You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 12 Next »

  • Muokkaajina: Marja-Liisa (pohjatekstin luonnostelu) + Tatja + Tarja + Ulla + muut kuvailustandardilaiset
  • DL: helmikuu 2018

 

Alkuperäisen tekstin muokkaaminen tietolinjamaisemmaksi.

TP 2.1.

Muokattava teksti:

Katoavan tiedon jäljillä

Lähtökohta

Julkaisemisen kasvun myötä muistiorganisaatioiden - kirjastojen, museoiden ja arkistojen - rooli tiedonhaun/tiedon saatavuuden? tukijoina on entistä tärkeämpi. Arvioiden mukaan puolta tieteellisistä artikkeleista eivät lue muut kuin tekstin kirjoittajat ja lehtien toimittajat. Muistiorganisaatiot ovat luoneet sekä käytänteitä että tietojärjestelmiä tiedonhaun tueksi. Merkittävä osa tästä työstä on aineistojen kuvailua niitä tarvitseville. Suurissa digitaalisissa dokumenttimäärissä perinteinen tapa hallita aineistoja ja niiden sisältöjä ei enää yksistään riitä.

Kuvailun ekosysteemi

Kuvailu perustuu kansainvälisessä yhteistyössä luotuihin standardeihin, jotka semanttisen yhteentoimivuuden kautta vähentävät päällekkäistä työtä. Standardit määrittävät, minkä tyyppisiä kohteita kuvaillaan ja määrittävät? siten tulokulman kuvailuyhteistyöhön. Esimerkiksi paikat, toimijat ja aiheet ovat luonnollisia kuvailuyhteistyökohteita muistiorganisaatioiden ja muiden kuvailutietoja tuottavien tahojen kanssa. Yhteistyö kirjastoaineistojen kuvailutietojen tuotannossa rajautuu julkaisu- ja tutkimusalaan. Kirjastosektorin kansalliset kuvailuryhmät sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden kuvailuyhteistyöverkosto ovat keskeisiä standardien mukaisen kuvailun toteutumisessa. Järkevästä hajautettu kuvailutietojen tuotanto yhdessä keskitettyjen kuvailutietovarantojen kanssa parantavat kuvailutietojen laatua ja yhteentoimivuutta. 

Mitä tähän?  

Uudet menetelmät

Monet tiedonhakijat luottavat automaattisten hakukoneiden tarjoamiin listauksiin ja ajatukseen tekoälystä, joka korvaa ihmisen tekemän tulkinnan, kuvailu- ja analysointityön. Automatiikkaa hyödyntävien järjestelmien rajoitukset näkyvät tiedonhaussa: hakutulosten sisältöjen paikkansapitävyydestä tai laadusta ei ole taetta eikä hakutulosten relevanssi ole aina hyvä. Tiedonhakua voidaan myös manipuloida kaupallisilla tai poliittisilla tavoitteilla.

Kuvailu- ja analysointiosaamista tarvitaan myös ohjelmistokehityksessä: automaattisten sisällönkuvailu- ja tekoälysovellusten kehittäminen vaatii inhimillisen päättelyn ja tulkinnan mallintamista. Tämän kehitystyön myötä laajojen verkkoaineistojen automatisoitu kuvailu ja tiedonhaku voidaan tehdä analyyttisemmäksi, luotettavammaksi ja tehokkaammaksi.

Tähän pitäisi saada enemmän sisältöä.

Datan avaaminen

Miten datan avaaminen sidotaan kuvailun ja tiedonhaun kehittämiseen? 

Yhä moninaisemmat datan käyttäjät ja käyttötavat edellyttävät datalta laatua ja standardienmukaisuutta.

Metatieto on myös tietoa itsessään. Se sisältää informaatiota kulttuurisisällöstä, merkityksistä ja niissä tapahtuneista muutoksista. 

 Tämän päivän kulttuuriperinnön säilyttämistä on myös metatiedon tuottaminen nykyaikaisten tutkimusmenetelmien hyödynnettäväksi.

Mitä muita aiheita?

Tasa-arvoaspekti?: ilman laadukkaita kuvailutietoja aineistot jäävät hakijoiden ulottumattomiin ja näinollen käyttämättä tulevan tutkimuksen lähdeaineistona.

Loppukieppi

Ilman laadukasta metadataa moni tieto jää hakijalta tavoittamatta. Metatieto on osa tietoyhteiskunnan infrastruktuuria: ohjelmistojen ja laitetekniikan lisäksi tarvitaan metatietoa sisältöjen tavoittamiseksi.

Uusien avausten sitominen kuvailun merkityksen korostamiseen tiedonhaun näkökulmasta

 

  • No labels