Kokousaika: maanantai 5.6.2017 kello 10–13. Kokouspaikka: Kansalliskirjasto, Leipätehdas, kokoushuone Kaneli.
Läsnä: Tiina Eklund (pj.), Nina Hyvönen, Jaana Latvanen (varapj. etänä kello 11:20 asti), Johanna Lilja (siht. kello 10–10:30), Sami Niinimäki, Pekka Nygren, Emilia Palonen ja Riitta Koikkalainen (siht., kello 10:30 lähtien)
Poissa: Jyrki Ilva, Jyrki Hakapää ja Elisa Tiilikainen.
1§ Kokouksen avaus
Puheenjohtaja Tiina Eklund avasi kokouksen kello 10.
2§ Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi
Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. Sihteerinä toimi kello 10:30 asti Johanna Lilja ja siitä lähtien Riitta Koikkalainen.
3§ Hankeen kuulumiset
Tässä yhteydessä käsiteltiin myös SYN:in terveiset (kohta 3.5.), jotka toi puheenjohtaja Tiina Eklund.
3.1. Lehtien kuulumiset.
Elisa Tiilikainen ei päällekkäisen kokouksen vuoksi päässytkään paikalle. Lehdet eivät ole ehtineet kokoustaa edellisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen, uusia kuulumisia ei ole. Seuraava lehtikokous on 15.6., ja siinä keskustellaan uusien lehtien mukaan tulon ehdoista ja konsortion hallintomallin hahmosta.
3.2. Journal.fi.
Antti-Jussi Nygård jää lomalle 5.6. alkaen, minkä jälkeen hänen kokopäiväinen työsuhteensa päättyy. TSV:n sisällä vastuut on jaettu seuraavasti: Johanna Lilja: sopimukset lehtien kanssa, TSV:n ulkopuolisten lehtien tarkastus kriteerien osalta, DOI-tunnusten hankinta ; Lena Lönngren: lehtien koulutukset ja tunnusten hallinta; Jani Laatikainen: tekniset ratkaisut. Kaikille Journal.fi -kysymyksille on keskitetty palveluosoite [email protected], jonka seuraamisesta vastaa julkaisuassistentti Lena Lönngren.
Antti-Jussi Nygård jatkaa ATT-rahalla elokuun alusta joulukuun loppuun 5 tuntia viikossa ja vastaa vaikeampien kysymysten ratkomisesta etätyönä. Hän osallistuu TSV:n työsuhteessa Sixth International PKP Scholarly Publishing Conferenceen Montrealissa. Matkan rahoittaa PKP, koska se arvostaa suuresti Antti-Jussi Nygårdin OJS-järjestelmän hyväksi tekemää työtä, joka on nyt kaikkien OJS-käyttäjien hyödynnettävissä.
Sami Niinimäki mainitsi, että lehdet ilmaisseet huolensa siitä, että OJS-käyttäjätukea pitää saada myös jatkossa. Johanna Lilja totesi tähän, että TSV tekee toimintasuunnitelmaansa 2018 avoimen tieteen ohjelman, johon kuuluu yksi htv Journal.fi:n ylläpitoon ja kehittämiseen sekä avointen monografioiden julkaisualustan kehittäminen ja muita tehtäviä.
3.3. Terveiset Amkit-konsortiolta.
Kotilavan ohjausryhmän varapuheenjohtaja Jaana Latvanen on esitellyt ehdotuksen rahoitusmalliksi ammattikorkeakoulukirjastojen johtajille 26.4.2017. Mallia on ollut mahdollisuus kommentoida myös esittelytilaisuuden jälkeen. Keskustelun ja kommenttien perusteella AMKIT konsortion johtoryhmä laatii asiasta lausunnon. Rahoitusmallin esittely pyritään saamaan ARENEn asialistalle kesäkuun kokoukseen.
AMKIT-konsortion virallinen lausunto ei valmistunut ohjausryhmän kokoukseen mennessä, mutta Jaana Latvanen toi esiin muutamia näkökohtia:
- Kotimaisten tiedelehtien avoimuuden tukeminen on AMKIT-konsortion strategian 2017–2020 mukaista, sillä strategian keskeisenä tavoitteena on avoimen oppimisen ja avoimen TKI-toiminnan edistäminen sekä täten avoimuutta tukevien palveluiden tarjoaminen.
- Lehtien konsortioehdoista käydyssä keskustelussa nousi esiin mm. seuraavaa: painettujen lehtien julkaisemiseen ja myyntiin liittyviä ehtoja on tarkennettava, konsortiorahaa ja valtionapua ei tulisi käyttää painettuihin lehtiin
- Lehden tulisi sallia kustantajan ilmiasun mukaisen artikkelin rinnakkaistallentaminen (Publisher’s PDF). Kustantajan taittoversion tallentaminen lisää kustantajan näkyvyyttä, helpottaa rinnakkaistallentamista ja säästää täten kustannuksia ja on myös käyttäjäystävällisempää. Käyttäjä voi mm. viitata tekstissä artikkelin oikeisiin sivunumeroihin.
- Mitä vaihtoehtoja on, jos ei liity konsortioon?
- Miten konsortiosta erotaan, mitä vaikutuksia sillä on konsortioon jäävien kustannuksiin?
- Miten otetaan huomioon eri organisaatioiden yhteiskirjastot, erityisesti perusmaksussa. (esim. Lappeenrannan tiedekirjasto, joka on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan AMK:n yhteiskirjasto)
AMKIT-konsortion toteamus siitä, että valtionavun ja konsortiorahan ei pitäisi valua painetun julkaisemisen tukeen, kirvoitti kommentin Sami Niinimäeltä. Hän totesi, että näin on tarkoitus edetä rahoitusmalliin kuuluvien lehtien osalta. Ylipäätään on todennäköistä, että valtion tuki painetulle julkaisutoiminnalle lakkaa lähivuosina. Asteittain valtionapua suunnataan entistä enemmän digitaaliseen julkaisemiseen, mutta äkkikäänteitä ei tehdä. Julkaisijoille halutaan antaa aikaa valmistautua. Asiasta voi varoittaa myönteisessä sävyssä, ja perustella muutoksia lehtien oman edun kannalta jo syksyn 2017 hakukierroksella. Hyviä perusteita voisivat olla tehokkuuden, näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Myös tulevaisuudessa saa siis painattaa, mutta sen aiheuttamat kulut pitää kattaa muista lähteistä.
Pekka Nygren ehdotti, että lehdille annettaisiin esimerkiksi kahden vuoden siirtymäaika: kahden vuoden ajan valtionavun turvin voisi vielä julkaista myös painettua lehteä, mutta tuon ajan kuluttua valtionapua saisi käyttää vain avoimen julkaisun tekemiseen.
3.4. Terveiset UNIFI:n käynnistä.
Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen kävi esittelemässä Kotilavan rahoitusmallia Suomen yliopistot UNIFI ry:n kokouksessa 17.5. Terveiset tapaamisesta ohjausryhmälle toi tuossa tapaamisessa mukana ollut Johanna Lilja. Esittelylle oli aikaa 15 minuuttia, ja läsnä oli myös Riitta Koikkalainen siltä varalta, että kokouksen osallistujat olisivat halunneet keskustella laskelmien yksityiskohdista.
UNIFI:ssa käyty lyhyt keskustelu ja sieltä hankkeesta saatu palaute oli hyvin myötäsukainen. Konkreettisia ehdotuksia ei noussut esiin.
3.5. SYN:in terveiset.
Puheenjohtaja Tiina Eklund toi ohjausryhmälle Suomen yliopistokirjastojen neuvoston SYN:n terveiset. Ensinnä SYN toivoi tietoa siitä, miten ohjausryhmä on linjannut rahoitusmallin esittelyä. Alustavien suunnitelmien mukaan rahoitusmallia oli tarkoitus esitellä ensin kirjastoille ja vasta sen jälkeen rehtoreille. Mahdollisuus osallistua jo toukokuiseen UNIFI:n kokoukseen tuli hiukan yllättäen ja nopealla aikataululla. Ajateltiin, että Kotilava-hankkeen aikataulun edistämiseksi siihen on viisasta tarttua. SYN oli ilmoittanut ottavansa Kotilavan kokousasiakseen lokakuiseen kokoukseensa, mutta Tiina Eklund ilahdutti ohjausryhmää kertomalla, että neuvostossa oli ehdotettu AC-kokouksen pitämistä Kotilava-hankkeen käsittelemiseksi jo kesän aikana.
Kristiina Hormia-Poutasen UNIFI:ssa pitämä esitys on SYN:issä herättänyt huolta siitä, että Kotilavasta koituvat kustannukset saattavat viime kädessä kohdentua kirjastoille. Johanna Lilja ja Nina Hyvönen totesivat, että Kotilavan rahoitusmallissa tarkoitus on, että kirjastojen kotiorganisaatiot ottaisivat kustannukset kontolleen, eivät kirjastot.
Pekka Nygren huomautti, että Kristiina Hormia-Poutasen pitämästä esityksestä puuttui täysin vaihtoehto, jossa lehdet perisivät lehtikohtaisia artikkelimaksuja. Tiedotuksessa pidettävä esillä, että lehdet joutuvat perimään lehtikohtaisia artikkelimaksuja ellei Kotilava onnistu.
Tiina Eklund totesi lopuksi, että on tärkeää ottaa selville organisaatiokohtaiset kulut/lehti. Lisäksi hän tähdensi, että organisaatioiden suuntaan on perusteltava vielä selkeämmin, mitä etua Kotilavan rahoittamisesta organisaatioille on.
3.6. Palaute Kotilavan kevätseminaarista Scholarly journals, politics, and freedom of speech 2.6.
Sisällöllisesti seminaari onnistui hyvin, vaikka toinen keynote, OpenEditionin Pierre Mounier, joutui pitämään esityksensä etänä. Aamupäivän aikataulun venähtämisen takia iltapäivän ohjelmaa piti runnoa uusiksi, mikä jäi hiukan harmittamaan.
Päivän esitykset tallennetaan doriaan kaikkien halukkaiden käyttöön. Seminaariin oli ilmoittautunut 78 ihmistä (35 paikan päälle, 43 AC-etäyhteydellä). Palautelomakkeita saatiin takaisin 30, joissa kaikissa kiitettiin sisältöjä. Iltapäivän tiukkaan puristettu ohjelma ei osallistujia tuntunut haitanneen.
Sami Niinimäki kehui erityisesti Janne Pölösen esitystä ja totesi, että rahoitusmalli ja jufo heijastelevat onnistuneesti kotimaista tiedejulkaisemisen kenttää.
Seminaariesitelmistä on saatavilla (tilanne 9.7.2017)
Kirsi Pauliina Kallio hyödynsi omaa esitystään Fennia-lehden pääkirjoituksessa Subtle radical moves in scientific publishing , saatavilla https://fennia.journal.fi/issue/view/4565
Edit Herczog: From Iron Curtain to Smart Fence. Open Access and Open Speech Democracy. The Hungarian Case. Saatavilla osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201707037621
Janne Pölönen: The role of Finnish scholarly journals in the funding of universities. Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201707037622
Lisäksi Informaatiotutkimus-lehden seuraavassa numerossa käsitellään seminaarin teemoja.
Tämän kohdan käsittelyn jälkeen Jaana Latvanen poistui kokouksesta.
4. Kotilavan tulevaisuus
4.1. Kotilavan rahoitusmallin koordinaatio ja ohjausryhmä
Rahoitusmallin kehittämistä koordinoivan tietoasiantuntijan työsuhde päättyy 6.9. Nina Hyvönen kertoi, että Kansalliskirjastossa tätä on jo ajateltu, ja jatkon mahdollisuuksia on kartoitettu.
Ennen kokousta Jyrki Hakapää oli pyytänyt miettimään, mitä ohjausryhmälle tapahtuu tulevaisuudessa. Käydyssä lyhyessä keskustelussa todettiin, että tämän hetkisen ohjausryhmän on hyvä toimia ainakin vuoden 2017 loppuun asti, ja jatkoa täytyy miettiä syksymmällä.
Sami Niinimäki totesi, että ATT:n tulevaisuus ja KDK halutaan normikäytännöksi, osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa. On jo pohdittu, että Kansalliskirjasto ottaisi vastuuta konsortiosta ja TSV journal.fi:stä. Avoimen tietene ja tutkimuksen kokonaisuutta silmällä pitäen on hyvä laatia myös datanhallinta-ohjeistus tulevaisuudessa – linkitykset datanhallintaan ja sen suunnittelemiseen. Kotimaiset tutkimusjulkaisut halutaan mukaan tutkimus-PAS:iin. Pekka Nygren huomautti, että datan avoimuus pitäisi ottaa keskusteltavaksi laajemmin.
4.2. Uusien lehtien mukaan tulon ehdot ja aikataulu
Kaiken saadun myönteisen palautteen rohkaisemana Johanna Lilja ja Riitta Koikkalainen ovat jo lähettäneet tieteellisislle seuroille houkuttelukirjeen, missä houkutellaan seurojen lehtiä liittymään konsortiolehtien joukkoon jo vuoden 2018 alusta. Seuroilta on pyydetty päätöksiä jo syksyksi.
Ajatus on, että vuoden 2018 alusta konsortiolehtiä olisi 30 ja seuraavana vuonna 60. Vuoden 2020 alusta mukana olisivat kaikki valtionapua saavat tiedelehdet.
Ohjausryhmä keskusteli vielä kerran läpi konsortioon osallistumisen ehdot lehdille. Editio tehtiin suoraan kiwi-sivuille. Myös lehdet keskustelevat nämä vielä kerran läpi, ja ehdot käytetään sen jälkeen vielä kerran ohjausryhmän käsittelyssä.
5§ Muut esille tulevat asiat
Muita asioita ei ollut.
6§ Seuraava kokous
Seuraava kokous päätettiin järjestää keskiviikkona 16.8. kello 13–16. Siinä käsitellään ainakin konsortion hallintorakenne, ehdot uusille lehdille, AMKIT-konsortion lausunto sekä Arnen ja SYN:in terveiset, mikäli ne ehtivät tulla ennen kokousta.
7§ Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja Tiina Eklund päätti kokouksen kello 12:45.