AMKIT-KONSORTION KUVAUS

 

NYKYTILANTEEN KUVAUS

  • AMKIT-konsortio on alun perin perustettu koordinoimaan kirjastojärjestelmän hankintaa, tällä hetkellä kirjastojärjestelmäyhteistyössä on 19 ammattikorkeakoulua
  • jokaisella ammattikorkeakoululla on oma tietokanta
  • konsortiolla on kirjastojärjestelmästä yksi sopimus, jonka allekirjoittajana ARENE ry.
  • konsortiolla ja Linnea2:lla on palvelinympäristöstä yhteinen sopimus CSC:n kanssa

 

Linnea2 -konsortion kuvaus

Nykytilanteen kuvaus

  • Linnea2-konsortio on yliopistojen, Eduskunnan kirjaston ja Varastokirjaston vuonna 2000 perustama yhteenliittymä, jonka tehtävänä on hallita konsortion jäsenten yhteistä kirjastojärjestelmää. Järjestelmä koostuu Voyager- ja Aleph-ohjelmistoista, CSC:n omistamasta ja ylläpitämästä palvelimesta sekä käyttöpalvelusta. Järjestelmän avulla ylläpidetään kirjastotietokantoja sekä Kansalliskirjaston kansallisia tietokantoja ja yhteistietokantoja.
  • Konsortiosopimuksessa on kuvattu konsortion jäsenyys ja siihen liittyvät asiat (liittyminen, irtautuminen). Konsortiolla on lisäksi säännöt, joissa on käsitelty mm päätöksenteko.
  • Linnea2-konsortion jäsenet löytyvät wiki-sivulta https://www.kiwi.fi/x/E4rLAQ.
  • Helsingin yliopisto, Kansalliskirjasto,  kuuluvat Helka-yhteenliittymään, jolla on yhteinen tietokanta. Muilla Linnea2-konsortion jäsenillä on omat tietokantansa.
  • konsortiolla on kirjastojärjestelmästä yksi sopimus, jota hallinnoi Kansalliskirjasto

 

Helka-yhteenliittymä

Helka on Helsingin yliopiston tietokanta, jossa on mukana HY:n kirjastotoimijat (suurimpina Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjaston tutkimuskirjasto) ja muita kirjastoja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, Museoviraston kirjasto, Kotimaisten kielten keskuksen kirjasto, Työväenliikkeen kirjasto ja Baltia-kirjasto).

Yhteistyön perustelu nojautuu erityisesti asiakkuusnäkökulmaan: kirjastojen asiakaskunta on (osin) yhteistä ja suhteellisen paljon käyttäjiä tulee Helsingin yliopiston piiristä. On asiakkaiden kannalta kätevää, että he voivat käyttää kaikkien kirjastojen kokoelmia (e-aineistolisenssien puitteissa) ja esimerkiksi samaa kirjastokorttia. Yhteinen, Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen paljon käytetty tietokanta tarjoaa yhteistyön osapuolille myös näkyvyyshyötyjä. Samalla tietokanta myös tiivistää kaikkien kirjastojen yhteistyötä.

Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää tietokantaa ja tarjoaa muille kirjastoille siihen liittyviä tuki- yms. palveluja (esim. järjestelmänhallinta, metadata, eräät asiakaspalvelu- ja viestintätoimet). Käytäntö on ollut kustannustehokas muiden yhteistyöosapuolien kannalta ja mahdollistanut kirjastojärjestelmän IT-osaamisen keskittämisen Helsingin yliopiston kirjastoon.

Yhteistyön perustana on myös ollut kokoelmanäkökulma: erikoiskirjastot täydentävät Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston kokoelmia ja aineistopalveluja. Kaikki Helka-kirjastot osallistuvat metatietojen muodostamiseen (luettelointi, sisällönkuvailu) omien painettujen ja e-aineistojen osalta omilla erikoisaloillaan, näin täydentäen Helsingin yliopiston kirjastojen aineistontarjontaa. Helka toimii kaikkien Helka-kirjastojen kokoelmaluettelona.

Kaikki Helka-yhteistyön nykyiset osapuolet ovat ilmaisseet halunsa jatkaa yhteistyötä myös uudessa kirjastojärjestelmäympäristössä.

 

Taideyliopiston Arsca-tietokanta

 

Nykytilanne

Taideyliopiston Arsca-tietokanta palvelee nykyisellään Taideyliopiston kirjaston lisäksi kahta Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjaston toimipistettä (Ruoholahti ja Arabia), Pop & Jazz Konservatorion kirjastoa (Arabia) ja Helsingin Konservatorion kirjastoa (Ruoholahti). Konservatorioiden kirjastot toimivat yhteisissä tiloissa Metropolian toimipisteiden kanssa.

Taideyliopisto on myynyt kirjastojärjestelmäpalvelua näille Arsca-tietokannan liitännäisjäsenille siten kuin Linnea2-konsortiosopimus ja Voyager-järjestelmän hankintasopimus mahdollistavat.

 

Metropolia ja Pop & Jazz Konservatorio irtautuvat Arscasta kesällä 2017

Kesällä 2017 Metropolian kirjastot (Arabia ja Ruoholahti) ja Pop & Jazz Konservatorion kirjasto (Arabia) irtautuvat Arsca-yhteistyöstä ja niiden kokoelmat siirretään Metropolian MetCat-tietokantaan. Samalla purkautuu myös Metropolian ja Helsingin Konservatorion keskinäinen yhteistyö.

 

Tulevaisuus (8/2017 ->)

Helsingin Konservatorion kirjasto on jäämässä ainakin toistaiseksi liitännäisjäseneksi Arsca-tietokantaan nykyisten sopimusten mukaisesti. Helsingin Konservatorio on myös ilmoittautunut mukaan uuden järjestelmän kilpailutukseen, mutta sopimusta Taideyliopiston ja Helsingin Konservatorion keskinäisen yhteistyön jatkumisesta uudessa järjestelmässä ei ole tehty. Helsingin Konservatoriolla ei ilmoituksensa mukaan ole resursseja oman tietokannan tai järjestelmän ylläpitoon, eli Helsingin Konservatorion mukana olemisen edellytyksenä on yhteistyö muiden osallistuvien organisaatioiden kanssa.

Helsingin Konservatorion kirjaston käyttöoikeus on 1.8.2017 lähtien vain oppilaitoksen omilla opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Helsingin Konservatorio on yksityinen musiikkioppilaitos, jossa annetaan myös toisen asteen ammatillista opetusta.

 

Yhteiskirjastot

Tritonia

Tiedekirjasto Tritonia palvelee viiden kehysorganisaationsa tutkimusta, koulutusta ja opiskelua. Tritonian kehysorganisaatioita ovat:

  •  Vaasan yliopisto
  •  Vaasan ammattikorkeakoulu
  •  Yrkeshögskolan Novia (Vaasa, Turku, Pietarsaari, (Raaseporissa Tammisaaressa 1 informaatikko, joka toimii kaupunginkirjastossa, siellä ei paikallisia painettuja kokoelmia Tria-tietokannassa))
  •  Åbo Akademin Vaasan ja Pietarsaaren yksiköt
  •  Svenska Handelshögskolanin Vaasan yksikkö

Tritonia tuottaa myös palveluita erillissopimuksella Centria ammattikorkeakoululle Pietarsaaren kampuksella.

Tulevaisuus:

    • 2017 kesällä Turun Novian toiminta siirtyy Åbo Akademin kirjaston kanssa samoihin tiloihin ja kokoelma yhdistetään ÅA:n ALMAan (sopimusta ei ole vielä tehty Novian ja ÅAn kesken kirjastotoiminnan yhdistämisestä).
    • 2018 Pietarsaaresta siirtyy ÅA:n lastentarhanopettajakoulutus Vaasaan ei vaikuttane kirjastojärjestelmään muuten kuin kokoelmatietojen osalta.

Mitä yhteisiä kirjastojärjestelmään liittyviä yhteisiä toimintoja kirjastoilla on, kuten asiakasrekisteri, nimeketietokanta, onko yhteisiä kokoelmia.

Kirjastojärjestelmä on kaikille korkeakouluille yhteisessä käytössä. Kirjastossa on yhteinen asiakasrekisteri ja nimeketietokanta. Kirjaston toimipisteessä olevat painetut kokoelmat ovat kaikille korkeakouluille yhteiset (p.l. Turku ja Raasepori). Tämän lisäksi kaikilla korkeakouluilla on myös kirjastojärjestelmään luetteloituja laitoskokoelmia.

Tritonia hallinnoi Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian sähköiset aineistot.  Åbo Akademin sähköiset aineistot hallinnoi Åbo Akademin kirjasto Turussa ja Hankenin aineistot Svenska handelshögskolanin kirjasto Helsingissä.

Novian Turun toimipisteen Åbo Akademille siirron yhteydessä Novian sähköisen aineiston hallinnointi siirtynee Åbo Akademin kirjastolle. (Asiasta ei siis ole vielä 7.2.2017 sopimusta).

Lapin korkeakoulukirjasto (LUC-kirjasto)

Lapin korkeakoulukirjasto (LUC-kirjasto) on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteiskirjasto alkaen 1.1.2014.

Yhteiskirjasto aloitti toimintansa jo 1.1.2010 silloisten kahden amkin (Kemi-Tornion amk ja Rovaniemen amk) ja Lapin yliopiston
yhteisenä kirjastona.


Nykyisin kirjastolla on 6 toimipistettä kolmessa kaupungissa: Rovaniemellä 3, Kemissä 2 ja Torniossa 1.

Tulevaisuus

On suunnitteilla, että 1.1.2018 alkaen Rovaniemellä kaksi toimipistettä yhdistyy yliopiston tiloihin.
Ja Kemin kaksi toimipistettä yhdistynevät sitten kun opetus tekee tilaratkaisujaan Kemissä.

Lisäksi on suunnitteilla, että 1.1.2018 alkaen koko LUC-kirjaston henkilöstö siirtyy saman työnantajan palvelukseen.
Vielä ei ole päätöstä siitä kumman. Henkilöstöä on 1.1.2017 alkaen yhteensä 41 henkeä, joista 24 yliopiston ja 17 amkin palveluksessa.

Amkin henkilöstöstä 10 on Kemi-Torniossa ja 7 Rovaniemellä.

Parhaillaan ollaan hakemassa tarkoituksenmukaista toimintamallia siihen, miten kirjastopalvelut tarjotaan toiselle korkeakoululle
kun kirjastohenkilöstö tulee yhden korkeakoulun palvelukseen. Tämä selviää helmikuun aikana.

Hallinnolliset asiat

 

Mahdollisista muutoksista huolimatta Lapin yliopisto ja Lapin AMK säilyvät itsenäisinä, erillisinä korkeakouluina. LUC-kirjasto ei ole juridinen toimija. Joten sopimukset on edelleen solmittava korkeakouluittain. Kirjastolla on johtokunta,
joka on yhteinen Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen kanssa. Johtokunnassa on edustus molempien korkeakoulujen johdosta ja palvelujen käyttäjistä (henkilökunta), molempien korkeakoulujen opiskelijoista ja lisäksi
edustus korkeakoulukirjastosta ja palvelukeskuksesta. Korkeakoulukirjastolla on yksi johtaja, jonka tehtävät on määritelty johtosäännössä (kuten johtokunnankin).

 

Kirjastojärjestelmä on yhteinen ja kumpikin korkeakoulu on tehnyt oman sopimuksensa Linnea2-konsortion kanssa. Lapin korkeakoulukirjaston Voyager- ja CSC- laskut tulevat käytännössä yliopistolle, joka laskuttaa edelleen amkilta
sen osuuden Linnea2-kriteerien mukaisesti.

Yhteistyö järjestelmänäkökulmasta

LUC-kirjaston kirjastojärjestelmään liittyvät yhteiset toiminnot ovat kirjastojärjestelmään sisältyvä yhteinen asiakasrekisteri
sekä yhteinen nimeketietokanta. Kokoelmat ovat toistaiseksi erillisiä ja tietokannassa yhdistämisiä tehdään varmaankin laajemmin vasta uudessa järjestelmässä.

Kaukopalvelu ei ole vielä yhteinen, mutta tavallaan muiden kirjastojen kaukopalvelut käyttävät meidän yhteistä kokoelmatietokantaa. Kokoelmat ovat yhdessä tietokannassa mutta yhteisiä kokoelmia ei ole.

E-aineistojen ongelmatiikka

Suurin ongelma kokoelmissa ovat erilliset e-aineistosopimukset joiden vuoksi e-aineistot ovat tietokannassa osin tuplana.
Sama koskee myös e-kirjoja, osin tuplana tietokannassa erillisten hankintasopimusten vuoksi. Lisäksi joudumme elämään
kolmen Finna-käyttöliitymän kanssa: yksi yliopistolaisille, yksi amkilaisille ja yksi muille käyttäjille. Nämä pulmat ovat yhteisiä kaikille yhteiskirjastoille.

 

Kuvaus Lappeenrannan tiedekirjastosta

Ulla Ohvo 13.2.2017

Mitkä kirjastot ovat mukana Lappeenrannan tiedekirjastossa ja mitä muutoksia on mahdollisesti tulossa lähiaikoina?

  • Lappeenrannan tiedekirjasto on yksi kirjasto, toimipisteitä kirjastolla on kaksi. Kirjasto toimii Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskirjastona.

 

Ulkopuolelle myytävät palvelut: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille (=Eksote) myydään vaatimatonta palvelua eli Eksoteen (käytännössä Etelä-Karjalan keskussairaalaan) hankittavat painetut kirjat luetteloidaan Lappeenrannan tiedekirjastossa kirjaston Wilma-tietokantaan. Eksotella ei ole pääsyä Wilma-tietokantaan. Keskussairaalan kirjat Wilmassa ovat vanhaa perua ajalta, jolloin keskussairaalan lääketieteellinen kirjasto kuului Saimaan ammattikorkeakoulun kirjastoon. Lappeenrannan tiedekirjaston perustamisen jälkeen (v. 2011) Eksote on perustanut oman kirjaston, joka ei kuulu Lappeenrannan tiedekirjastoon. (Eksoten niteitä on Wilmassa 13.2.2017 omassa kokoelmassaan 2903 kpl ja vuodessa luetteloidaan keskimäärin 100 kpl.) Muille ulkopuolisille organisaatioille LUT ei tällä hetkellä myy kirjastopalveluja.

Millainen hallinnollinen ratkaisu on? Esimerkiksi tekevätkö kaikki kirjastot erikseen sopimukset vai tehdäänkö ne keskitetysti?

Lappeenrannan tiedekirjasto on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (=LUT) kirjasto. LUT:lla ja Saimaan ammattikorkeakoululla on sopimus Lappeenrannan tiedekirjasto –nimisestä yhteiskirjastosta eli LUT myy palvelua Saimaan ammattikorkeakoululle.  Kirjaston henkilökunta on kokonaan LUT:n palveluksessa eli kaikki tulevan kirjaston taustajärjestelmän käyttäjät ovat LUT:n työntekijöitä.

Tulevasta kirjaston taustatietojärjestelmästä tehdään vain yksi sopimus eli Lappeenrannan teknillinen yliopisto tekee sopimuksen.

E-aineistoista Lappeenrannan tiedekirjastossa tehdään sekä korkeakoulukohtaisia sopimuksia että yhteiskirjaston (=yhteiskirjastossa mukana olevat korkeakoulut) laajuisia sopimuksia.

 

Mitä yhteisiä kirjastojärjestelmään liittyviä yhteisiä toimintoja kirjastoilla on, kuten asiakasrekisteri, nimeketietokanta, onko yhteisiä kokoelmia.

Asiakasrekisteri ja nimeketietokanta ovat yhteisiä. Kaikki painetut kokoelmat ovat yhteisiä, vaikka niihin hankittavan aineiston maksaja on joko yhteiskirjasto tai jompikumpi korkeakoulu. (Eksoten kirjojen kokoelma näyttäytyy myös yhteisenä, mutta kirjat omistaa siis Eksote, ei Lappeenrannan tiedekirjasto. ) Sähköiset aineistot ovat joko korkeakoulukohtaisia tai yhteisiä ja vain auktorisoitu käyttäjä pääsee lukemaan niitä.

 

 



  • No labels