You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 22 Next »

  • HUOM! Linjausten kehitystyö ja ylös kirjaaminen jatkuu edelleen. Puutteita nykyisissä linjauksissa on osittain merkitty tekstiin punaisella värillä. Muutokset ja lisäykset nykyisiin linjauksiin ovat mahdollisia.

Kehityslinjauksissa esiintyvät termit määritelmineen

Käsite

Käsite on tiedon yksikkö. Ontologiamaailmassa käsitteet ja niiden väliset suhteet pyritään identifioimaan ainutkertaisin URI-tunnistein. Samaan käsitteeseen voidaan viitata usealla eri termillä, esim. eri kielisillä termeillä.

Käytettävä termi

Jokaisella ontologian käsitteellä on käytettävä termi. Käytettävä termi on se muoto, jota käsitteestä käytetään kuvailussa. Käytettävästä termistä käytetään myös nimitystä suositettu termi. SKOS-kielen käytetty termi ilmaistaan ominaisuudella skos:prefLabel. Fintossa käytettävä termi näkyy käsitetietueessa Käytettävä termi -kentässä.

Korvattu termi

Käsitteellä voi olla käytettävän termin ohella myös yksi tai useampi korvattu termi. Korvatusta termistä käytetään myös nimitystä ohjaustermi. SKOS-kielessä tämä ilmaistaan ominaisuudella skos:altLabel. Fintossa korvatut termit näkyvät käsitetietueessa Korvatut termit -kentässä.

Yläkäsite-alakäsite-suhde

Yläkäsite-alakäsite-suhdetta nimitetään myös geneerisen hierarkiasuhteeksi. SKOS-kielellä alakäsitteen suhde yläkäsitteeseen ilmaistaan alakäsitteessä ominaisuudella skos:broader.  Suhteen käyttö on määritelty tarkemmin kohdassa Hierarkiaperiaatteet. Fintossa käsitteen yläkäsitteet näkyvät käsitetietueessa Yläkäsite-kentässä ja alakäsitteet Alakäsitteet-kentässä.

Osa-kokonaisuus-suhde

Osa-kokonaisuussuhteessa yksi käsite vastaa kokonaisuutta ja toinen sen osaa. SKOS-kielellä osakäsitteen kuuluminen kokonaisuuskäsitteeseen ilmaistaan osakäsitteessä skosext:partOf-ominaisuudella. Fintossa suhde näytetään Osa kokonaisuutta/käsitettä -kentässä.

Ekvivalenssi

Kahden käsitteen välinen suhde, joka ilmaisee, että käsitteet vastaavat merkitykseltään toisiaan. YSO-pohjaisissa ontologioissa ekvivalenssisuhdetta käytetään linkittämään erikoisontologian käsitteitä YSOn vastaaviin käsitteisiin. SKOS-kielellä nämä YSO-pohjaisten ontologioiden ekvivalenssisuhteet YSOon ilmaistaan skos:exactMatch-ominaisuudella. Fintossa suhde näkyy käsitetietueen Vastaava käsite -kentässä.

Kehityslinjaukset

Käsitteiden termit

  • Yleiset 

    • Käytettävä termi on uniikki ihmisluettava tunniste

      • Kahdella käsitteellä ei saa olla samaa käytettävää termiä samassa ontologiassa

        • Sääntö ei koske saman ontologian eri kieliversioita. Esim. YSOssa yhden käsitteen suomenkielinen käytettävä termi on "harmoni", ja toisen käsitteen ruotsinkielinen käytettävä termi on "harmoni".

      • YSOn ja sen pohjalle rakennetun ontologian kesken ei saa olla kahta käsitettä, joilla on sama käytettävä termi, ellei näiden käsitteiden välillä ole ekvivalenssia.
         
        • Mikäli erikoisontologian käsitteellä on identtinen käytettävä termi YSOn käsitteen kanssa, mutta merkitys on eri, erikoisontologian käsitteen käytettävä termi on yksilöitävä esim. sulkutarkenteella. Mikäli sulkutarkenne on tarpeellinen myös YSOn käsitteelle, se lisätään ko. käsitteelle. Esimerkiksi sekä JUHOssa että YSOssa on käsite “ääni” ja näillä käsitteillä ei ole ekvivalenssia. JUHOssa käsite viittaa äänestämiseen, YSOssa akustiseen ääneen. JUHOn käsite on yksilöitävä esim. sulkutarkenteella.

        • Sääntö ei koske kahden erikoisontologian käsitteitä. Kahdessa erikoisontologiassa saa olla käsite samalla käytettävällä termillä, vaikka näiden välillä ei ole ekvivalenssia
    • Käsitteellä ei voi olla useampaa käytettävää termiä samalla kielellä yhden ontologian sisällä.

    • Käytettävät termit eivät saa olla ketjumuotoisia (esim. "eläimet – käyttäytyminen"). Ketjumuotoisen termin sijaan voidaan käyttää tapauskohtaisesti esim. yhdyssanaa, sanayhdistelmää tai sulkutarkennetta.

      • Esim. YSOn termi "eläimet -- käyttäytyminen" on muutettu muotoon "eläinten käyttäytyminen".

      • Esim. YSOn termit “assimilaatio -- kielitiede” on muutettu muotoon "assimilaatio (kielitiede" ja “assimilaatio -- sosiologia” muotoon “assimilaatio (sosiologia)”.

    • Toistaiseksi ei ole linjausta termien yksikkö-monikko-muotojen käytöstä ja muotojen mahdollisesta merkityserosta.

 

  • Korvatut termit

    • Käytettävä termi on käyttöä ohjaava, ei käsitteen merkitystä määrittävä ominaisuus. Käytettävä termi ohjaa sisällönkuvailijaa ja tiedonhakijaa käyttämään käsitteen käytettävää termiä, ei korvattua termiä. Korvattu termi ei määritä käsitteen hierarkiaa. Esim. rajat-käsitteen korvatun termin valtakunnan rajat ei pidä katsoa vaikuttavan käsitteen hierarkisointiin.

    • Korvatut termit eivät saa olla ketjumuotoisia (esim. "eläimet – käyttäytyminen"). Ketjumuotoisen termin sijaan voidaan käyttää tapauskohtaisesti esim. yhdyssanaa, sanayhdistelmää tai sulkutarkennetta.
    • Korvattu termi ei saa olla sama kuin samassa ontologiassa oleva toisen käsitteen käytettävä termi. Esim. YSOsta löytyy sekä käsite “pätevyys” että käsite “kompetenssi”. Näin ollen “pätevyys”-käsitteellä ei saa olla korvattuna terminä “kompetenssi” tai päinvastoin.

    • Saman ontologian sisällä sama termi voi olla useamman käsitteen korvattu termi. Esim. YSOssa termi “kansanterveystyö” on korvattu termi käsitteille “terveyden edistäminen”, “terveydenhuolto” ja “terveyskatsaus”.

    • HUOM! Ontologioiden välillä esiintyy sitä, että yhden käsitteen korvattu termi on toisessa ontologiassa toisen käsitteen käytettävä termi.

        • Tästä ristiriidasta ei säädetä tässä linjauksissa.

 

  • Sulkutarkenteet

      • Sulkutarkenteeksi valitaan ensisijaisesti käsitteen yläkäsitteen käytettävä termi siinä muodossa, kun se ontologiassa esiintyy. Jos yläkäsitteen käytettävä termi ei sulkutarkenteena selvennä käsitteen merkitystä parhaalla mahdollisella tavalla, valitaan tarkenteeksi aihealue, tieteenala tai muu merkityksen kiteyttävä tarkenne.

        • Esim. "maantieto"-käsitteen yläkäsite on "oppiaineet", jolloin sulkutarkenne on muotoa "maantieto (oppiaineet)"
        • Puolustusmekanismit esiintyy YSOssa kahdessa käsitteessä, joista toisen yläkäsite on biologiset ominaisuudet, toisen mentaaliset ominaisuudet. Yläkäsitteitä selkeämpänä tässä tapauksessa on pidetty aihealuetta, joka on valittu sulkutarkenteeksi:  "puolustusmekanismit (biologia)" ja "puolustusmekanismit (psykologia)".
        • Itsenäisyys-termi esiintyy YSOssa kahdessa käsitteessä, jotka on varustettu sulkutarkentein: "itsenäisyys (valtiot ja yhteisöt)" ja "itsenäisyys (yksilöt)".
      • HUOM! Monikielisissä ontologioissa linjauksen soveltaminen kaikkiin kieliversioihin saattaa olla haastavaa. Esim YSOssa englannin käännösversion osalta linjaus toteutuu suppeammin. Tämä siksi, että:

        • YSOn hierarkia ei englanniksi kaikkien käytettävien termien osalta päde.

        • Eroa usein tehdään sellaisten käsitteiden välille, jotka ovat saman yläkäsitteen tai toistensa alla.

          • YSOn käsite subjektius on englanniksi “subjectivity (quality of being a subject)”; yläkäsite on “societal properties”.

          • YSOn käsite subjektiivisuus on englanniksi “subjectivity (quality of being subjective)”; yläkäsite on “societal properties”.

        • Yläkäsite ei kaikissa tapauksissa riitä tarkentamaan käsitettä: esim. YSOn käsite "kanteet" on englanniksi “actions (legal process)”; yläkäsite on "societal objects".

      • Toistaiseksi ei ole linjausta yksikkö-monikko-käsiteparien (esim. kivi, kivet) mahdollisista sulkutarkenteista.

 

Hierarkiaperiaatteet

 

  • Yläkäsite-alakäsitesuhde

    • Käsitteiden välinen yläkäsite-alakäsite -suhde noudattaa periaatetta, jossa jokainen käsite on eräänlainen yläkäsitteensä edustaja. Suhdetta kutsutaan myös is-a -suhteeksi.

      • Tämä käsitteiden välinen suhde on transitiivinen, eli jokin tietty käsite on paitsi välittömän yläkäsitteensä, niin myös yläkäsitteensä yläkäsitteen jne. edustaja.

      • HUOM! Erikoisontologioiden hierarkkisena pohjana toimiva YSO on rakennettu suomalaisen kulttuurin käsitteistön pohjalta suomen ja ruotsin kielten mukaisesti kompromissina.

    • Osa-kokonaisuus-suhteita ei ilmaista ylä- tai alakäsitteinä. Esim. “planeetat”-käsitteellä ei voi olla yläkäsitesuhdetta “aurinkokunnat”-käsitteeseen. Kyseessä on osa-kokonaisuussuhde.

  • Monihierarkia

    • Käsitteellä sallitaan kaksi tai useampi yläkäsite tässä mainituin poikkeuksin.

    • Monihierarkia ei ole sallittu ontologian päähaarojen (oliot, tapahtumat ja toiminta, ominaisuudet) välillä. Esimerkiksi “vatsahieronta”-käsitteellä ei voi olla yläkäsitteenä sekä “hieronta” että "hoitomenetelmät”. Hieronta kuuluu “tapahtumat ja toiminta” -päähaaraan, kun taas “hoitomenetelmät” kuuluu “oliot”-päähaaraan.

    • Monihierarkia on sallittu minkä tahansa päähaaran sisällä, mutta yläkäsitteenä ei saa olla kahta samassa hierarkiapolussa olevaa käsitettä. Hierarkiapolku tarkoittaa tässä käsitteen suoraa yläkäsitettä sekä kaikkia sitä seuraavia yläkäsitteitä suorassa linjassa: esim. kissa > kissaeläimet > nisäkkäät > selkärankaiset > oliot. Kissa-käsitteellä ei siis saa olla yläkäsitteenä sekä "kissaeläimet" että "selkärankaiset", koska nämä ovat samassa hierarkiapolussa. Kissan yläkäsitesuhde selkärankaisiin on redundantti, koska hierarkiapolku ilmaisee jo, että kissat ovat selkärankaisia.

      • Sen sijaan esim. "sähkökitara"-käsite voi YSOssa olla alakäsite käsitteille "sähkösoittimet" ja "näppäilysoittimet". Sekä "sähkösoittimet" että "näppäilysoittimet" ovat YSOssa "soittimet"-käsitteen alakäsitteitä, mutta sähkösoittimet ei sisälly näppäilysoitinten hierarkiapolkuun tai päinvastoin.

    • Jos käsitteellä on useampi yläkäsitesuhde, on huomioitava että kaikkien yläkäsitesuhteiden täytyy päteä sen jokaisen kuviteltavissa olevan alakäsitteen kohdalla.

      • Esim. "valotusmittarit"-käsitteellä voi olla yläkäsitteenä sekä "mittarit" että "valokuvausvälineet". Monihierarkia on sallittu, koska ei ole olemassa erikseen valotusmittaria, joka olisi mittari, mutta ei valokuvausväline, vaan valotusmittari on aina molempia.

      • Esim. "minkki"-käsitteellä ei voi olla yläkäsitteenä sekä "näätäeläimet" että "turkiseläimet". Kaikki minkit eivät päädy turkiseläimiksi ja näin ollen tämä yläkäsitesuhde ei päde.

    • Paikka-hierarkiaan kuuluvat käsitteet saattavat tuottaa poikkeuksia monihierarkiakäytäntöihin. Asiaa on syytä tutkia.

  • Osa-kokonaisuus-suhteet

    • Osa-kokonaisuussuhteessa yksi käsite vastaa kokonaisuutta ja toinen sen osaa. Esim. “planeetat”-käsitteelle on mahdollista lisätä tällainen suhde “aurinkokunnat”-käsitteeseen.

    • Mikäli käsitteellä on osa-kokonaisuussuhde, sillä pitää lisäksi olla myös yläkäsitesuhde.

    • Osa-kokonaisuus-suhde on suositeltava, jos se on olennainen käsitteen merkityksen ymmärtämisen kannalta.

    • Osa-kokonaisuus-suhteet voidaan hahmottaa ja rajata useilla tavoilla (esim. kysymys siitä, onko valmistusmateriaali osa objektia). Tässä linjauksessa ei oteta asiaan kantaa.

 

Huomautukset

 

  • Huomautus on tarpeellinen silloin, kun se auttaa ymmärtämään käsitteen merkitystä ja käyttöä. Pitkät tietokirjamaiset tekstit eivät ole suositeltavia.

  • Tarve huomautuksille on kielikohtainen. Jos käsitteellä on huomautus tietyllä kielellä, vastaava huomautus lisätään muulle kielelle, mikäli se on olennainen myös tämän kielen näkökulmasta.
  • Huomautus-kentän muotoilu

    • Huomatuksen on hyvä olla lyhyt mutta selkeä. Lyhyet, ei-lausemaiset huomautukset on syytä avata virkkeiksi. Esim. huomautus "kirjojen keräily" on parempi ilmaista: "Tarkoittaa kirjojen keräilyä."

    • Virke alkaa aina isolla alkukirjaimella ja loppuu pisteeseen.

    • Poikkeuksena skos:definition -kentässä sallitaan muunkinlaiset kirjoituskäytännöt

  • Eri tyyppisten huomautusten ilmaisemiseen on olemassa erilaisia ominaisuuksia. Näiden käytöstä ei toistaiseksi ole linjausta.

Lähteet

  • Lähdekentässä ei mainita tietolähteenä olleita henkilöitä nimeltä, vaan viitataan organisaatioon, jota nämä henkilöt edustavat. Esim. jos tietolähteenä on ollut Matti Meikäläinen Kansalliskirjastosta, lähteeksi mainitaan Kansalliskirjasto.

 

Käsitetyypit

  • Ontologia voi sisältää hierarkisoivia käsitteitä (yso-meta:Hierarchy), ryhmitteleviä käsitteitä (skos:Collection, isothes:ThesaurusArray), yleiskäsitteitä (yso-meta:Concept) ja yksilökäsitteitä (yso-meta:Individual).

  • Muita käsitetyyppejä kuin yleiskäsitteitä ei ole pakko käyttää ontologiassa. Jos näille kuitenkin koetaan tarvetta, on käsitetyyppien yhteisistä käyttöperiaatteista sovittava YSOn ylläpidon kanssa.

    • Hierarkisoivia käsitteitä ei ole tarkoitus käyttää kuvailussa. Hierarkisoivien käsitteiden tarkoitus on muodostaa ontologian hierarkkinen rakenne, johon muut käsitteet ripustuvat. Esim. YSOn käsitteet “abstraktit objektit”, “fyysiset kokonaisuudet” ja “yhteiskunnalliset ominaisuudet” ovat hierarkisoivia käsitteitä.

    • Ryhmitteleviä käsitteitä ei ole tarkoitus käyttää kuvailussa. Ryhmittelevien käsitteiden tarkoitus on selkeyttää laajoja alakäsitekokonaisuuksia. Esim. YSOn “analyysi”-käsitteen alaisessa hierarkiassa on kaksi ryhmittelevää käsitettä, “analyysi analyysitavan mukaan” ja “analyysi kohteen mukaan”, joiden alle alakäsitteet on ryhmitelty.

      • Ryhmittelyn tarkoitus ei ole rajoittaa käsitteiden käyttöä kuvailussa.

      • Vaikka hierarkiassa on käytetty ryhmitteleviä käsitteitä, kaikkia tiettyyn hierarkiakokonaisuuteen kuuluvia alakäsitteitä ei ole pakko sijoittaa ryhmittelevien käsitteiden alle.

    • HUOM! Yksilökäsitteen ja yleiskäsitteen rajanvedosta on olemassa erilaisia näkemyksiä. Tässä linjauksessa ei oteta asiaan kantaa.

Poikkeukset

  • Ontologialla voi myös olla omia, muista ontologioista poikkeavia kenttiään tai ominaisuuksia sikäli kuin ne eivät ole ristiriidassa linjausten kanssa. Esim. PTO:n Inspire-määritelmät inspire-meta:definition -kentässä.

  • HUOM! Finto-palvelu näyttää kuitenkin vain sellaiset käsitteiden ominaisuudet, jotka sen taustalla toimiva Skosmos-ohjelmisto kykenee näyttämään. Mikäli sanastosi sisältää tai haluaisit lisätä siihen ominaisuuden, joka poikkeaa tyypillisestä sanastosisällöstä (esim. äänitiedostot), ota yhteyttä Finton ylläpitoon.
  • No labels