoreen haastattelun, jossa mukana ovat sanastotyön todelliset huippuosaajat, Katri Seppälä ja Päivi Kouki Sanastokeskuksesta. Molemmat ovat tehneet vuosia töitä sanastojen parissa ja heidän kädenjälkensä näkyy monessa Fintossa julkaistussa sanastossakin. Katri Seppälä on lisäksi ollut avainroolissa YSOn alkutaipaleella: hän toimi ontologian pääylläpitäjänä useita vuosia FinnONTO-hankkeessa ennen Finto-palvelun perustamista. Ja toki Sanastokeskus on edelleen tärkeä yhteistyötaho Finto-palvelulle niin YSOn ylläpidon kannalta kuin laajemminkin. Itse asiassa myös Sanastokeskuksella on tänä vuonna syytä juhlaan. Mistä on kyse? Lue haastattelu niin tiedät! Haastattelun teki Tuomas Palonen.

Katri Seppälä ja Päivi Kouki
Katri Seppälä (vas.) ja Päivi Kouki

Milloin ja miten aloitit työn ontologioiden parissa?

Katri Seppälä: Aloitin professori Eero Hyvösen FinnONTO-hankkeessa vuonna 2004 Sanastokeskuksen edustajana pienellä osa-aikaisuudella. Työ kuulosti jo ennakkoon mielenkiintoiselta, mutta en silti osannut arvata, että jatkaisin FinnONTO-töissä aina vuoden 2012 loppuun asti tai että olisin mukana ontologiatyössä vielä 20 vuotta myöhemmin.

Kumpi vastaa muistikuvaasi paremmin tuolta ajalta: ontologioista puhuttiin paljon kaikkialla vai ne olivat vain pienen pioneeripiirin tiedossa?

Katri Seppälä: Tavallaan sekä että. FinnONTOssa oli mukana hankesarjan eri vaiheissa kymmeniä aktiivisia isoja organisaatioita, jotka halusivat kehittää ja hyödyntää ontologioita, mutta tutkimushankkeen ulkopuolella ontologiat olivat monille uusi asia.

Sanastoja työstäessänne teette paljon yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Minkälaista tämä yhteistyö on?

Päivi Kouki ja Katri Seppälä: Meidän projekteissamme on tosiaan aina työryhmä, jossa on mukana käsiteltävän aihealueen asiantuntijoita, joiden kanssa terminologi työskentelee. Kun on kyse erikoisalan ontologiasta, ei ontologisointiin tarvittavaa tietoa välttämättä ole helposti löydettävissä verkosta. Mitä erityisemmistä käsitteistä on kyse, sitä isompi rooli alan asiantuntijoiden osaamisella on ontologian laatimisessa. Jo yksittäisen asiantuntijan tuesta on hyötyä, mutta monesti myös asiantuntijat kokevat työryhmätyöskentelyn hyödylliseksi: tällöin voidaan keskustella haastavimmista käsitteistä yhdessä. Työryhmäläisten palautteen perusteella ontologiatyö koetaan usein myös antoisaksi, vaikka aivojen kääntäminen ”ontologiataajuudelle” voikin tuntua ensi alkuun vaikealta. Vaikka yhteiset työpajat vievät aikaa, ne ovat lopulta tehokkaampi työskentelytapa kuin helposti pitkäksi venähtävä sähköpostinvaihto terminologin ja asiantuntijoiden välillä.

Projekteissa terminologi tekee ensin valmistelevaa työtä itsenäisesti kirjallisten lähteiden pohjalta, minkä jälkeen alustava ontologisointi ja siihen liittyvät sisältökysymykset käydään läpi yhdessä kohdealan asiantuntijoiden kanssa. Esimerkiksi erityisen haastavasta käsitteiden kokonaisuudesta sopii Liikenteen ontologia LIIKOon lisätyt erilaiset junanvaunut. LIIKOon lisättiin Väyläviraston käynnistämässä projektissa vuosina 2020-2021 iso joukko rautateihin ja raideliikenteeseen liittyviä käsitteitä. Käsitteet poimittiin Suomen Rautatiemuseon asiasanalistasta ja työtä tehtiin museon asiantuntijoiden avustuksella. Museon asiasanastossa oli vanhastaan viitattu junanvaunuihin erilaisilla vaunukilvissä käytetyillä litteroilla eli kirjainten ja numeroiden yhdistelmillä. Museon asiantuntijoiden kanssa tehtiin iso työ ensin siinä, että päästiin yhteisymmärrykseen siitä, mitä nimityksiä junanvaunuista kannattaisi käyttää ontologiassa: litteroita, joita on useita kymmeniä erilaisia ja joiden tulkitseminen vaatii perehtyneisyyttä asiaan, vai joitain muunlaisia nimityksiä, joissa ei päästä samalle tarkkuustasolle. Lopulta päädyttiin käyttämään litteroiden sijaan yleisempiä termejä, koska ne ovat ymmärrettävämpiä asiaan vähemmän perehtyneille ontologian käyttäjille. Lisäksi myös erityyppisten vaunujen järjestäminen ontologiahierarkiaan vaati huomattavasti pohtimista.

Junanvaunu (leikkikalu)
Junanvaunu (leikkikalu 1890-luvulta). Satakunnan museo / Finna. CCBY4.0.

Työnne Sanastokeskuksessa liikkuu aihealueesta ja toimialasta toiseen työn alla olevien sanastojen myötä. Tuntuuko sanaston tekeminen jostakin aihealueesta kuin yliopistokurssilta kyseiseen aiheeseen?

Katri Seppälä: Tuo vertaus ei ole tullut mieleen, mutta voisi varmaan ajatella, että saamme kussakin projektissa perehdytyksen käsiteltävään aiheeseen. Keskustelut asiantuntijoiden kanssa ovat mielenkiintoisia ja yleissivistys lisääntyy, mikä on työn parhaita puolia mukavien kollegoiden lisäksi.

Voitteko antaa esimerkin työssä kohtaamastanne terminologiasta, jonka äärellä olette itse oppineet jotakin uutta?

Päivi Kouki: Kaikissa projekteissa tulee opittua paljonkin uutta, koska niissä sukelletaan itselle vieraisiin erikoisaloihin. Konkreettisesti hyödyllisimpiä ovat varmaankin sellaiset projektit, joissa on käsitelty jotain ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita – sen jälkeen esimerkiksi aiheeseen liittyviä uutisia ymmärtää hiukan syvällisemmin.

Sanastokeskuskin täyttää vuosia. Onnittelut! Voitteko kertoa juhlavuodestanne jotakin?

Katri Seppälä: Kiitos! Sanastokeskus täyttää tosiaan tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden päätapahtuma on sanastotyötä käsittelevä seminaari, joka järjestetään syyskuussa. Lisäksi valmistelemme päivitettyä versiota Sanastotyön oppaasta ja syksylle on suunnitteilla myös verkkolehti-Terminfon juhlanumero.

Muistan lukeneeni, että keskivertoihmisen sanavarasto on noin 20000 sanaa. Miten suuri on Sanastokeskuksen työntekijän sanavarasto?

Katri Seppälä: Nyt tuli vaikea kysymys. Ei aavistustakaan, mutta voisi toivoa, että sanavarasto kehittyisi työn myötä suuremmaksi kuin keskivertoihmisellä tai että ainakin ymmärrys sanojen merkityksestä muodostuisi syvemmäksi.

Voitteko mainita jonkin kesänviettoon liittyvän olennaisen erikoiskäsitteen?

Päivi Kouki: Museoalan ja taideteollisuusalan ontologiassa (MAO/TAO) on useampi vapaa-ajan asunnon alakäsite: kesämökit, kesähuvilat, lomamajat ja kesämajat ovat monelle ajankohtaisia kesän kynnyksellä.

Kiitos haastattelusta!

Sanastokeskuksen kotisivut: https://sanastokeskus.fi/tsk/fi


Tikkalansaaren kesämökkejä. Mustavalkokuva vuodelta 1934. Kuvaa muokattu. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo / Finna. CCBY4.0.

Häiriön kesto 23.5. klo 14:00 – 24.5. klo 14:45

Finton käsitesivuille johtavat suorat www.yso.fi-alkuiset linkit eivät toimineet kuten pitäisi. Tämä ei vaikuttanut suoriin finto.fi-alkuisiin linkkeihin tai sanastojen URN-tunnuksiin.
Vika johtui Kansalliskirjaston edustapalvelimen asetuksista, ja tilanne on korjattu.

Kesto 17.5.2023 -

Onki.fi -palvelussa on toistaiseksi katkos, jolloin myös Finton sanastoja ei pääse käyttämään tätä kautta. Museoiden ja muistiorganisaatioiden vanhoja onki-rajapintoja käyttävissä kuvailujärjestelmissä esiintyy todennäköisesti häiriöitä ainakin uusien käsitteiden tiedon haussa tänä aikana.

Tilannetta ratkaistaan Aalto-yliopistossa parhaillaan ja välitämme tietoa sitä mukaa kun kuulemme lisää.

(Davvisámegillii)

Jo kymmenen vuotta Finto.fi-alustalla toiminut KOKO kasvaa ja monipuolistuu edelleen. KOKO on linkitetty kokoelma suomalaisia ydinontologioita, jossa Yleinen suomalainen ontologia YSO täydentyy eri alojen erikoisontologioilla.  

Olemme nyt lisänneet KOKOon myös pohjoissaamen tuen. Julkaisu pohjautuu Alfred Kordelinin säätiön rahoittaman Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hankkeen työhön. Pohjoissaamen tuki täydentää merkittävällä tavalla KOKOssa aiemmin tuettuja suomea, ruotsia ja englantia  

KOKO on yksi yleisimmistä muun muassa Finnassa käytetyistä ontologioista. Se on integroitu museojärjestelmiin kuten Collecte, jolloin myös pohjoissaamen käännöksiä voidaan käyttää kuvailussa ja pohjoissaame toimii tämän ansiosta eri hakujärjestelmissä muiden kielten tavoin.  

Muun muassa Saamelaismuseo Siida käyttää KOKOa saamelaisten museoaineistojen kuvailussa. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman kattava käyttäjäkokemus ja aineiston kuvailu pohjoissaameksi Saamelaismuseo Siidan Finna-näkymässä. Saamelaismuseo Siidassa valmistellaan jo Finnan pohjoissaamenkielisen käyttöliittymän käyttöönottoa ja siihen kokoelma-aineiston luettelointia.  

Termien yhdenmukaisuudessa auttaa ratkaisevasti yhteisten sanastojen ja ontologioiden käyttö termejä valitessatoteaa Saamelaismuseo Siidan amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki. 

Koska KOKO on yhdistelmä erilaisia ontologioita, on myös sen monikielisyyden tuki riippuvainen kunkin ontologian kielivalinnoista. Parhaiten on tuettu suomi, jolla on saatavilla 100 % kaikista ontologian termeistä. Englannin kattavuus on 69 % ja ruotsin 65 %.  

Nyt lisätty pohjoissaamen tuki kattaa 32 % KOKOsta. Käännökset tulevat Yleinen suomalainen ontologia YSOsta. Tämä luku kasvaa jatkuvasti Kansalliskirjaston hankkeen edetessä vuoden 2024 aikana. Työssä on edetty yleisimmin käytetyistä termeistä lähtien, joten käännösten todellinen kattavuus hauissa ja aineistoissa on tätä prosenttilukua korkeampi. 

Nyt käynnissä olevalla työllä ei kuitenkaan voida saavuttaa KOKOn täydellistä kattavuutta, sillä noin puolet KOKOn käsitteistä tulee erikoisontologioista eikä YSOsta. Jos jollekin erikoisontologian termille on tarve pohjoissaameksi tai muulla saamen kielellä, on tämä kuitenkin teknisesti täysin mahdollista ja tuettua. Järjestelmämme on rakennettu monikielisyys huomioiden, ja ohjeistamme mielellämme tähän liittyvissä valinnoissa ja käytännöissä.  

Lue lisää saamenkielisisistä palveluista myös Kotimaisten kielten keskuksen tuoreesta blogista.

#finto10 #koko #ontologiat

(Suomeksi)

Jo logi jagi Finto.fi-bálvalusas doaibman KOKO-ontologiija viidána ja šaddá ain máŋggabealageabbon. KOKO lea suopmelaš guovddášontologiijaid liŋkejuvvon čoakkáldat, man siste Almmolaš suopmelaš ontologiija YSO dievasmuvvá spesiálasurggiid doahpagiiguin. 

Mii leat dál lasihan KOKOi maiddái davvisámegiela doarjaga. Almmustahttin vuođđuduvvá Alfred Kordelina vuođđudusa ruhtadan Sámegielaid doarjja digitála bálvalusain -fidnu bargui. Davvisámegiela doarjja dievasmahttá mearkkašahtti vugiin KOKOs ovdalis dorjojuvvon suoma-, ruoŧa- ja eaŋgalasgiela. 

KOKO lea okta dábáleamos earret eará Finnas geavahuvvon ontologiijain. Dat lea integrerejuvvon museavuogádagaide dego Collecte, ja ná materiálaid lea vejolaš govvidit maiddái davvisámegielat áššesániiguin ja dán ánssus davvisámegiella doaibmá iešguđet ohcanvuogádagain seamma láhkai go eará gielat. 

Earret eará Sámemusea Siida geavaha KOKO sápmelaš museačoakkáldagaid govvidanbarggus. Ulbmilin lea, ahte Sámemusea Siidda Finna-siidu fállá nu buori sámegielat geavaheaddjivásáhusa go vejolaš ja ahte čoakkáldagaid sisdoallu lea govviduvvon sámegillii. Sámemusea Siida válmmaštallá jo Finna davvisámegielat geavahanlavtta atnuiváldima ja čoakkáldagaid logahallama. 

“Tearpmaid ovttaiduhttimis veahkeha oktasaš sátnerájuid ja ontologiijaid geavaheapmi tearpmaid válljedettiin” muitala Sámemusea Siidda amanueansa Marjo-Riitta Rantamäki. 

KOKO lea máŋggaid ontologiijaid čoakkáldat ja danin maiddái dan máŋggagielatvuohta lea sorjavaš ontologiijaid giellaválljejumiin. Suomagillii gávdno 100 % buot ontologiija tearpmain. Eaŋgalasgiella gokčá 69 % ja ruoŧagiella 65 %. 

Dál lasihuvvon davvisámegiela doarjja gokčá 32 % KOKOs. Jorgalusat bohtet Almmolaš suopmelaš ontologiija YSOs. Proseantalohku stuorru jagi 2024 áigge go Álbmotgirjeráju fidnu ovdána. Jorgalanbargu lea álggahuvvon dábáleamos tearpmain, nuba daid duođalaš gokčevašvuohta ozuin ja materiálain lea eanet go 32 %.  

Fidnus ii leat goittotge vejolaš juksat KOKO dievaslaš gokčevašvuođa, daningo sullii bealli KOKO-doahpagiin boahtá spesiálaontologiijain iige YSOs. Jus muhtin spesiálaontologiija tearbma goittotge dárbbašuvvo sámegillii, lea dat teknihkalaččat vejolaš. Min vuogádat vuhtiiváldá máŋggagielatvuođa, ja mii mielas vástidit dása laktáseaddji jearaldagaide. 

Sáhtát lohkat lasi sámegielat bálvalusain maiddái Ruovttueatnan gielaid guovddáža varas bloggas (fi).

#finto10 #koko #ontologiijat

Viime viikolla etäyhteyksin järjestetyn YSO-ongelmakokouksen työjonossa oli 40 ehdotusta, joista kokonaan tai osittain ratkaistiin 17 kappaletta. Kaikki kokoukseen valitut käsitteet edustivat erittäin vaikeita ehdotuksia tai muutoksia, joissa piileksi monikielisyyden tai ontologian rakenteen kannalta poikkeuksellisia haasteita. Selkeältä kuulostavakin käsite voi laajemman ontologian osana tai toteutuneen kuvailukäytön kannalta olla sellainen, että muutoksiin oli välttämätöntä ryhtyä.

Finto-palvelu on jo kymmenvuotias, ja Yleinen suomalainen ontologia YSOn juuret yltävät syvälle 80-luvulle. Tätä kautta ontologia sisältää erilaisia historiallisia kerrostumia, joita maailman, yhteiskunnan ja kielenkäytön muutokset ovat voineet nakertaa monin tavoin. Muun muassa YSOon hyväksytyt käsitteet retkeilytuvat ja ulkoilumajat ovat osa laajempaa muutosta, jossa retkeilymajoista on siirrytty puhumaan hostelleista, vaikka retkeilytupien kaltaisia majoitusvaihtoehtoja on niitäkin käytössä.  

Käsitteen palautus yhteydessä jouduttiin myös selvittämään käsitteen laajaa kuvailukäyttöä, jossa Karjalan palautus oli yksi oma laaja kokonaisuutensa. Tätä kuvailutarvetta täydentämään otettiin YSOon uusi käsite Karjala-kysymys. Eri päätöksiä tehtäessä Melindan toteutunutta kuvailua olikin tarkasteltava läheisesti.  

Osa muutoksista vaati vielä jatkotyöstöä toimivan monikielisyyden tuen varmistamiseksi. Käsite kulkeutuminen viedään ruotsin osalta erikseen AASI-ryhmän työstettäväksi. Samaten käsitteen joustavuus englannin käännöstä tullaan tarkastelemaan vielä. Samanlaista jatkuvaa työtä muutosten teossa ja uusien käsitteiden lisäämisessä on edessä myös YSOn pohjoissaamen käännöksessä.  

Seuraava YSO-kokous on toukokuun lopussa. 

Annifin versio 1.1 on julkaistu! Julkaisu sisältää komentorivikomennot projektien jakamiseen Hugging Face Hubin kautta, erilaisia ylläpitotehtäviä ja korjaa pieniä vikoja.

🤗 Hugging Face Hub pyrkii helpottamaan tekoälymallien ja datasettien jakamista. Annifin komentorivikomentoihin on lisätty upload- ja download-komennot, joilla voi ladata paikallisia projekteja ja sanastoja Hugging Face Hubin säilöön tai säilöstä paikalliseen käyttöön. Tässä julkaisussa näitä komentoja pidetään kokeellisina; niissä voi tapahtua muutoksia tulevaisuudessa. Lisätietoja komennoista on englanninkielisellä wiki-sivulla. Hugging Face Hubista ladattavat Finto AI:n käyttämät projektit löytyvät täältä.

Connexion-riippuvuus on päivitetty Connexion 3:een. Lue lisää englanniksi Connexion 3:n dokumentaatiosta sekä GitHubin julkaisutiedotteesta.

Tuki ohjelmointikieli Python 3.8:lle on poistettu. Python 3.12:ta tuetaan, lukuun ottamatta NN-ensemble- ja STWFSA-algoritmeja.

Tuettujen Python-versioiden lista:

  • Versioita 3.9, 3.10 ja 3.11 tuetaan täysin
  • Versiota 3.12 tuetaan lukuun ottamatta NN-ensemble- ja STWFSA-algotitmeja

Tämän julkaisun myötä on mahdollista valita projektit, jotka Annif lataa käynnistyksen yhteydessä käyttämällä ympäristömuuttujaa ANNIF_PROJECTS_INIT, mikä voi olla hyödyllistä konttoriympäristöissä, koska tämä mahdollistaa resurssienjaon useiden Annif-prosessien välillä.

Taaksepäin yhteensopivuus:

  • NN ensemble -projektit, jotka on koulutettu Annif v1.0 tai sitä vanhemmalla versiolla, täytyy kouluttaa uudelleen; muiden projektien osalta SciKit-learnin antamat varoitukset ovat vaarattomia
  • Käytettäessä Annifia Gunicorn HTTP-serverillä täytyy tämän julkaisun myötä asettaa: --worker-class uvicorn.workers.UvicornWorker

Tarkemmat tiedot päivityksestä voi lukea englanniksi GitHubista.

Finto AI:n käyttämät koneoppmismallit on päivitetty käyttäen em. Annifin uusinta versiota sekä YSO:n uusinta jäädytettyä kehittäjäversiota 2024.2.Ikhwan-al-Safa (https://www.kiwi.fi/x/CwGFFw), toki käyttäen myös tuoreempaa koulutusaineistoa. Nämä mallit ovat ladattavissa omaan käyttöön tästä Hugging Face Hubin säilöstä, 2024-05 -tagillä merkittynä: https://huggingface.co/NatLibFi/FintoAI-data-YSO/tree/2024-05. Muiden Finto AI:n tarjoamien sanastojen yhteensopivuus Annifin uusimman version kanssa on varmistettu. 

Juhlavia uutisia,

ONKI-projektin nimellä alun perin aloittanut Kansalliskirjaston ontologiatiimi perusti vuonna 2014 finto.fi-sivuston ja sitä myötä Finto-palvelun. Tämä tarkoittaa, että Finto-palvelu on ollut olemassa nyt kymmenen vuotta. Palvelu on käyttäytynyt pullataikinan tavoin: sanastot ovat kasvaneet, niiden käyttö on kasvanut, samoin Skosmoksen ja Finto AI:n käyttö ulkomaita myöten. Finto-palvelun kymmenvuotista taivalta juhlitaan tänä vuonna monella tavoin. Huomioimme juhlavuoden sidosryhmille suunnatussa viestinnässä ja haemme myös lisänäkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sisällöillä, joissa Finto-palvelua, sanastoja ja niiden merkitystä tuodaan esiin laajemmalle yleisölle kiinnostavilla tavoilla. Juhlavuoden hashtag on #finto10 ja sitä voivat sidosryhmätkin vapaasti käyttää viestinnässään. Olemme kiitollisia kaikesta lisähuomiosta!

Juhlavuoden kunniaksi järjestämme myös juhlaseminaarin Helsingissä perjantaina 1.11. iltapäivällä. Tästä tiedotamme lisää myöhemmin, mutta päivä kannattaa joka tapauksessa jo merkitä kalenteriin. 😊

Hyvää Pääsiäistä eli Hyvää http://www.yso.fi/onto/yso/p1771 !

t.Tuomas, Finto-palvelu

Finto10-juhlavuoden logo

(Juhlavuoden logon suunnitteli Marko Oja)

YKL päivitetty

YKL on päivitetty ja luokitustusta on täydennetty. Siihen on muun muassa lisätty uusia hakutermejä, kuten esimerkiksi: Autiotuvat, arkkitehtuuri 72.2+ ja Siemenpankit, kasvitiede 57.1+



Erikoisontologiat esiin! sarjan tuoreimmassa osassa esitellään museo- ja taideteollisuusalan MAO/TAO-ontologia, haastateltavina Jutta Kuitunen, Leena Furu-Kallio ja Marja-Leena Ikkala Museovirastosta. Haastattelun teki Tuomas Palonen.

Mitkä ovat mielestänne olennaiset virstanpylväät MAO/TAOn historiassa?

Tietysti ylipäätään MAO/TAOn muodostaminen on ollut merkittävä virstanpylväs. MAO/TAOon yhdistyi Museoalan asiasanasto sekä Kuopion Muotoiluakatemian ylläpitämä Muotoilun ja viestinnän asiasanasto. Viime vuosina päivitystyö on keskittynyt nimenomaan museo- ja kulttuuriperintöalan käsitteisiin. Matkan varrella on tietysti tapahtunut paljon, mutta viime vuosien osalta voidaan nostaa muutama tärkeä virstanpylväs:

Ontologiaa kehitettiin erityisesti kulttuuriympäristön kuvailun tarpeisiin vuosina 2017–2019 erillisessä OKM:n rahoittamassa projektissa. Työtä tehtiin Sanastokeskus ry:n terminologin ohjauksessa. Projektissa tarkennettiin ja täydennettiin hierarkioita sekä lisättiin noin 2000 kulttuuriympäristön käsitettä, joita nykyisin on yhteensä yli 5000.  Käsitteiden täydentämisen ja tarkistamisen lisäksi Museovirastossa laadittiin suomenkieliset lyhyet terminologiset määritelmät noin 200 ontologian käsitteelle. Lisäksi ontologiaan lisättiin Eurooppalaisen kulttuuriperintöpolitiikan sanastosta poimittuja määritelmiä noin 100 käsitteelle. Ontologiaan oli aiemmin lisätty myös Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeinen sanasto (Versio 1.0) -julkaisun käsitteet määritelmineen.

Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaan koostamisen yhteydessä tehtiin sanastotyötä, tavoitteena täydentää Museoalan ontologiaa arkeologiseen kulttuuriperintöön ja arkeologisen kulttuuriympäristön kuvailuun liittyvillä käsitteillä. Määrittelytyössä keskityttiin muun muassa siihen, että oppaassa olevat eri muinaisjäännöstyyppien määritelmät olisivat ns. asiallisia eikä niissä esimerkiksi olisi kehäpäätelmiä. Merkittävä hanke oli myös arkeologisen esineistön ontologian luominen. Hanke sai alkunsa semanttista teknologiaa hyödyntävän Löytösampo-portaalin tarpeesta. Arkeologisen esineistön ontologiaa tehtiin aikakausittain jaetuissa työryhmissä, joissa oli eri aikakausien ja esineryhmien asiantuntijoita myös Museoviraston ulkopuolelta. Ontologiaan lisättiin n. 1500 termiä ja tarkastettiin useita tuhansia termejä. Määritelmät jäivät tehtäväksi myöhemmin. 


Kuva kuontalopuikosta

(Kuontalopuikko. Pohjois-Karjalan museo / Finna. CC BY-ND 4.0)

Ketkä ovat MAO/TAO-ontologian avainhenkilöitä tällä hetkellä?

Museovirastossa meillä on epävirallinen ontologiatyöryhmä, jonka kanssa keskustellaan määrärahojen käytöstä.  Koolle kutsujana toimii Jutta Kuitunen, joka on Finto-ohjausryhmän jäsen. Kulttuuriympäristöpalvelut -osasto on ollut erityisen aktiivinen sanastotyössä, siellä Marja-Leena Ikkala ja Juhana Lahti ovat tällä hetkellä mukana työssä. 

Missä ontologiaa käytetään?

Viime vuonna otimme käyttöön arkeologisten löytöjen luettelointityökalu Apurin, jossa hyödynnetään ontologiaa monipuolisesti. Kokoelmahallintajärjestelmä MuseumPlus käyttää KOKO-ontologiaa, jonka osa MAO/TAO myös on, tietyissä kentissä kuten asiasanoituksessa, materiaaleissa ja tekniikoissa. Paikkatietojen osalta käytetään YSO paikat -ontologiaa. Tavoitteena on huomioida ontologian hyödyntäminen laaja-alaisesti tulevaisuuden järjestelmähankkeissa.

Kuvassa kaksi miekkaa, linssipontinen ja kiekkopontinen
(Linssipontinen miekka (yllä) ja kiekkopontinen miekka (alla). Arkeologian esinekokoelma / Museovirasto / Finna. CC BY 4.0)

Mikä on prosessi, jolla käsitteitä ontologiaan valitaan?

Suuremmat hankkeet tehdään Sanastokeskuksen vetämissä työpajoissa, joissa terminologin johdolla käydään läpi käsitteitä. Tämä toimintatapa on osoittautunut hyväksi, koska esimerkiksi arkeologisen esineistön ontologiaa luodessa huomattiin, että ontologian periaatteiden ymmärtäminen voi olla välillä oman alansa asiantuntijoille haastavaa. Terminologi osaa johdattaa työn oikeille urille. Kun eteen tulee yksittäisiä lisäys- tai muutostarpeita, niistä keskustellaan tarvittaessa sisäisesti. Sanastokeskus hoitaa päivittämisen muutaman kerran vuodessa hankintasopimuksen mukaisesti.

Voitteko antaa pari esimerkkiä museoalan erikoiskäsitteistä?

Museoalan ontologiassa on mukana paljon aineiston luetteloinnissa käytettyjä käsitteitä kuten esineiden nimiä ja esinetyyppejä.  Tietysti mukana on tieteenalasidonnaisia käsitteitä, kuten arkeologian, kansatieteen tai rakennusperintöalan erityiskäsitteitä. Esimerkkinä “aisakeinut” ja “kuontalopuikot” esineisiin ja kansatieteeseen liittyvästä terminologiasta ja “arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu” kulttuuriympäristön suojeluun liittyen. 

Löytyykö MAO/TAOn käsitteistöstä suomalaisen kulttuurin erityispiirteitä tai painotuksia, jotka eivät muiden maiden museosektorilla korostu samalla tavalla?

Ontologiassa on syntyhistoriastaan johtuen runsaasti kansatieteen alan sanastoa ja esimerkiksi yksityiskohtaisia esinetyyppejä tai -nimityksiä, kuten eri miekkatyypit tai kupurasolkien tyypit.

Arkeologian osalta sanastossa on tietysti paljon nimenomaan suomalaiseen arkeologiaan ja esihistoriaan liittyviä termejä. Löytösampo-portaalia kehitettäessä pyrittiin yhdistämään käsitteitä ulkomaisiin ontologioihin ja siinä huomattiin varsin selvästi, että vastaavia käsitteitä oli mahdotonta löytää ja vastaavuus jäi heikoksi.


Kuvassa Suomen merimuseo
(Suomen merimuseo. Kuva: Matti Paavola / Wikimedia Commons. CC 3.0)

Voitteko antaa vinkin kiinnostavasta museonäyttelystä kevätkaudella 2024?

Täytyy tietysti vetää kotiinpäin eli suosittelemme Suomen Merimuseossa 19.4.2024 avautuvaa Oceanista – Meri ja muoti -näyttelyä, josta voi saada inspiraatiota vaikka omaan kesäpukeutumiseen. Merimuseossa voi tutustua myös kiinnostavaan ja ajatuksia herättävään Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyyn. 

Kiitos haastattelusta!


Nimi: MAO/TAO - museoalan ja taideteollisuusalan ontologia

Tyyppi: YSOn hierarkiaan pohjautuva erikoisontologia

Omistaja: Museovirasto

Käsitteiden lukumäärä:  46040 (maaliskuu 2024)

  • Mukana noin 26010 YSO-käsitteitä

Pysyvä osoite: http://www.yso.fi/onto/tao/

Osoite finto.fi:ssä:  https://finto.fi/maotao/fi/




YSOon 70 uutta käsitettä

Vuoden ensimmäinen YSO-kokous pidettiin 27.2.2024. Käsittelyssä oli 191 ehdotusta, joista 73 oli uusia käsite-ehdotuksia, 29 uusia ohjaustermiehdotuksia ja loput muutosehdotuksia. Muutosehdotuksista 20 siirtyi edelleen seuraaviin kokouksiin, ja myös muutama uusi termiehdotus jäi vielä odottamaan tarkempaa selvittelyä. Kokouksessa hyväksyttyjä uusia YSO-käsitteitä olivat mm. alkuperäiskansojen tieto, rantasaunat, historialliset rakkausromaanit, kulttuuridiplomatia, vetytalous, vaalihäirintä ja kolmikolkkahatut. Toistaiseksi hyväksymättä jäivät mm. feministinen hallintotapa, ilmastokestävyys ja turvataidot. Ehdotus ilmastotunteet ei päässyt sellaisenaan sanastoon, mutta sen sijaan hyväksyttiin ympäristöahdistus. Uusiksi ohjaustermeiksi hyväksyttiin mm. parhaat käytännöt, flyerit ja povaaminen.

Seuraava YSO-kokous käsittelee ongelmatapauksia, ja uusia ehdotuksia käsitellään seuraavan kerran 30.5.

Yleisestä suomalaisesta ontologiasta (YSO) on julkaistu uusi jäädytetty versio 2024.2.Ikhwan-al-Safa: https://github.com/NatLibFi/Finto-data/tree/master/vocabularies/yso/releases/2024.2.Ikhwan-al-Safa

YSOn jäädytetyt versiot ovat YSO-pohjaisten erikoisontologioiden kehittäjille suunnattuja, ja niihin ei päivitetä finto.fi:n YSO-julkaisuversiossa näkyviä jatkuvia muutoksia. Nyt julkaistu versio vastaa YSOn tilaa 29. 2. 2024 ja se sisältää loppuvuoden 2023 uudet käsitteet sekä käsitteiden muutokset. Seuraava YSOn jäädytetty kehittäjäversio tullaan julkaisemaan kesäkuussa 2024.

YSOn jäädytetyt kehittäjäversiot ovat optimoitu TopBraid Composer editointityökalulla tapahtuvaa ontologiatyötä ajatellen, ja ne poikkeavat tietomalliltaan joiltain osin YSOn julkaisuversiosta. Jäädytetyt YSOt liitetään osaksi YSO-pohjaisen erikoisontologian käsitteistöä MUTU-prosessin avulla.


***

Ikhwān al-safā’ oli nimitys salaseuralle joka julkaisi 900–1000 -lukujen välillä islamilaisen tietosanakirjan "Rasā’il al-Ikhwān al-safā’", joka koostui viidestäkymmenestäkolmesta teoksesta. Se käsittelee matematiikkaa, luonnontieteitä, psykologiaa ja teologiaa. Ikhwān al-safā’ oli anonyymi esoteerinen ryhmä Basrassa, joka sai filosofisia vaikutteita uusplatonisesta ja peripateettisesta koulukunnasta, joita se yhdisteli ismā'īlismin syvään esoteriaan.

Tämä tuotti ainutlaatuisen näkemyksen matematiikasta, epistemologiasta ja metafyysisestä maailmankaikkeudesta, jossa mm. yhdisteltiin Pythagoraan teoriaa käsitykseen hierarkisesta maailmankaikkeudesta, sekä tukeuduttiin hellenistisen metafysiikan aktualisuuden ja potentialisuuden käsitteisiin selittääkseen kuinka ihmissielu hankkii tietämystä.

(Davvisámegillii)

Pohjoissaameksi on nyt käännetty yli puolet Yleinen suomalainen ontologia YSOn käsitteistä. YSOssa tehty käännöstyö tuo paljon mahdollisuuksia esimerkiksi viranomaisille ja julkisille toimijoille käyttää yhtenäistä terminologiaa palveluissaan paitsi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, nyt myös pohjoissaameksi. Toiveena onkin, että nelikielisen ontologian myötä myös pohjoissaamen tuen tarjoaminen laajenisi arkisto- ja museoalalla sekä muille sektoreille, joissa YSO on jo aktiivisesti käytössä kuvailun tukena. 

YSO sisältää yhteensä yli 32 000 käsitettä. Näistä on nyt käännetty pohjoissaameksi yli puolet eli noin 18 000 käsitettä. Käsitteet sijaitsevat Kansalliskirjaston ylläpitämässä Finto.fi-palvelussa. Finto.fi on Kansalliskirjaston keskitetty palvelu eri alojen yhteentoimiville sanastoille, ontologioille ja luokituksille. 

Ontologian käännöstyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä muun muassa Sámi Giellagáldun (suom. Saamen Kielikaltion) kanssa. Työ pohjautuu vahvasti aiempaan saamen kielten sanastotyöhön ja lähteinä onkin hyödynnetty laajalti Sámi Giellagáldun TermWikiä ja Pekka Sammallahden pohjoissaamesuomi-sanakirjaa. Työtä on tehty osana Alfred Kordelinin säätiön rahoittamaa kaksivuotista Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hanketta, joka jatkuu vuoden 2024 loppuun asti. 

Jos omassa organisaatiossasi on käynnissä pohjoissaameksi toimiviin palveluihin liittyvää kehitystyötä, suosittelemme ottamaan meihin yhteyttä. Ehkä on mahdollista rakentaa nyt tekemämme työn päälle! Olemme aina kiinnostuneita yhteistyöstä.