Aika: 20.3.2018 klo 12-15

Paikka: Kansalliskirjaston Leipätehtaan toimipiste (Kaikukatu 4, sisäpiha, 5. krs), kokoustila Kaneli

Etäyhteys: https://connect.funet.fi/kk_kuvailu

Osallistujat: Kuvailuryhmien jäsenet

 

Ohjelma:

Keskustelu ryhmien yhteisistä asioista ja työnjaosta:

  • toimijakuvailupalvelu ja auktoriteettityön ohjaus; toimijakuvailuohjeen läpikäyminen jokaisen kuvailuryhmän näkökulmasta
  • tietoturva-asiat: tietosuoja henkilöauktoriteettitietueissa
  • RDA:n soveltaminen tutkimusdataan (Kumea & Kuvailustandardiryhmä (Kusti))
  • käyttöoikeusmetatieto (Kumea)
  • MARC:n musiikkiin liittyvien osakenttien ohjeistuksen terävöittäminen (Kumea & Muusa)
  • kuvailun keventämisen saattaminen MARC-osakenttiin siten, ettei samoja asioita merkitä useampaan kenttään
  • kuvailuryhmien välisten suhteiden kuvaaminen päätöksentekoprosessissa (Kusti → kommentoitavaksi muille ryhmille)
  • viestintäfoorumi ryhmien väliselle poikittaiselle kommentoinnille
  • RDA-termien käännösmuutosten kommentointi Kuvailusääntöpalvelun sivulla

Kuvailun keventäminen/sujuvoittaminen

  • Kuvailustandardiryhmän alustus ja muiden ryhmien kommentit
  • Miten jatketaan keventämistä/sujuvoittamista tästä: MARC 21 -kevennykset, työprosessit, työohjeet, teostietueet yms.
  • Miten ja milloin viestitään kirjastoille

Kommentteja kuvailun keventämisehdotuksiin:

  • RDA-kohta 2.4.1.5: millä kuvailutasolla ja minkä roolien kohdalla valinnaista poisjättämistä sovelletaan?
  • RDA-kohta 6.2.2.7: Tulkinnanvaraista, helpottaako tämä kuvailua. Alkuperäiset nimekkeet ovat kyllä saatavissa esim. muista tietokannoista. Vakiintuneen nimekkeen selvittäminen voi viedä kuvailijan aikaa. Miten määritellään, milloin jokin nimeke on vakiintunut tai mikä mahdollisista useammista nimekkeistä on vakiintunut? Translitteroidun muodon käyttö yksiselitteisempää, kun teoksella mahdollisesti useita nimiä esim. eri käännöksistä johtuen. Linkkaukset eri suomennosten välillä voi tehdä huomautuksin. Tietokannan käyttäjän kannalta vakiintuneen nimekkeen merkitseminen on joissakin tapauksissa hyvä asia. Lista vakiintuneista nimekkeistä tarpeen. Eri kielillä julkaistut aineistot ovat myös eriarvoisessa asemassa kirjoitusjärjestelmästä riippuen. Ehdotus tehty säästämään kuvailijalta translitteroinnin vaiva. Ehdotusta tarkennettava: saa laittaa vakiintuneen nimekkeen (tarkennetaan listalla), pääsääntönä kuitenkin translitteroidaan, koska vakiintunutta nimeä ei todennäköisesti ole.
  • RDA M-liite: Määritteen merkitseminen pelkästään 600- tai 630-kenttään olisi huomattava helpotus. I-osakentät ovat tulossa MARCin seuraavaan versioon.
  • Kuvailutasot: Muu nimeke on määritelty pakolliseksi elementiksi kaikille aineistoille. Voisiko olla pakollinen elementti vain monografioille?
  • Kuvailutasojen nimitykset: ehdotettiin perustason nimitykseksi "vähimmäistaso". Kuvailutasojen nimitykset ovat vielä neuvoteltavissa.
  • Lisäehdotus: muu nimeke pakollinen kaikissa aineistoissa - voisiko olla pakollinen vain monografioille?

  • Yleiskommentti: Linjausten "sovelletaan" tarkoittaa eri kohdissa eri asiaa: joissakin kohdissa näin on pakko tehdä, joissakin kohdissa näin voi tehdä.
  • Muu kommentti: taiteilijan/kirjoittajan merkitseminen ja 336-sisältötyyppi-kenttä: Nyt esim. taiteilijoiden näyttelyluettelot tai kokoomateokset, joissa paljon artikkeleja ja joitakin kuvia, menevät taiteilijan alle, vaikka sisältäisivät paljon tekstiä (eli 100-kentässä taiteilija). Tässä ristiriita 336 sisältötyyppi-kenttään (pitäisi olla still-kuva, jos 100-kentässä taiteilija). Kansallisbibliografiassa kuvateokseksi katsotaan teos, jossa yli puolet on kuvitusta, eli sekä tekstiä että still-kuvia. Kuvitetulla tekstiteoksella tarkoitetaan teosta, jossa on tekstiä ja muutamia kuvia tekstin kuvituksena. 230-kentää voisi käyttää enemmän.

  • Kuvailutasojen nimityksistä: perustaso mielletään välitasoa ylemmäksi. Vähimmäistaso olisi parempi ilmaus perustasolle. - Perustasolla halutaan ilmaista tason sisältävän kaiken ehdottomasti pakollisen. Täysi- ja välitason ero on niin pieni, että tarvitseeko niitä erotella? Tasojen nimityksiä voidaan vielä pohtia.

Seuraavat toimenpiteet:


→ MARC 21 -kevennykset (Kumea)
→ työohjeet eri aineistoille 

  • Kuvailun merkitys digitaalisessa ympäristössä ja meidän toimijoiden rooli siinä (alustajana Jarmo Saarti) 

    Keskustelu Jarmon esityksen pohjalta:

    -kuvailun asiantuntijaryhmien painopiste käytännön työn ohjeistuksessa
    -keskustelun ulottaminen kirjaston tasolta tutkimuksen tasolle: kirjastotietokanta tutkimusaineistona
    -kuvailun arvostus: ymmärrys metadatasta tarpeen jokaiselle
    -kuvailutyön ohjeistus, ohjeistuksen puuttuminen tai noudattamatta jättäminen
    -kuvailutyön kouluttaminen
    -yksityiskohdista puhuminen, koska niistä kuvailussa on kyse
    -oikeat kuvailutyökalut mahdollistavat tehokkaan kuvailun
    -kuvailutyöhön osallistuvat tahot kirjastojen ja yritysmaailman ulkopuolelta
    -tunnisteiden runsaus: tarvitaan eritasoisia tunnisteita
    -tarvitaan käytännön välineitä kuvailutyön toteuttamiseen (muuallakin kuin kirjastohenkilökunnan toimesta)
  •  kuvailuryhmien organisoima koulutuspäivä syksyllä 2018 
    • kesto: 1-2 pv
    • ajankohta: syyskuun loppu/lokakuun alku
    • aihe-ehdotuksia:
      -käytännön kuvailutyön ohjeistusta, yksityiskohtaisia hands-on -kuvailuesimerkkejä
      -RDA:n luku 6.3: lajityypit/genret
      -kotimaiset RDA-linjaukset: perusteluja ja konkretiaa
      -esimerkkejä teostietueista
      -keskustelua translitteroinnista (liittyen edelliseen)
      -samoilla työvälineillä tehdyn kuvailutyön näkyminen Finnassa ja muissa järjestelmissä 
      -ketkä noudattavat RDA:ta, ketkä muita kuvailusääntöjä?
      -kuvailun yhtenäistäminen kuvailuympäristöstä riippumatta

      → ryhmien puheenjohtajat jatkavat päivän suunnittelua



  • No labels

7 Comments

  1. Fennican kevennysehdotukset (Kiti Vilkki-Erikssonilta):

    Punaisella ne kohdat joista odotetaan vielä laajempaa yksimielisyyttä, mustalla jo päätetyt.

    • 245 c-osakenttään kunkin rooliryhmän ensimmäinen tekijä, muut vain 700-kenttiin? 
       
    • 505-kentässä olevat koosteen muodostavat teokset ei ao. kenttään ollenkaan vain 700- tai 730-kenttiin? Kun kyseessä ei ole käännökset?
    •  530-kentästä luopuminen, silloin kun sama asia ilmoitetaan 776 i-kentässä?. Ei enää merkitä eikä oteta Fennicaan 2/18, paitsi jos on tilanne, jossa ei ole 776-kenttää ollenkaan. 
    • Kokoelmissa olevat teokset vain 505- tai 7xx-kentissä, kun on kyse alkukielisistä teoksista?
    •  245 c- ja 100 + 700 -kenttiin, Teokseen liittyviä tekijöitä (creator) enintään noin 10-11 (jos on enemmän merkitään vain ensimmäinen ja muuten esim. [ja 15 muuta]), ekspression tekijöitä vähemmän harkinnan mukaan. Tämä menee jo nykyisen skl-linjauksen ”osoittautuu kohtuuttoman raskaaksi” –piikkiin tai ” Jos samassa roolissa on useampi ekspression tekijä, voi soveltaa valinnaista poisjättämistä. Muut ekspression tekijät merkitään, kun ne katsotaan tärkeiksi
    1. Fennica-ehdotusten/linjausten vaikutukset RDA:han:

      • 245 c-osakenttään kunkin rooliryhmän ensimmäinen tekijä, muut vain 700-kenttiin? → RDA-luvun 2.4.1.5 linjaus muutettava
      • 505-kentässä olevat koosteen muodostavat teokset ei ao. kenttään ollenkaan vain 700- tai 730-kenttiin? Kun kyseessä ei ole käännökset? → Ei vaikutusta RDA:han
      • 530-kentästä luopuminen, silloin kun sama asia ilmoitetaan 776 i-kentässä? → Ei vaikutusta RDA:han
      • Kokoelmissa olevat teokset vain 505- tai 7xx-kentissä, kun on kyse alkukielisistä teoksista? → Ei vaikutusta RDA:han
      • 245 c- ja 100 + 700 -kenttiin, Teokseen liittyviä tekijöitä (creator) enintään noin 10-11 (jos on enemmän merkitään vain ensimmäinen ja muuten esim. [ja 15 muuta]), ekspression tekijöitä vähemmän harkinnan mukaan. Tämä menee jo nykyisen skl-linjauksen ”osoittautuu kohtuuttoman raskaaksi” –piikkiin tai ” Jos samassa roolissa on useampi ekspression tekijä, voi soveltaa valinnaista poisjättämistä. Muut ekspression tekijät merkitään, kun ne katsotaan tärkeiksi → Tarkennetaan RDA-lukujen 2.4.1.5, 19.2 ja 20.2 linjauksia

      Kuvailusääntöpalvelu

    2. Unknown User ([email protected])

      Hei!

      Punaisella värillä Fennican puolelta sellaiset ehdotukset, joista ehkä vaikea kuitenkaan sopia, koska manifestaation kuvailun ja hakutietojen kuvailun on perinteisesti katsottu tukevan toisiaan, niin että bibliografisessa kuvailussa pitäisi toistaa aina myös hakutietoihin johtavat kohdat.

      Mustalla värillä on kohdat, joita Fennica oikeastaan jo pitkälti noudattaa.

      Meillä on myös keskusteltu 245 b-kentässä olevan alanimekkeen toistamisesta 246-kentässä. Tarvitaanko? Nythän on toistettu jos alanimeke on informatiivinen.

      t. Kiti

      1. Kuvailustandardiryhmä (Kusti):

        Muuta nimeketietoa ei saa RDA:n mukaan merkitä varianttinimekkeeksi (2.3.6.1). Mutta eihän sille ole muutakaan indeksoituvaa kenttää...

  2. Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä ehdottaa mietittäväksi mahdollisen kuvailuryhmien organisoiman koulutuspäivän järjestämisen syksyllä 2018. Koulutuspäivän aiheena voisi olla mahdollisesti esim. tai mm. kuvailun sujuvoittaminen.

    1. Kuvailustandardin (Kusti): on jo sisällytetty työpajan ohjelmaan.

  3. Unknown User ([email protected])

    KUMEA-työryhmän kysymys: miten varmistetaan tiedonkulku RDA-tekstin muutoksista, erityisesti työryhmille, jotka antavat sovellusohjeita? Nyt tieto muutoksista löytyy vain RDA-tekstiä lukemalla (esim. suhdetermien muutokset).