Kokousaika: keskiviikko 7.2.2018 kello 12.00–14.30. Kokouspaikka: Kansalliskirjasto, C222, Fabianian kokoushuone.
Läsnä: Jyrki Hakapää, Nina Hyvönen, Jyrki Ilva (kokouksen puheenjohtaja), Johanna Lilja, Sami Niinimäki, Pekka Nygren, Emilia Palonen, Suvipäivi Pöytälaakso-Koistinen, Sami Syrjämäki. Hankkeen työntekijä: Riitta Koikkalainen (siht.).
Poissa: Tiina Eklund, Tiina Koskimäki, Lea Ryynänen-Karjalainen ja Jaana Latvanen.
1§ Kokouksen avaus
Jyrki Ilva avasi kokouksen ja toimi kokouksen puheenjohtajana, sillä Tiina Eklund ei päässyt kokouksen eikä enää jatkossa pysty osallistumaan ohjausryhmän toimintaan. Myöskään varapuheenjohtaja Jaana Latvanen ei pystynyt osallistumaan tähän kokoukseen.
2§ Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi
Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi yhdellä muutoksella: kohta 4 siirrettiin kohdaksi 3.
3§ Ohjausryhmän uudet jäsenet
Ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Tiina Eklund ilmoitti 15.1.2018 sähköpostitse, että hän joutuu jäämään Kotilavan ohjausryhmän toiminnasta pois. Finnish University Libraries Network – Suomen yliopistokirjastojen verkosto oli nimennyt uudeksi edustajakseen Tampereen yliopiston kirjaston hallintopäällikön Suvipäivi Pöytälaakso-Koistisen. Lisäksi ohjausryhmän vahvuuteen astui Tieteellisten seurain valtuuskunnan uusi julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki.
4§ Puheenjohtajan valinta
Tiina Eklundin pois jäännin takia ohjausryhmän oli uuden puheenjohtajan valinnan edessä. Ohjausryhmä pahoitteli joutuessaan luopumaan erinomaisesta puheenjohtajastaan ja kiitti tätä hyvin hoidetusta työstä. Uudeksi puheenjohtajaksi esitettiin FUN:in uutta edustajaa Suvipäivi Pöytälaakso-Koistista, mutta hän ilmoitti, että hänellä ei ole mandaattia ryhtyä puheenjohtajaksi.
Emilia Palonen totesi, että uusi puheenjohtaja on valittava mahdollisimman nopeasti ja esitti, että valinta voitaisiin tehdä sähköpostikokouksessa heti tämän kokouksen jälkeen. Jyrki Ilvan mielestä samalla olisi hyvä pohtia myös ohjausryhmän pitemmän aikavälin koostumus. Voisiko nykyinen ohjausryhmä jatkaa vuoden 2018 loppuun? Jos näin halutaan, olisi kysymys jatkosta lähetettävä taustaorganisaatioille mahdollisimman pian.
Päätettiin että sähköpostikokous avataan perjantaina 9.2. ja suljetaan tiistaina 13.2. Sen listalla on puheenjohtajan valinta. Sihteeri ottaa yhteyttä Jaana Latvaseen ja kysyy, onko tämä käytettävissä puheenjohtajaksi; jos hän on käytettävissä, samassa kokouksessa valitaan uusi varapuheenjohtaja.
5§ Kotilavan rahoitusmallin tämän hetken tilanne
Kotimaisten avointen tiedelehtien rahoitusmallin tilanne oli pysynyt kokolailla sama, mitä se oli ollut ennen edellistä kokousta. Sihteeri oli päivittänyt artikkelitietoja ja muita laskelmia sitä mukaa, kun uutta varmistettua tietoa oli saatu. Lisäksi sihteeri oli ryhtynyt kartoittamaan mahdollisuuksia saada erikoistutkimuslaitokset toimintaan mukaan.
Marraskuussa 2017 yliopistoille ja ammattikorkeakouluille oli lähetetty kirje, jossa tiedusteltiin niitten halukkuutta osallistua kotimaisten tiedelehtien avoimuuden rahoittamiseen Kotilavassa esitetyn mallin mukaisesti. Koonto niiden vastauksista oli luvattu tuoda kokoukseen, mutta se oli vielä työn alla.
5.1. UNIFI ry:n avoimen tieteen ja datan ryhmä (ATD)
Sihteeri oli tiedustellut Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n avoimen tieteen ja datan (ATD) ryhmältä audienssia, mutta vastausta tiedusteluun ei ollut 2.2.2018 mennessä saatu. Vierailun tarkoitus olisi pohjustaa suunniteltua pyöreän pöydän keskustelua.
Jyrki Hakapää on mainitun ryhmän jäsen ja toi sieltä terveisiä: Kotilavan viestit on vastaanotettu ja luettu, ryhmä on kokoontunut kerran joulun jälkeen ja pohtinut myös tätä asiaa. ATD:ssa ollaan kuitenkin tekemässä kokonaiskuvaa ja työskentelyssä on lähdetty liikkeelle yleiseltä tasolta. Kotilavan kaltaiset konkreettiset asiat eivät ole ensimmäisinä listalla.
5.2. Pyöreän pöydän keskustelu
Pyöreän pöydän keskustelun valmistelut olivat edenneet hiljaisuudessa. Osallistumiskutsuja ei ollut vielä lähetetty, sillä tuota edeltävää tapaamista FUN:in edustajien kanssa ei ollut saatu järjestymään..
5.3. Kotilavan käynti opetus- ja kulttuuriministeriössä 10.1.2018
Sami Niinimäki kertoi Kotilavan käynnistä opetus- ja kulttuuriministeriössä 10.1.2018. Tapaamisen rahoitusmalliin liittyvä taustapaperi oli jaettu ohjausryhmän jäsenille kokouskutsun liitteenä 1. Tapaamisessa oli kaksi aihetta, Kotilavan rahoitusmalli sekä kotimaisten tiedelehtien pitkäaikaissaatavuus ja -säilytys. Kotilavan rahoitusmallia koskeneessa keskustelussa päädyttiin siihen, että vuosi 2018 käytetään rahoituksen varmistamiseen ja konsortion toiminta käynnistyisi 1.1.2019. Pitkäaikaissaatavuuden ja -säilytyksen pulmiin on jo nyt olemassa ratkaisuja – lehdet voidaan paketoida niin, että ne tulevat pitkäaikaissäilytykseen oikeilla tavoilla. Saatavuutta ei voi järjestää vapaakappalelain perusteella. Se vaatii omat järjestelynsä, jotka hoitunevat sopimusten kautta.
5.4. Rahoitusmallin kansainvälisistä kontakteista
Kotilavan rahoitusmallin kansainväliset kontaktit ovat virkistyneet. Ruotsin kansalliskirjastosta oli käynyt neljän hengen delegaatio tutustumassa täällä tehtyyn työhön 31.1.2018. Ruotsissa aiotaan ottaa myös Kotilavasta mallia siellä rakenteilla oleviin tiedejulkaisemiseen liittyviin ratkaisuihin.
Jyrki Ilva kertoi, että Ruotsissa on alettu selvittää avoimen julkaisemisen tilaa ja mahdollisuuksia sen edistämiseen. Vieraat olivat opintomatkalla ja halusivat tietää mahdollisimman laajasti muualla tehdystä työstä harkitakseen, mitä he voisivat ottaa omiin prosesseihinsa ja mikä taas ei sovellu heidän konteksteihinsa lainkaan. Samankaltaisista tiedejulkaisemisen rakenteista huolimatta Pohjoismaiden välillä on myös eroja esimerkiksi rahoituksen järjestymisessä. Vieraiden mukaan Kotilavan malli saattaisi olla myös ruotsalaisille kelpo sovellettava.
Muista kansainvälisistä kontakteista mainittiin intensiivinen kirjeenvaihto Kanadalaisen érudit-organisaation kanssa (https://www.erudit.org/en/) sekä Editage-palvelun (https://www.editage.com/) yhteydenotto.
Sarah Cameron-Pesant érudit-organisaatiosta oli pyytänyt Kotilavalta suosituskirjeen sikäläisen hankkeen rahoitushakemukseen. Suosituskirje oli jaettu ohjausryhmän jäsenille kokouskutsun liitteenä 2. Kokemusten vaihto ja molemminpuolinen konsultaatio jatkuu tiiviisti.
Cactus Communications -ryppääseen kuuluva Editage-palvelun Pablo Palmeiro oli kysynyt Kotilavalta, olisivatko kotimaiset tiedelehdet kiinnostuneita heidän ei-kaupallisista palveluistaan. Emilia Palosen mielestä Palmeirolla voisi olla suomalaisen tiedekustantamisen valtavirtaan uutta näkemystä julkaisuprosessista, muun muassa julkaisun elinkaaresta julkaisun jälkeen, jonka hahmottaminen olisi tärkeää OA-julkaisuista ja josta hän kirjoitti Politiikasta-lehteen. Kotilavan sijaan Palmeiron organisaation tarjoamia editointi- ja käännös palveluita voi kenties suositella tutkijoille ja yliopistoille organisaatioille.
Sami Niinimäki oli samoilla linjoilla ja totesi, että on hyvä olla laajalti tietoinen siitä, mitä tiedejulkaisemisen puolella yleensä on tapahtumassa, mutta se, mihin lehtien rahat käytetään, on mietittävä tarkkaan.
6§ Pyöreän pöydän keskustelu
Vuoden 2017 viimeisessä kokouksessa ideoitiin järjestettäväksi Pyöreän pöydän keskustelu, jossa aiheena olisi kotimaisten tiedelehtien avoimuuden rahoittaminen. Sihteeri on valmistellut tapahtumaa ohjausryhmältä saamiensa ideoiden pohjalta, ja kutsu keskusteluun lähtee ajatelluille osallistujille heti, kun yhteinen palaveri FUN:in puheenjohtaja Ulla Nygrenin ja työvaliokunnan jäsenen Minna Niemi-Grundströmin kanssa on saatu pidettyä. Alun perin tuon tapaamisen piti järjestyä jo joulukuussa tai tammikuun alussa. Aikataulujen yhteen sovittaminen oli kuitenkin ollut hankalaa, tapaaminen näyttää onnistuvan vasta helmikuun 2018 lopulla.
Pyöreän pöydän keskustelun tavoite on saada keskustelijat sitoutumaan kotimaisten tieteellisten lehtien avoimuuden rahoittamiseen, ja sitoutuminen manifestoituu käytännön toimiin johtavien päätösten muodossa. Edellisessä kokouksessa oli sovittu alustavasti, että keskustelemaan kutsutaan:
- FUN (kaikki kutsutaan)
- Amkit-konsortio (Hanna Lahtinen, Laurea)
- Arene (Tapio Varmola, SEAMK)
- UNIFI (Jukka Mönkkönen UEF puhumaan, kuulolle kaikki)
- OKM (Erja Heikkinen)
- Suomen tiedekustantajien liitto
- Tieteellisten seurain valtuuskunta (Sami Syrjämäki, Lea Ryynänen-Karjalainen)
- eduskunta (sivistysvaliokunta tms?; Tutkas – pj. Sanna Lauslahti?)
- Suomen Akatemia (Riitta Maijala)
- valtioneuvoston kanslia (Leena Palmén, tietoasiantuntija Sari Löytökorpi)
- Tulanet (tutkimusjohtaja Per Mickwitz)
- Kotilava-lehdet (Alue & Ympäristö ja Fennia Kirsi Pauliina Kallio tai Yhteiskuntapolitiikka Tuukka Tammi)
- Julkaisufoorumi (ory:n pj. Keijo Hämäläinen)
Sovittiin, että sihteeri yrittää saada tapahtuman järjestymään huhtikuulle.
[Nina Hyvönen poistui toiseen kokoukseen]
7§ Kotilavan muu toiminta vuonna 2018
Emilia Palonen totesi, että Kotilavaa ei tulevaisuudessakaan pidä kytkeä JUFO:on ja että viestintään olisi käytettävä nykyistä enemmän aikaa. Perustiedot Kotilavasta olisi oltava helposti saatavilla myös sähköisessä muodossa ja sosiaalisessa mediassa. Sami Niinimäki mainitsi, että avoin ja ajantasainen sivusto tarvitaan, kiwi-sivuosto ei aina aukene. Nykyinen Kotilavan sivusto on sisällöiltään vanhentunut. Voisiko TSV ottaa tässä jotain roolia? Sami Syrjämäki kertoi, että Antti-Jussi Nygård on tulossa takaisin TSV:lle töihin ja että osa hänen työtehtävistään liittyy todennäköisesti myös avoimen tieteen viestintään.
Viestintä on tärkeää, ja siihen sisältyy myös läsnäolo sosiaalisessa mediassa, myötäili Jyrki Ilva. Hän pyysi kuitenkin miettimään myös, millä resursseilla Kotilavan rahoitusmallia tällä hetkellä tehdään. Suvipäivi Pöytälaakso-Koistinen kysyi, mitä konkreettista someviestinnällä on tarkoitus saada aikaan. Jyrki Hakapää jatkoi tästä kysymällä, miten saadaan aikaan julkista keskustelua tiedelehtien kustantamisen mallista niin, että keskustelu ei palaudu JUFO-luokitukseen.
Sami Niinimäki kannusti katsomaan tulevaisuuteen ja kysyi, onko FUN:illa ideoita, miten asiaa voitaisiin edistää, miten tilanteesta päästäisiin eteenpäin. Mitä FUN haluaa, mikä palvelisi FUN:ia? Suvipäivi Pöytälaakso-Koistinen muistutti, että FUN:ille konsortiohanke liian kallis ja kysyi, voidaanko päästä eteenpäin OKM:n kanssa keskustellen. Jyrki Ilva korosti rahoittajien kanssa käytävien keskustelujen tärkeyttä. Hän mainitsi myös Elsevier-sopimukseen liittyneet pohdinnat: mikä koetaan tärkeäksi, mihin rahaa löytyy, mihin ei. Kannattaako kotimaisten tiedelehtien rahoitus linkittää tähän keskusteluun?
Sami Syrjämäki mietti, että yksi tapa päästä eteenpäin olisi se, että kirjastoilta saisi tiedon, millä ehdoilla kirjastot olisivat mukana. Suvipäivi Koistinen-Pöytälaakso vastasi, että kirjastot saavat rahoituksensa yliopiston sisäisen rahoituksen mukaisesti ja yliopistot taas neuvottelevat rahoituksesta ministeriön kanssa rahoitusmallin mukaisesti. Yliopistot ovat tässä kuviossa nettohyötyjiä, ne saavat rahaa kotimaisten julkaisujen olemassaolosta, totesi Sami Niinimäki. Kysymys avoimesta tieteestä ja julkaisemisesta sen osana on laajempi, ja nämä teemat ovat mukana yliopistojen kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa jo nyt. Kuitenkin se, miten organisaatiot mieltävät avoimuuden, on niiden oma asia, OKM ei juuri voi tähän vaikuttaa. Tutkijat kenties voisivat, esimerkiksi ilmoittamalla selkeästi oman tarpeensa tyyliin ”haluan julkaista suomalaisessa avoimessa julkaisukanavassa”.
Pekka Nygren muistutti, että myös Kotilavan rahoitusmallin yhteydessä puhutaan koko tiedejulkaisemisen rahoituksen muuttamisesta. Tilatun artikkelin hinta vaihtelee tällä hetkellä 3800–5000 euron välillä. Julkaisemisen kulut vähenevät, jos päästään avoimeen julkaisemiseen, mutta kuka maksaa avoimuudesta? Ehkä maksaja voisi olla yliopisto sen sijaan, että kirjastot maksavat niin kuin nyt on asian laita. Keskusteluissa on syytä muistaa myös isot kansainväliset sopimukset ja niiden vaikutukset kansallisiin tiedejulkaisemisen ratkaisuihin. Jyrki Ilva peräänkuulutti kokonaiskuvaa tiedejulkaisemisen kustannuksista. Tarvitaan tietoa siitä, kuka maksaa, mistä maksaa ja miksi maksaa. Nyt tieto näistä on hajallaan. Olisi pohdittava, mitä tapaisuutta halutaan edistää. Sami Syrjämäki palasi pohtimaan esitetyn mallin kalleutta ja kokonaisuuden mittasuhteita – mikä on kallista ja kenelle? Ja mikä on kotimaisten tiedejulkaisujen arvo, jatkoi tähän Jyrki Ilva. Pekka Nygren muistutti, että Kotilavan rahoitusmallissa ei ole tarkoitus, että koko lehden tekeminen rahoitettaisiin konsortiorahoituksen turvin.
Jyrki Hakapää nosti keskusteluun yliopistojen omat julkaisualustat ja kysyi, kuinka huolestuneita tiedejulkaisemisen kentällä näistä ollaan. Emilia Palonen totesi, että organisaatioiden omien julkaisualustojen perustaminen ei suotava kehityskulku – tieteen tekeminen on yhteisöllistä toimintaa, joka ylittää organisaatioiden rajat. Tieteenalojen identiteetti ei rakennu tutkimusorganisaatioiden varaan, vaan näitä yhteisöjä luodaan ja ylläpidetään tiedelehtien ja -seurojen kautta – etenkin Suomessa. Pekka Nygrenin mielestä omien julkaisualustojen perustaminen kielii kyllästymisestä siihen, kuinka hitaasti avoimuus etenee. Sami Niinimäki viittasi tässä yhteydessä Horizon 2020 -alustaan, joka on avoin myös muille. Alusta on tehty alun perin sen takia, että komission rahoittama tutkimus halutaan avoimeksi.
8§ Lyhyt raportti DOAJ-iltapäivästä ti 6.2.2018
Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Suomen tiedekustantajien liiton, Kansalliskirjaston (Kotilava) ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kanssa. Paikan päällä Kansalliskirjaston auditoriossa oli lopulta 40 henkilöä (ilmoittautuneita 22), etäosallistujia oli 36 (ilmoittautuneita 44). Suurin osa osallistujista tuli kirjastoista, lehtien ja kirjojen tekijöitä kaikista osallistuneista oli 28. Esitykset löytyvät Kansalliskirjaston DORIA:sta, lisäksi käytettävissä on Adobe Connect -muotoinen tallenne.
Bjørnshauge, Lars: DOAJ – All there is to know, and beyond http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802063161
Susanna Nykyri: About the use and content of the Directory of Open Access Journals (DOAJ) – some viewpoints http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802063164
Janne Pölönen: Open access and quality of publications http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802063163
Tapahtuman tallenne Adobe Connect -muodossa
9§ Muut esille tulleet asiat
Sami Niinimäki kertoi, että korkeakouluvisiota työstetään kevään aikana, ja avoimuus on visiossa vahvasti mukana. OpenAire Advanced on jo käynnistynyt, Suomen vastuista huolehtivat Pauli Assinen ja Kimmo Koskinen Helsingin yliopistosta. Aiheisiin liittyvä seminaari järjestetään kesäloman jälkeen.
10§ Seuraavat kokoukset
Uuden puheenjohtajan valintakokous avataan perjantaina 9.2. ja se päättyy tiistaina 13.2.2018. Alustavasti sovittiin, että seuraava kasvokkainen kokous on tiistaina 13.3. kello 12–15.
11§ Kokouksen päättäminen
Jyrki Ilva päätti kokouksen kello 14.30