You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 37 Next »

Syksyn 2017 työpaja

Aika: 26.9.2017 klo 12-16

Paikka: Kansalliskirjaston Fabianian auditorio

Aihe: Kuvailun keventäminen

Osallistujat: Kuvailuryhmien jäsenet

Ohjelma:

Kuvailustandardiryhmän alustus (30 min)

KUMEAn, Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän, Luumun (+ MusaMelindan) puheenvuorot (15 min/ryhmä)

  • Mitä keventäminen tarkoittaa käytännössä, miten päällekkäisyyksiä voidaan vähentää? 
  • Asiasanastojen käyttö ja keventäminen sekä sisällönkuvailuohje ja tasojen määrittely (Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä ja Finto-verkosto)
  • Finna-näkökulma keventämiseen (Kumea ja Finna-tiimi)

Kahvi

  • Teostietueiden tekemisen aloittamisen mahdollisuus mm. järjestelmä- ja formaattinäkökulmista (Luumu)
  • Viestintäsuunnitelma kuvailun keventämisestä

 

Huomioitavaa kuvailun keventämisprosessissa:

  • "Projektin" nimen muuttaminen → Kuvailun sujuvoittaminen
  • Tasojen vähentäminen kahteen
  • Huomioitava myös kirjastosektori/aineistokohtaisia  keventämislinjauksia 
  • Huomioitava Finna-vaikutukset keventämisessä: keventämisen seuraukset saatava huomioimaan myös Finnassa: aikataulutus tärkeää
  • Keventämisprosessissa huomioitava myös konversiot eri tietokannoissa: aikataulutus tärkeää
  • Rakenteistettu metatieto ei kevennä, mutta tuottaa parempia hakutuloksia
  • Yritettävä karsia MARCin päällekkäisyyksiä, vanhat kerrostumat
  • Huomioitava myös kuvailuprosessin (esim. sanastojen käytön ja ohjeistusten käytön) sujuvoittaminen: keventävät välineet, esim. automatisointi
  • Kuvailuryhmien kannanotto ja ehdotus etenemisestä teosten auktoriteettitietueiden teon aloittamisesta: yhteistyö Melinda-hankkeen kanssa
  • työryhmien yhteisten verkkotilaisuuksien järjestäminen: tammikuussa Kuvailustandardiryhmän linjauksista, toukokuussa lopputulemasta
  • Kaikkien ryhmien työpaja huhtikuussa 2018: tarkempi suunnitelma viestinnästä  

 

Muistiinpanoja: 

  • Kuvailustandardiryhmän alustus + keskustelua:
    • Kuvailun muutosprosessissa vakiintumisvaiheessa olisi Siskun, Kumean ja Musiikin hyvä muistaa lähettää useita kirjastoja koskevat linjaukset Kuvailustandardinryhmän tiedoksi, jotta kaikki linjaukset päätyisivät RDA Toolkitiin
    • Ryhmä on käynyt suurimman osan RDA-tekstistä läpi ja tehnyt kuvailua keventäviä linjauksia tekstin vaihtoehtoisista kohdista sekä ehdotuksia kuvailutasoista ja niihin sisällytettävistä ydin- ja lisäydinelementeistä. 
    • Ehdotetaan Kuvailun keventäminen -ilmauksen sijaan Kuvailun sujuvoittaminen -ilmausta tai Kuvailun tarkentaminen ilmausta
    • Riittäisikö 2 tasoa, 3 sijaan
    • Pakollisia elementtejä puolustettava tiedonhaun näkökulmasta, vaikka ne poistuisivatkin RDA:sta tulevaisuudessa
    • Kuvailustandardityötä on tarkennettava esim. kirjastosektorikohtaisiksi ja aineistotyyppikohtaisiksi linjauksiksi
    • Kuvailun keventämisen prosessia laajennettava koskemaan koko kuvailuprosessia, esim. ohjeiden toimivuuteen ja päällekkäisyyteen
    • Kuvailua ei voida kaikissa kohden keventää, sillä järjestelmät vaativat tiettyjä elementtejä kuvailuun
    • Linjaukset ohjaavia, ei suosituksia, sillä ei konekaan ymmärrä suosituksia tai harkintaa
  • Sisällönkuvailuryhmän näkökulma Kuvailun keventämiseen + keskustelua:
    • Kuvailun taso ei sisällönkuvailuun  vaikuta, sillä ei sisällönkuvailua minimitasolla, että tiedonhakija löytää aineiston
    • Sujuvoittaminen on prosessien, ohjeistusten ja sanastojen tehokkaampaa käyttöä 
    • Asterin sujuvoittaminen
    • Sanastojen kehittäminen: sanastojen päällekkäisyyttä koordinoitava
    • Sanastojen käyttöä ohjeistetaan sisku-työohjeessa 
  • Kumean näkökulma + keskustelua:
    • Pakolliset elementit tärkeitä tiedon kansainvälisen vaihdettavuuden kannalta → ei liikaa suomalaisia linjauksia
    • Keventämisessä huomioitava Finna: keventämisen olisi vaikutettava positiivisesti löydettävyyteen: aineistoon linkitettyyn tiedot myös tärkeitä
    • Miten Finnan tarpeet sopivat metatietolinjausten kanssa
    • Vaihtoehtoisten kohtien linjaukset olisi hyvä tehdä kuvailijaa varten
    • Kirjaston oman asiakaskunnan huomioiminen → yhteistietokannassa metatieto kumuloituu vaikka jokainen tekisi vain omasta näkökulmasta, jos perusmetatieto (yhteinen osuus) on kunnossa
    • RDA-kuvailussa merkitään samoja asioita eri funktioissa / eri entiteeteissä
    • Mikä on Melindassa riittävä? Yhteisesti tehtävä metatieto keventää yksittäisessä kirjastossa tehtävää kuvailua
    • Mikä on MARCin tasojen suhde uusiin tasoihin?
    • Täydellinen taso ei ole sama asia kuin kansallisbibliografinen taso, sillä eri aineistotyypit tallennetaan eri tasoilla eri kirjastoissa
    • Linjauksissa on huomioitava myös muiden maiden linjaukset: poiminnassa ei lähetä täydentämään kuvailua.
  • Musiikkiryhmien näkökulma + keskustelua:
    •  RDA:n käyttöönotto raskauttanut kuvailua, mutta nyt voitaisiin rakenteistaa pidemmälle musiikin kuvailua ja näin karsia päällekkäistä työtä: uusien kenttiä käyttö, mutta vaatii takautuvia konversioita
    • Teosauktoriteetteihin merkittävät tiedot voisi jättää pois bib-tietueista
    • Kiinteämittaisten ja vaihtuvamittaisten kenttien päällekkäisyyden karsiminen: mitä MARC-formaatti ja eri järjestelmät edellyttävät tallennettavan?
    • Järjestelmät määrittelevät miten osakohteita kuvaillaan, mikä lisää päällekkäistä työtä → pohdintaa uudelle musiikkiryhmälle
    • Teostason kuvailu tai ainakin teosviittausten tekeminen olisi hyödyllistä aineistossa, erityisesti teoksen nimen muotojen hallinnoinnissa: Finna ei tue teosauktoriteettitietueita
    • Sisällönkuvailuryhmä on miettinyt teosviittauksia kohteena oleviin teoksiin ja esittää teosauktoriteettitietueiden tuottamista kansallisbibliografiaan takautuvasti
  • Teostietuekeskustelu:
    • Funktionaalisen kuvailun suuntaa meneminen edellyttäisi teosauktoriteettien käyttöönottoa
    • Teostietueiden takautuva konvertointi vaatii lisäresursointia mm. Melindassa 
    • Kuvailijan työ keventyisi mm. teosten ja ekspressioiden välisten suhteiden merkitsemisen osalta
    • Kaikkien kuvailijoiden pitäisi alkaa tehdä teosauktoriteettejä osana työprosessia
    • Miten Finna voisi hyödyntää teosauktoriteettitietueita? Finnassa vain 1 indeksi → auktoriteettitietokanta pitäisi olla kirjastojärjestelmän ulkopuolella
    • Järjestelmien kehittäminen siihen suuntaan, jotta keventäminen olisi mahdollista esim. aineistojen kuvailussa
    • Tarvitaanko kannanotto kuvailuryhmiltä?
    • Missä teostietueiden tekemisestä päätetään?
    • Mihin poimitaan ulkomaiset teostietueet?
    • RDA:n puhdas toteuttaminen ei onnistu MARC21-formaatissa ja nykyisissä järjestelmistä.
    • Teosauktoriteettitietueita voidaan alkaa kirjastoissa tekemään, jos olisi jokin paikka minne niitä voisi tallentaa 
    • Asian edistäjinä voisi olla Melinda-palvelun Asteri
  • No labels