Kansalliskirjasto kehittää Ontologiakehittäjien yhteistyöryhmän kanssa YSO-pohjaisten ontologioiden yhteisiä kehityslinjauksia. YSO noudattaa näitä kehityslinjauksia alla mainituin poikkeuksin. YSO-pohjaisten ontologioiden kehityslinjaukset löytyvät tältä sivulta alla listattujen poikkeusten jälkeen.

Poikkeukset YSO-pohjaisten ontologioiden kehityslinjauksiin

Käsitteiden termit

  • YSOssa käsitteillä on käytettävä termi kolmella kielellä: suomi, ruotsi ja englanti. Suomi ja ruotsi ovat käsitteenmuodostuskieliä, englanti on käännöskielen asemassa.

  • Mikäli käsitteen käytettävä termi tai ohjaustermi millä tahansa kielellä on monikkomuotoinen, YSOssa lisätään piilotermiksi vastaavan termin yksikkömuoto YSO-pohjaisten ontologioiden kehityslinjauksissa mainituin poikkeuksin.
  • Mikäli käsitteen käytettävässä termissä tai ohjaustermissä on sulkutarkenne, YSOssa lisätään piilotermiksi vastaava sulkutarkenteeton muoto.

Hierarkiaperiaatteet

  • YSOssa jokaisella käsitteellä on oltava yläkäsitesuhde toiseen YSO-käsitteeseen, poislukien hierarkian pääluokat, oliot, ominaisuudet sekä tapahtuma ja toiminta, joilla ei ole yläkäsitesuhdetta.

Linkityssuhteet

  • YSOn käsitteiden ja YSO-pohjaisten ontologioiden väliset ekvivalenssisuhteet ovat erikoisontologioiden ylläpitäjien vastuulla. YSOn kehitys- ja julkaisuversioon ei ole merkitty ekvivalenssisuhteita YSO-pohjaisiin ontologioihin.
  • Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) ja Allmän tesaurus på svenska:n (Allärs) ylläpidon lakkauttamiseen saakka (2019) YSOn käsitteille merkittiin ekvivalenssisuhde vastaaviin YSA- ja Allärs-käsitteisiin. Tähän käytettiin ominaisuutta Vastaava käsite (skos:exactMatch). Niille YSOn käsitteille, joille ei ollut tuolloin vastinetta YSAssa tai Allärsissa, ei ekvivalenssisuhdetta merkitty: YSOn hierarkisoivat käsitteet ja ryhmittelevät käsitteet ovat tällaisia.
  • YSOn käsitteitä on linkitetty vastaavuussuhteella Library of Congress Subject Headings sanastoon. Linkkejä on kolmea tyyppiä, joihin kuhunkin käytetään omaa skos-ominaisuuttaan: Lähes vastaava käsite (skos:closeMatch), kun käsitteet ovat lähes tai täysin toisiaan vastaavat tyypillisissä käyttökonteksteissa. Vastaava laajempi käsite (skos:broadMatch), kun YSO-käsite on linkitetty merkitykseltään laajempaan LCSH-käsitteeseen. Vastaava suppeampi käsite (skos:narrowMatch): YSO-käsite on linkitetty merkitykseltään kapeampaan LCSH-käsitteeseen.

Kokoelmat ja käsiteryhmät

  • YSO sisältää joukon kokoelmia tai käsiteryhmiä, yhteensä 61 kpl. Niiden tehtävä on jäsentää ontologian käsitteitä temaattisiin tai tieteenalakohtaisiin kokonaisuuksiin. Kullakin YSOn sisällönkuvailuun tarkoitetulla käsitteellä on oltava linkitys yhteen tai useampaan kokoelmaan ominaisuudella Kuuluu ryhmään (skos:member). Linkitys ilmaisee, että käsite kuuluu kyseisen teeman tai tieteenalan piiriin. YSOa on mahdollista selata Fintossa kokoelmien (eli käsiteryhmien) kautta Ryhmä-välilehdessä. Kokoelman otsikolla on oma URI ja käytettävä terminsä, joka muodostuu kahdesta osasta: numerokoodista ja ryhmän piiriin kuuluvien tieteenalojen tai aihealueiden listasta (esim. 04 Matematiikka. Tilastotiede). Niitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi sisällönkuvailussa.
    • YSO-pohjaisten ontologioiden linjaukset eivät sisällä kokoelmiin ja käsiteryhmiin liittyviä linjauksia.

Huomautukset

  • YSOssa käytetään useaa eri ominaisuutta huomautusten ilmaisemiseen. Näiden tehtävänä on selventää käyttäjälle käsitteen merkitys.
    • Käsitteen määritelmä ilmaistaan ominaisuudella Määritelmä (skos:definition).
    • Käsitteen käyttöhuomautus ilmaistaan ominaisuudella Käyttöhuomautus (skos:scopeNote).
    • Muunlaiset huomautukset ilmaistaan ominaisuudella Huomautus (skos:note).
  • Mikäli määritelmät, käyttöhuomautukset tai huomautukset sisältävät viittauksia muihin ontologian käsitteisiin, huomautustekstiin on mahdollista liittää linkki kyseisen käsitteen termin yhteyteen, jolloin linkkiä klikkaamalla pääsee kyseisen käsitteen tietoihin.

Käsitetyypit

  • YSO sisältää hierarkisoivia käsitteitä (yso-meta:Hierarchy), ryhmitteleviä käsitteitä (skos:Collection, isothes:ThesaurusArray), yleiskäsitteitä (yso-meta:Concept) ja yksilökäsitteitä (yso-meta:Individual).


YSO-pohjaisten ontologioiden yhteiset kehityslinjaukset

Kehityslinjauksissa esiintyvät termit määritelmineen

Käsite

Käsite on tiedon yksikkö. Ontologiamaailmassa käsitteet ja niiden väliset suhteet pyritään identifioimaan ainutkertaisin URI-tunnistein. Samaan käsitteeseen voidaan viitata usealla eri termillä, esim. eri kielisillä termeillä.

Käytettävä termi

Jokaisella ontologian käsitteellä on käytettävä termi. Käytettävä termi on se muoto, jota käsitteestä käytetään kuvailussa. Käytettävästä termistä käytetään myös nimitystä suositettu termi. SKOS-tietomallissa käytetty termi ilmaistaan ominaisuudella skos:prefLabel. Fintossa käytettävä termi näkyy käsitetietueessa Käytettävä termi -kentässä.

Ohjaustermi

Käsitteellä voi olla käytettävän termin ohella myös yksi tai useampi ohjaustermi. Ohjaustermistä käytetään myös nimitystä korvattu termi. SKOS-tietomallissa tämä ilmaistaan ominaisuudella skos:altLabel. Fintossa ohjaustermit näkyvät käsitetietueessa Ohjaustermit -kentässä.

Piilotermi

Termi, jota ei näytetä käsitetietueessa tai ennakoivassa tekstinsyötössä, mutta joka toimii ennakoivan tekstinsyötön taustalla ohjaustermin tavoin ohjaten käytettävän termin äärelle. Piilotermit voivat olla esim. monikkomuotoisesta käytettävästä termistä muodostettuja yksikkömuotoja. SKOS-tietomallissa piilotermi ilmaistaan ominaisuudella skos:hiddenLabel.

Yläkäsite-alakäsite-suhde

Yläkäsite-alakäsite-suhdetta nimitetään myös geneerisen hierarkiasuhteeksi. SKOS-tietomallissa alakäsitteen suhde yläkäsitteeseen ilmaistaan alakäsitteessä ominaisuudella skos:broader.  Suhteen käyttö on määritelty tarkemmin kohdassa Hierarkiaperiaatteet. Fintossa käsitteen yläkäsitteet näkyvät käsitetietueessa Yläkäsite-kentässä ja alakäsitteet Alakäsitteet-kentässä.

Osa-kokonaisuus-suhde

Osa-kokonaisuussuhteessa yksi käsite vastaa kokonaisuutta ja toinen sen osaa. SKOS-tietomallissa osakäsitteen kuuluminen kokonaisuuskäsitteeseen ilmaistaan osakäsitteessä skosext:partOf-ominaisuudella. Fintossa suhde näytetään Osa kokonaisuutta/käsitettä -kentässä.

Assosiatiivinen suhde

Kahden käsitteen välinen vahva semanttinen suhde (muu kuin hierarkkinen tai osa-kokonaisuus-suhde). SKOS-tietomallissa suhde ilmaistaan ominaisuudella skos:related. Fintossa suhde näkyy kentässä Assosiatiiviset käsitteet.

Edeltäjä- ja seuraajasuhteet

Edeltäjäsuhde on käsitteen suhde sitä edeltäneeseen käsitteeseen. SKOS-tietomallissa tämä ilmaistaan ominaisuudella rdau:P60686 ja Fintossa se näytetään kentässä Edeltäjä. Seuraajasuhde on käsitteen suhde sitä seuranneeseen käsitteeseen. SKOS-tietomallissa tämä ilmaistaan ominaisuudella  rdau:P60683 ja Fintossa se näytetään kentässä Seuraaja. Edeltäjäkäsitettä ei ole poistettu sanastosta, vaan se on edelleen käyttökelpoinen esimerkiksi historiallisissa yhteyksissä.

Ekvivalenssi

Kahden käsitteen välinen suhde, joka ilmaisee, että käsitteet vastaavat merkitykseltään toisiaan. YSO-pohjaisissa ontologioissa ekvivalenssisuhdetta käytetään linkittämään erikoisontologian käsitteitä YSOn vastaaviin käsitteisiin. SKOS-kielellä nämä YSO-pohjaisten ontologioiden ekvivalenssisuhteet YSOon ilmaistaan skos:exactMatch-ominaisuudella. Fintossa suhde näkyy käsitetietueen Vastaava käsite -kentässä.

Käsitteenmuodostuskieli
  

Käsitteenmuodostuskieli on kieli, jonka käsitteistöön ontologia pohjautuu. Eri kielet käsitteellistävät ympäristöään omista lähtökohdistaan ja rakenteistaan käsin, jolloin kaikille käsitteille ei ole löydettävissä tarkkaa ja vakiintunutta ilmaisutapaa toisella kielellä. Yksikielisessä ontologiassa käytössä oleva kieli on käsitteenmuodostuskieli.

Käännöskieli
  

Käännöskieli on kieli, joka välittää toisen kielen käsitteistön omalle kielelleen. Käännöskielen käsitteistö ei vaikuta ontologian käsiterajauksiin tai hierarkisointiin.

 Käytöstä poistettu käsite   

Käsite, joka on poistettu käytöstä, mutta jolla on edelleen alkuperäinen URI-tunnisteensa. Käsitteelle on merkitty uudelleenohjauslinkki korvaavaan käsitteeseen. Fintossa käytöstä poistettuja käsitteitä ei näytetä haussa tai hierarkiaa selailemalla. Käytöstä poistetun käsitteen tietoja voi kuitenkin tarkastella syöttämällä käsitteen URI-tunnisteen selaimen osoitepalkkiin.  

Korvaava käsite  

Käsite, johon käytöstä poistetulla käsitteellä on uudelleenohjaus.   

Uudelleenohjaus  

Linkki käytöstä poistetusta käsitteestä sen korvaavaan käsitteeseen.

Kehityslinjaukset

Käsitteiden termit

Termilinjaukset koskevat kaikkia ontologian kieliversioita, ellei toisin mainita.

  • Yleiset 

    • Kahdella käsitteellä ei saa olla samaa käytettävää termiä samassa ontologiassa

      • Sääntö ei koske saman ontologian eri kieliversioita. Esim. YSOssa yhden käsitteen suomenkielinen käytettävä termi on "harmoni", ja toisen käsitteen ruotsinkielinen käytettävä termi on "harmoni".

    • YSOn ja sen pohjalle rakennetun ontologian kesken ei saa olla kahta käsitettä, joilla on sama käytettävä termi, ellei näiden käsitteiden välillä ole ekvivalenssia.
       
      • Mikäli erikoisontologian käsitteellä on identtinen käytettävä termi YSOn käsitteen kanssa, mutta merkitys on eri, erikoisontologian käsitteen käytettävä termi on yksilöitävä esim. sulkutarkenteella. Mikäli sulkutarkenne on tarpeellinen myös YSOn käsitteelle, se lisätään ko. käsitteelle. Esimerkiksi sekä JUHOssa että YSOssa on käsite “ääni” ja näillä käsitteillä ei ole ekvivalenssia. JUHOssa käsite viittaa äänestämiseen, YSOssa akustiseen ääneen. JUHOn käsite on yksilöitävä esim. sulkutarkenteella.

      • Sääntö ei koske kahden erikoisontologian käsitteitä. Kahdessa erikoisontologiassa saa olla käsite samalla käytettävällä termillä, vaikka näiden välillä ei ole ekvivalenssia
    • Esim. YSOn termi "eläimet -- käyttäytyminen" on muutettu muotoon "eläinten käyttäytyminen".

    • Esim. YSOn termit “assimilaatio -- kielitiede” on muutettu muotoon "assimilaatio (kielitiede" ja “assimilaatio -- sosiologia” muotoon “assimilaatio (sosiologia)”.

    • Käytettävä termi on uniikki ihmisluettava tunniste

    • Käsitteellä ei voi olla useampaa käytettävää termiä samalla kielellä yhden ontologian sisällä.

    • Käytettävät termit eivät saa olla ketjumuotoisia (esim. "eläimet – käyttäytyminen"). Ketjumuotoisen termin sijaan voidaan käyttää tapauskohtaisesti esim. yhdyssanaa, sanayhdistelmää tai sulkutarkennetta.

    • Käytettäväksi termiksi valitaan käsitettä tarkimmin vastaava, vakiintunut termi.

    • KOKO-ontologiapilveen kuuluvissa ontologioissa on suositeltavaa käyttää ontologioiden kesken samaa käytettävää termiä, kun on kyse samasta käsitteestä, kuitenkin niin että valittu termi on vakiintunut ja tarkin mahdollinen. Mikäli jossakin ontologiassa (mukaan lukien YSO) havaitaan epätarkka käytettävä termi, on suositeltavaa raportoida asiasta ontologian ylläpitäjälle.
    • Termit ovat substantiiveja ja muodoksi valitaan joko yksikön tai monikon perusmuoto. Valinnassa noudatetaan tesaurusstandardeja (esim. SFS 5471 ja ISO 25964): yksinkertaistettuna em. standardien mukaan monikkomuotoa käytetään laskettavissa olevista käsitteistä ja yksikkömuotoa ns. ainesanoista sekä abstrakteista käsitteistä. 
    •  Käsitteille, joille on valittu monikkomuotoinen termi, on mahdollista lisätä myös vastaava yksikkömuoto piilotermiksi (skos:hiddenLabel), jotta käsite löytyy myös yksikkömuodon avulla.  
      • Yksikkömuotoa ei kuitenkaan lisätä seuraaville: 1) termissä esiintyvää sulkutarkennetta ei piilotermissä muuteta yksikköön, jos sulkutarkenne on monikossa, 2) monikkoon vakiintuneille yksilökäsitteille ei lisätä yksikkömuotoa (esim. Helsingin juhlaviikot), 3) pelkästään monikkomuodossa esiintyville ns. plurale tantum -sanoille ei lisätä yksikkömuotoa (esim. sakset, häät)

    • Englanninkielisten termien osalta noudatetaan brittienglannin oikeinkirjoitusta ja sanastoa. Ruotsinkielisissä termeissä huomioidaan suomenruotsin erikoispiirteet. Vaihtoehtoisia ilmaisutapoja on mahdollista lisätä ohjaustermeiksi.
    •  Termin kieli ilmaistaan kielikoodilla noudattamalla BCP 47 -standardin mukaista merkintätapaa ja ensisijaisesti ISO 639-1 -standardin mukaisia kielikoodeja: esim. suomi: fi, ruotsi: sv, englanti: en. Mikäli kyseistä kielikoodia ei löydy ISO 639-1-standardista, tarkistetaan käytettävä koodi IANAn kielikoodilistasta (katso myös W3C:n ohje).    
    • Termi, joka edustaa kielen tiettyä varianttia tai murretta, on mahdollista merkitä tarkemmalla kielikoodilla noudattaen edellä mainittuja standardeja (esim. brittienglanti: en-GB, amerikanenglanti: en-US). Huom! Tietojärjestelmät eivät välttämättä tue tällaisia tarkempia kielikoodeja. Ennen tarkempien kielikoodien käyttöönottoa, on syytä varmistaa, että ne järjestelmät, joissa kyseinen ontologia on käytössä, tukevat tätä ominaisuutta.    
    • YSOssa suomi ja ruotsi ovat käsitteenmuodostuskieliä. YSO-pohjaisissa ontologioissa noudatetaan samaa linjausta, pois lukien ontologiat, joissa suomen tai ruotsin kieliversiota ei ole. Muiden kielten asema on ontologian omistajatahon päätettävissä. YSOssa muut kielet ovat käännöskielen asemassa.    
    • Käännöskielten osalta vaatimus käytettävän termin yksilöivyydestä ei ole ehdoton. Ensisijainen ratkaisu kuitenkin on käyttää yksilöiviä termejä näissäkin, tarvittaessa esim. sulkutarkenteen avulla.  


  • Ohjaustermit

    • Ohjaustermi on käyttöä ohjaava, ei käsitteen merkitystä määrittävä ominaisuus. Ohjaustermi ohjaa sisällönkuvailijaa ja tiedonhakijaa käyttämään käsitteen käytettävää termiä, ei ohjaustermiä. Ohjaustermi ei määritä käsitteen hierarkiaa. Esim. rajat-käsitteen ohjaustermin valtakunnan rajat ei pidä katsoa vaikuttavan käsitteen hierarkisointiin.

    • Ohjaustermit eivät saa olla ketjumuotoisia (esim. "eläimet – käyttäytyminen"). Ketjumuotoisen termin sijaan voidaan käyttää tapauskohtaisesti esim. yhdyssanaa, sanayhdistelmää tai sulkutarkennetta.
    • Ohjaustermi ei saa olla sama kuin samassa ontologiassa oleva toisen käsitteen käytettävä termi. Esim. YSOsta löytyy sekä käsite “pätevyys” että käsite “kompetenssi”. Näin ollen “pätevyys”-käsitteellä ei saa olla ohjausterminä “kompetenssi” tai päinvastoin.

    • Saman ontologian sisällä sama termi voi olla useamman käsitteen ohjaustermi. Esim. YSOssa termi “kansanterveystyö” on ohjaustermi käsitteille “terveyden edistäminen”, “terveydenhuolto” ja “terveyskatsaus”.

    • Uutta ohjaustermiä lisättäessä suositellaan tarkistamaan, esiintyykö termi jo YSOssa käytettävänä terminä siten, että erikoisontologian käsite ja YSOn käsite eivät ole keskenään ekvivalentteja. Jos esiintyy, suositellaan joko käyttämään toisenlaista termimuotoa tai, mikäli YSOn termiratkaisu on epätarkka, raportoimaan asiasta YSOn ylläpidolle.
      • Esimerkki: Erikoisontologiassa on käsite allergia. Käsitteelle ei lisätä ohjaustermiä yliherkkyys, koska YSOssa on käsite, jonka käytettävä termi on yliherkkyys. Erikoisontologian allergia-käsitteen ja YSOn yliherkkyys-käsitteen välillä ole ekvivalenssia. YSOssa on erikseen käsite allergia.
    • HUOM! Ontologioiden välillä esiintyy sitä, että yhden käsitteen ohjaustermi on toisessa ontologiassa toisen käsitteen käytettävä termi.
        • Tästä ristiriidasta ei säädetä tässä linjauksissa.


  • Sulkutarkenteet

    • Sulkutarkenteeksi valitaan ensisijaisesti käsitteen yläkäsitteen käytettävä termi siinä muodossa, kun se ontologiassa esiintyy. Jos yläkäsitteen käytettävä termi ei sulkutarkenteena selvennä käsitteen merkitystä parhaalla mahdollisella tavalla, valitaan tarkenteeksi aihealue, tieteenala tai muu merkityksen kiteyttävä tarkenne.

      • Esim. "maantieto"-käsitteen yläkäsite on "oppiaineet", jolloin sulkutarkenne on muotoa "maantieto (oppiaineet)"
      • Puolustusmekanismit esiintyy YSOssa kahdessa käsitteessä, joista toisen yläkäsite on biologiset ominaisuudet, toisen mentaaliset ominaisuudet. Yläkäsitteitä selkeämpänä tässä tapauksessa on pidetty aihealuetta, joka on valittu sulkutarkenteeksi:  "puolustusmekanismit (biologia)" ja "puolustusmekanismit (psykologia)".
      • Itsenäisyys-termi esiintyy YSOssa kahdessa käsitteessä, jotka on varustettu sulkutarkentein: "itsenäisyys (valtiot ja yhteisöt)" ja "itsenäisyys (yksilöt)".
    •  Kun samasta termistä on sekä yksikkö- että monikkomuotoinen käsite ontologiassa, lisätään käsitteille sulkutarkenteet, mikäli ne selventävät käsitteiden eroa. Lisäksi lisätään selventävä huomautus kummallekin käsitteelle. Esimerkiksi käsiteparissa "kala (elintarvikkeet)" ja "kalat (eläimet)" sulkutarkenteet täsmentävät merkityseroa.   
      • Suositellaan kuitenkin välttämään yksikkö- ja monikkomuotoisia käsitepareja, jos termi voidaan muodostaa jollain muullakin tavalla.

        • Esim. käsitepari "rukous (toiminta)" ja "rukoukset (tuotokset)" voidaan muuttaa muotoon "rukoileminen" ja "rukoukset", jolloin sulkutarkenteita ei tarvita.

       
    • HUOM! Monikielisissä ontologioissa linjauksen soveltaminen kaikkiin kieliversioihin saattaa olla haastavaa. Esim YSOssa englannin käännösversion osalta linjaus toteutuu suppeammin. Tämä siksi, että:

      • YSOn hierarkia ei englanniksi kaikkien käytettävien termien osalta päde.

      • Eroa usein tehdään sellaisten käsitteiden välille, jotka ovat saman yläkäsitteen tai toistensa alla.

        • YSOn käsite subjektius on englanniksi “subjectivity (quality of being a subject)”; yläkäsite on “societal properties”.

        • YSOn käsite subjektiivisuus on englanniksi “subjectivity (quality of being subjective)”; yläkäsite on “societal properties”.

      • Yläkäsite ei kaikissa tapauksissa riitä tarkentamaan käsitettä: esim. YSOn käsite "kanteet" on englanniksi “actions (legal process)”; yläkäsite on "societal objects".

    • Niille käsitteille, joiden käytettävä termi tai ohjaustermi on sulkutarkenteellinen, voidaan lisätä piilotermiksi sulkutarkenteeton muoto.

  • Termin muuttuminen
    • Kielen uudistuessa saattaa tulla tarve vaihtaa jonkin käsitteen käytettävää termiä, mikäli aiemmin käytössä ollut termi on muuttunut vanhentuneeksi tai ei-suositeltavaksi.
    • Jos käsitteestä käytetään uutta termiä, joka vaikuttaa vanhaa paremmalta ja merkitys on edelleen sama, voidaan olemassa olevan käsitteen käytettävä termi vaihtaa ja lisätä vanha ohjaustermiksi. Esim. "atk-ohjelmat"-termi on YSOssa ohjaustermillä "tietokoneohjelmat". On kuitenkin syytä tutkia ensin, onko kyse edelleen samasta käsitteestä.
      • Tarvittaessa lisätään skos:historyNote, jossa selvennetään muutosta ja käsitteen käyttöä kuvailussa. Jos käsitettä on käytetty pitkään aineiston kuvailussa tietyllä termillä, skos:historyNote on hyödyllinen.
      • HUOM! Mikäli saman käsitteen muitakin tietoja halutaan muuttaa, tämä voi olla merkki siitä, että kyseessä ei enää ole sama käsite.
    • Jos käsitteen termimuutoksen yhteydessä myös sen merkityskenttä tai käyttöyhteys muuttuu, on syytä olettaa, että kyseessä onkin eri käsite. Tällöin säilytetään vanha käsite alkuperäisessä termimuodossaan ja luodaan sen lisäksi uuden termimuodon mukainen uusi käsite sekä liitetään tarvittaessa näiden välille edeltäjä-seuraaja-suhde. Vanhalla käsitteellä säilytetään sen alkuperäinen URI ja uudelle käsitteelle annetaan uusi URI.
      • Tällaisissa tapauksissa skos:historyNoten lisäys kumpaankin käsitteeseen on vahvasti suositeltavaa.
      • On esim. perusteltua väittää, että termin koulukodit muuttuminen termiksi kasvatuslaitokset sisältää myös merkitysmuutoksen, jolloin kyseessä on kaksi eri käsitettä.
      • Huom! Yhdellä käsitteellä voi olla useampi edeltäjä tai seuraaja.
    • Tällaisia muutoksia ei pitäisi tehdä kevein perustein. On vaikeaa vetää rajaa siihen, milloin käsitteen merkityksen muutos on niin merkittävä, että kyseessä onkin eri käsite. Esimerkiksi kaikki jäätelöt eivät enää ole maitotuotteita ja jäätelöt-käsitteen paikka hierarkiassa on muutettava. Tässä on syytä huomioida, että vanhan käsitteen säilyttämisellä on se etu, että vanha kuvaltu aineisto on edelleen saavutettavissa. Lisäksi toisessa kielessä vastaavaa muutosta ei välttämättä ole tapahtunut.

Käsitteen poistaminen käytöstä 

    • Käsite poistetaan ja uudelleenohjaus tehdään ohjeiden mukaisesti:  Ohje: Käsitteen poistaminen käytöstä  . Uudelleenohjaus tehdään jokaiselle käytöstä poistettavalle käsitteelle. 

    • Suositellaan, että sanastoja käyttävien tietojärjestelmien metatieto päivitetään säännöllisesti siten, että käytöstä poistetut käsitteet korvataan tietueissa korvaavilla käsitteillä. Metatiedon laatua parantaa ihmistarkastus.

    • Uudelleenohjaus tehdään saman ontologian käsitteeseen. Suositus on tehdä uudelleenohjaus vain yhteen korvaavaan käsitteeseen. Mikäli uudelleenohjaus tehdään useaan käsitteeseen, on huomioitava, että käytöstä poistettu käsite korvataan tietueissa kaikilla korvaavilla käsitteillä. Tällöin lopputulos saattaa olla epätarkka ja läpikäynti on suositeltavaa.

    • Monikielisissä ontologioissa uudelleenohjauksen suhteen on noudatettava erityistä tarkkuutta. Uudelleenohjauksen on pädettävä kaikkien kieliversioiden näkökulmasta.

    • Korvaavan käsitteen on katettava käytöstä poistetun käsitteen merkitys. Uudelleenohjauksessa on miettittävä tiedonhakijaa ja tiedonhakua, ts. minkä korvaavan käsitteen kautta poistetulla käsitteellä kuvailtu aineisto on relevanttia.  

      • Esimerkki 1: YSOsta on päätetty poistaa integrointi-käsite ja kyseinen termi on lisätty ohjaustermiksi käsitteille integraatio, integroitu opetus, integraalilaskenta ja yhdistäminen. Vain pieni osa integrointi-käsitteellä kuvaillusta aineistosta liittyy integraalilaskentaan tai integroituun opetukseen. Toisaalta integrointi ja yhdistäminen -käsitteet eivät ole kuvailukäytöltään samankaltaiset. Tästä syystä korvaavaksi käsitteeksi on valittu integraatio, koska se tuottaa todennäköisesti vähiten vääriä hakutuloksia.

      • Esimerkki 2: YSOsta on päätetty poistaa kotiutuminen-käsite ja kyseinen termi on lisätty ohjaustermiksi käsitteille kotiinpaluu, potilaan kotiuttaminen ja sopeuttaminen. Koska kaikki se aineisto, jossa kotiutuminen-käsitettä on käytetty kuvailussa, ei rajaudu yksinomaan kotiinpaluuseen, potilaan kotiuttamiseen tai sopeuttamiseen, uudelleenohjaus näihin käsitteisiin olisi huono ratkaisu. Korvaavaksi käsitteeksi on valittu muutos: se on merkitykseltään siinä määrin lavea, että hakutulokset ovat relevantteja.

    • Uudelleenohjausta ei tehdä käsitteisiin, jotka ovat käsitetyypiltään hierarkisoivia käsitteitä. Käsitetyypin voi tarkistaa Finton ontologianäkymässä käsitetietueen kohdasta Tyyppi.

    • Mikäli sopivaa korvaavaa käsitettä ei löydy, tehdään uudelleenohjaus käytöstä poistettavan käsitteen yläkäsitteeseen (ei kuitenkaan silloin, kun yläkäsite on hierarkisoiva käsite). Mikäli yläkäsite ei sovellu korvaavaksi käsitteeksi, valitaan muu käsite, joka kattaa käytöstä poistettavan käsitteen merkityksen (esim. jokin käyttöalaltaan ja merkitykseltään laaja käsite).
      • Esimerkki 1: YSOssa käsite lisäys on päätetty poistaa käytöstä. Käsitettä on käytetty kuvailussa hyvin monentyyppisissä yhteyksissä, joten uudelleenohjaus on syytä tehdä johonkin laajamerkityksiseen käsitteseen. Uudelleenohjausta ei kuitenkaan tehdä sen yläkäsitteeseen kohdistuva toiminta, koska kyseessä on hierarkisoiva käsite. Uudelleenohjaus tehdään käsitteeseen muutos, koska se on merkitykseltään laaja ja kattaa lisäys-käsitteen merkityksen; muutos ei ole hierarkisoiva käsite.
      • Esimerkki 2: YSOssa käsite vakavuus on päätetty poistaa käytöstä. Käsitettä on käytetty kuvailussa hyvin monentyyppisissä yhteyksissä. Esimerkiksi käsitteet vakaus (fysiikka) ja stabiilius (muuttumattomuus) eivät sovellu korvaavaksi käsitteeksi, koska niitä on käytetty vain osin samankaltaisissa yhteyksissä ja korvaaminen tuottaisi virheitä. Korvaavaksi käsitteeksi ei myöskään sovellu esim. mentaaliset ominaisuudet, koska vakavuus-käsitettä on usein käytetty muussa kuin mentaalisessa merkityksessä ja lisäksi mentaaliset ominaisuudet on hierarkisoiva käsite. Uudelleenohjaus tehdään käsitteeseen ominaisuudet, koska se on merkitykseltään laaja ja kattaa vakavuus-käsitteen merkityksen; ominaisuudet ei ole hierarkisoiva käsite. 

Hierarkiaperiaatteet

 

  • Yläkäsite-alakäsitesuhde

    • Tämä käsitteiden välinen suhde on transitiivinen, eli jokin tietty käsite on paitsi välittömän yläkäsitteensä, niin myös yläkäsitteensä yläkäsitteen jne. edustaja.

    • HUOM! Erikoisontologioiden hierarkkisena pohjana toimiva YSO on rakennettu suomalaisen kulttuurin käsitteistön pohjalta suomen ja ruotsin kielten mukaisesti kompromissina.

    • Käsitteiden välinen yläkäsite-alakäsite -suhde noudattaa periaatetta, jossa jokainen käsite on eräänlainen yläkäsitteensä edustaja. Suhdetta kutsutaan myös is-a -suhteeksi.

    • Osa-kokonaisuus-suhteita ei ilmaista ylä- tai alakäsitteinä. Esim. “planeetat”-käsitteellä ei voi olla yläkäsitesuhdetta “aurinkokunnat”-käsitteeseen. Kyseessä on osa-kokonaisuussuhde.

  • Monihierarkia

    • Sen sijaan esim. "sähkökitara"-käsite voi YSOssa olla alakäsite käsitteille "sähkösoittimet" ja "näppäilysoittimet". Sekä "sähkösoittimet" että "näppäilysoittimet" ovat YSOssa "soittimet"-käsitteen alakäsitteitä, mutta sähkösoittimet ei sisälly näppäilysoitinten hierarkiapolkuun tai päinvastoin.

    • Esim. "valotusmittarit"-käsitteellä voi olla yläkäsitteenä sekä "mittarit" että "valokuvausvälineet". Monihierarkia on sallittu, koska ei ole olemassa erikseen valotusmittaria, joka olisi mittari, mutta ei valokuvausväline, vaan valotusmittari on aina molempia.

    • Esim. "minkki"-käsitteellä ei voi olla yläkäsitteenä sekä "näätäeläimet" että "turkiseläimet". Kaikki minkit eivät päädy turkiseläimiksi ja näin ollen tämä yläkäsitesuhde ei päde.

    • Käsitteellä sallitaan kaksi tai useampi yläkäsite tässä mainituin poikkeuksin.

    • Monihierarkia ei ole sallittu ontologian päähaarojen (oliot, tapahtumat ja toiminta, ominaisuudet) välillä. Esimerkiksi “vatsahieronta”-käsitteellä ei voi olla yläkäsitteenä sekä “hieronta” että "hoitomenetelmät”. Hieronta kuuluu “tapahtumat ja toiminta” -päähaaraan, kun taas “hoitomenetelmät” kuuluu “oliot”-päähaaraan.

    • Monihierarkia on sallittu minkä tahansa päähaaran sisällä, mutta yläkäsitteenä ei saa olla kahta samassa hierarkiapolussa olevaa käsitettä. Hierarkiapolku tarkoittaa tässä käsitteen suoraa yläkäsitettä sekä kaikkia sitä seuraavia yläkäsitteitä suorassa linjassa: esim. kissa > kissaeläimet > nisäkkäät > selkärankaiset > oliot. Kissa-käsitteellä ei siis saa olla yläkäsitteenä sekä "kissaeläimet" että "selkärankaiset", koska nämä ovat samassa hierarkiapolussa. Kissan yläkäsitesuhde selkärankaisiin on redundantti, koska hierarkiapolku ilmaisee jo, että kissat ovat selkärankaisia.

    • Jos käsitteellä on useampi yläkäsitesuhde, on huomioitava että kaikkien yläkäsitesuhteiden täytyy päteä sen jokaisen kuviteltavissa olevan alakäsitteen kohdalla.

    • Paikka-hierarkiaan kuuluvat käsitteet saattavat tuottaa poikkeuksia monihierarkiakäytäntöihin. Asiaa on syytä tutkia.

  • Osa-kokonaisuus-suhteet

    • Osa-kokonaisuus-suhteessa yksi käsite vastaa kokonaisuutta ja toinen sen osaa. Esim. planeetat-käsitteelle on mahdollista lisätä tällainen suhde aurinkokunnat-käsitteeseen.

    • Mikäli käsitteellä on osa-kokonaisuus-suhde, sillä pitää lisäksi olla myös yläkäsitesuhde.

    • Osa-kokonaisuus-suhde on suositeltava, jos se on olennainen käsitteen merkityksen ymmärtämisen kannalta.

    • Samaan käsitteeseen voi olla osa-kokonaisuus-suhde useasta eri käsitteestä (eli kokonaisuudella voi olla monta osaa).

      • Esim. käsitteillä tähdet ja planeetat voi molemmilla olla suhde käsitteeseen aurinkokunnat.

    • Käsitteellä ei saa olla osa-kokonaisuus-suhdetta ja assosiatiivista suhdetta samaan käsitteeseen.

    • Osa-kokonaisuus-suhteen on pädettävä kaikkien käsitteenmuodostuskielten näkökulmasta.

    • Osa-kokonaisuus-suhteen on pädettävä kaikissa tapauksissa osakäsitteen näkökulmasta.

      • Esim. leuka osana käsitettä pää on käypä, sillä leuka on aina osa päätä.

      • Esim. katsomot osana käsitettä stadionit ei ole käypä, sillä kaikki katsomot eivät kuulu stadioneihin (vrt. teatterikatsomot).

    • Osa-kokonaisuus-suhteen ei tarvitse päteä kaikissa tapauksissa kokonaisuuskäsitteen näkökulmasta.

      • Esim. hippokampus osana käsitettä aivot on käypä, vaikka kaikissa aivoissa (vrt. selkärangattomien aivot) ei ole hippokampusta. Hippokampus on kuitenkin aina osa aivoja.

    • Osa-kokonaisuus-suhteen on pädettävä osa-kokonaisuus-hierarkiaketjussa ylöspäin. Toisin sanoen, jos käsite a on osa käsitettä b, joka vuorostaan on osa käsitettä c, on myös pädettävä, että käsite a on osa käsitettä c.

      • Esim. kantapää on osa käsitettä jalkaterä, joka puolestaan on osa käsitettä jalka. Osa-kokonaisuus-hierarkiaketju on käypä, sillä kantapää on myös osa jalkaa.

      • Esim. lonkkalihakset on osa käsitettä lonkka, joka puolestaan on osa käsitettä luusto. Hierarkiaketjussa on ongelma, koska lonkkalihakset eivät ole osa luustoa. Tässä tapauksessa suositellaan poistamaan osa-kokonaisuus-suhde käsitteiltä lonkka ja luusto, sillä lonkka viittaa käsitteenä muuhunkin kuin lonkka-alueen luustoon.

      • Huom! Tämä linjaus koskee vain käsitteiden osa-kokonaisuus-hierarkiaa, ei alakäsite-yläkäsite-hierarkiaan.

    • Osa-kokonaisuus-suhteita voidaan käyttää ainakin seuraavanlaisissa yhteyksissä:

      • Ruumiinosista: esim. sormet osana käsitettä kädet, tai ohutsuoli osa käsitettä suolisto.

      • Organisaation sisäisistä ja organisaatioiden välisistä osa-kokonaisuus-suhteista: esim. sairaalaosastot osana käsitettä sairaalat, tai maavoimat osana käsitettä puolustusvoimat.

      • Ajallisten käsitteiden kesken: esim. myöhäisantiikki osana käsitettä antiikki, tai holoseeni osana käsitettä kvartäärikausi.

      • Yksilöiden (ei kuitenkaan yksilökäsitteiden) ja ryhmien kesken: esim. papit osana käsitettä papisto, tai mäkitupalaiset osana käsitettä tilaton väestö.

      • Fyysisen kokonaisuuden ja sen osan kesken: esim. planeetat osana käsitettä aurinkokunnat, tai stratosfääri osana käsitettä ilmakehä.

      • Elollisen kokonaisuuden (tai järjestelmän) ja sen osan kesken: esim. putkilokasvit osana käsitettä kasvikunta, tai ekosysteemit osana käsitettä biomit.
      • Teknisen objektin ja sen osan kesken: esim. ilmansuodattimet osana käsitettä ilmansuodatuslaitteet, tai elektroniikkakomponentit osana käsitettä elektroniikkalaitteet.
      • Kasvinosista: esim. kukat (kasvinosat) osana käsitettä kukinnot.
    • Osa-kokonaisuus-suhde ei sovellu käytettäväksi objektin ja sen (valmistus)materiaalin kesken eikä myöskään silloin, kun käsite kuuluu temaattisesti johonkin aihealueeseen tai erikoisalaan. Assosiatiivinen suhde soveltuu tällaisiin paremmin.

      • Esim. mineraalit osana käsitettä kivi ei ole suositeltavaa osa-kokonaisuus-suhteen käyttöä.

      • Esim. magia osana käsitettä kansanusko tai työllistäminen osana käsitettä työllisyyspolitiikka eivät ole suositeltavaa osa-kokonaisuus-suhteen käyttöä.

 Assosiatiiviset suhteet

 

  • Käsitteelle voidaan lisätä assosiatiivinen suhde toiseen käsitteeseen, kun näillä käsitteillä on vahva semanttinen suhde (muu kuin hierarkkinen tai osa-kokonaisuus-suhde). Esim. YSOssa aateli-käsitteellä on assosiatiivinen suhde käsitteisiin aristokratia ja yläluokka.
    • Käsitteellä ei voi olla assosiatiivista suhdetta omaan yläkäsitteeseensä.

    • Jos suhde on selkeästi tunnistettavissa osa-kokonaisuus-suhteeksi, suositellaan tämän käyttöä assosiatiivisen suhteen sijasta.

  • Assosiatiivinen suhde erikoisontologiakäsitteen ja YSO-käsitteen tai kahden erikoisontologiakäsitteen välillä sallitaan.

    • Jos käsite löytyy sekä omasta erikoisontologiasta että YSOsta, liitetään assosiatiivinen suhde oman erikoisontologian käsitteeseen, ei YSOon.

  • Assosiatiiviset suhteet ovat aina symmetrisiä: jos käsite A:lla on assosiatiivinen suhde käsitteeseen B, myös käsitteellä B on assosiatiivinen suhde käsitteeseen A

Ekvivalenssisuhteet


  • Ontologioiden väliset ekvivalenssisuhteet


    • Ekvivalenssi

      • Kahden eri ontologiaan kuuluvan käsitteen välinen käsite-ekvivalenssi edellyttää, että käsitteiden välillä ja hierarkiassa ei ole sisällöllistä ristiriitaa (esim. käsitteet eivät sijaitse eri päähierarkioissa). Esim. KITOssa olevaa virret-käsitettä ei ole linkitetty ekvivalenssisuhteella YSOn vastaavaan, koska KITOssa yläkäsitteenä on lyriikka ja YSOssa hengelliset laulut. Kyse ei siis ole samasta käsitteestä. Sen sijaan KITOn virsikirjat-käsite on linkitetty YSOn vastaavaan, koska näiden välillä ei ole hierarkkista tai muuta ristiriitaa.

      • Yhdestä tietyn ontologian käsitteestä ei voi olla ekvivalenssisuhdetta useampaan toisen ontologian käsitteeseen.

        • Esim. JUHOn käsitteellä aikuiskoulutus on ohjausterminä aikuiskasvatus. YSOssa nämä ovat kaksi erillistä käsitettä. JUHOn käsitteellä ei voi olla ekvivalenssia YSOn molempiin käsitteisiin. Ekvivalenssi ilmaisee, että käsitteet vastaavat merkitykseltään toisiaan. YSOn aikuiskoulutus-käsite ei kuitenkaan sisällä aikuiskasvatuksen merkitystä. Tässä tapauksessa suositellaan linkittämään JUHOn aikuiskoulutus-käsitteelle ekvivalenssi YSOn aikuiskoulutus-käsitteeseen käytettävän termin mukaisesti.
      • Useasta tietyn ontologian käsitteestä ei voi olla ekvivalenssia samaan toisen ontologian käsitteeseen.

    • Ekvivalenssi ja termit

      • Mikäli käsitteen käytettävä termi ja ohjaustermi eivät ole toistensa synonyymeja, ei ohjaustermiä saa käyttää ekvivalenssin merkitsemisen perusteena. 

        • Esimerkki 1:  jos erikoisontologian käsitteen käytettävä termi on radiotaajuudet ja ohjausterminä radioaallot, ekvivalenssia ei merkitä YSOn radioaallot-käsitteeseen.  

        • Esimerkki 2: PUHOssa ohjaajat on ohjaustermi sotilaslentäjille. YSOssa ohjaajat ovat taiteilijoita. Ekvivalenssia ei merkitä. 

 Huomautukset


  • Huomautus on tarpeellinen silloin, kun se auttaa ymmärtämään käsitteen merkitystä ja käyttöä. Pitkät tietokirjamaiset tekstit eivät ole suositeltavia.

  • Tarve huomautuksille on kielikohtainen. Jos käsitteellä on huomautus tietyllä kielellä, vastaava huomautus lisätään muulle kielelle, mikäli se on olennainen myös tämän kielen näkökulmasta.
  • Huomautus-kentän muotoilu

    • Huomatuksen on hyvä olla lyhyt mutta selkeä. Lyhyet, ei-lausemaiset huomautukset on syytä avata virkkeiksi. Esim. huomautus "kirjojen keräily" on parempi ilmaista: "Tarkoittaa kirjojen keräilyä."

    • Virke alkaa aina isolla alkukirjaimella ja loppuu pisteeseen.

    • Jos käsitteen käytettävä termi on monikkomuotoinen, määritelmässä ei tarvitse käyttää kyseisestä termistä monikkomuotoa.
    • Poikkeuksena skos:definition -kentässä sallitaan muunkinlaiset kirjoituskäytännöt

  • Eri tyyppisten huomautusten ilmaisemiseen on olemassa erilaisia ominaisuuksia. Näiden käytöstä ei toistaiseksi ole linjausta.

Lähteet

  • Lähdekentässä ei mainita tietolähteenä olleita henkilöitä nimeltä, vaan viitataan organisaatioon, jota nämä henkilöt edustavat. Esim. jos tietolähteenä on ollut Matti Meikäläinen Kansalliskirjastosta, lähteeksi mainitaan Kansalliskirjasto.

Käsitetyypit

  • Ontologia voi sisältää hierarkisoivia käsitteitä (yso-meta:Hierarchy), ryhmitteleviä käsitteitä (skos:Collection, isothes:ThesaurusArray), yleiskäsitteitä (yso-meta:Concept) ja yksilökäsitteitä (yso-meta:Individual).

  • Muita käsitetyyppejä kuin yleiskäsitteitä ei ole pakko käyttää ontologiassa. Jos näille kuitenkin koetaan tarvetta, on käsitetyyppien yhteisistä käyttöperiaatteista sovittava YSOn ylläpidon kanssa.

    • Hierarkisoivia käsitteitä ei ole tarkoitus käyttää kuvailussa. Hierarkisoivien käsitteiden tarkoitus on muodostaa ontologian hierarkkinen rakenne, johon muut käsitteet ripustuvat. Esim. YSOn käsitteet “abstraktit objektit”, “fyysiset kokonaisuudet” ja “yhteiskunnalliset ominaisuudet” ovat hierarkisoivia käsitteitä.

    • Ryhmitteleviä käsitteitä ei ole tarkoitus käyttää kuvailussa. Ryhmittelevien käsitteiden tarkoitus on selkeyttää laajoja alakäsitekokonaisuuksia. Esim. YSOn “analyysi”-käsitteen alaisessa hierarkiassa on kaksi ryhmittelevää käsitettä, “analyysi analyysitavan mukaan” ja “analyysi kohteen mukaan”, joiden alle alakäsitteet on ryhmitelty.

      • Ryhmittelyn tarkoitus ei ole rajoittaa käsitteiden käyttöä kuvailussa.

      • Vaikka hierarkiassa on käytetty ryhmitteleviä käsitteitä, kaikkia tiettyyn hierarkiakokonaisuuteen kuuluvia alakäsitteitä ei ole pakko sijoittaa ryhmittelevien käsitteiden alle.

    • HUOM! Yksilökäsitteen ja yleiskäsitteen rajanvedosta on olemassa erilaisia näkemyksiä. Tässä linjauksessa ei oteta asiaan kantaa.

Poikkeukset

  • Ontologialla voi myös olla omia, muista ontologioista poikkeavia kenttiään tai ominaisuuksia sikäli kuin ne eivät ole ristiriidassa linjausten kanssa. Esim. PTO:n Inspire-määritelmät inspire-meta:definition -kentässä.

  • HUOM! Finto-palvelu näyttää kuitenkin vain sellaiset käsitteiden ominaisuudet, jotka sen taustalla toimiva Skosmos-ohjelmisto kykenee näyttämään. Mikäli sanastosi sisältää tai haluaisit lisätä siihen ominaisuuden, joka poikkeaa tyypillisestä sanastosisällöstä (esim. äänitiedostot), ota yhteyttä Finton ylläpitoon.

KOKO-ontologiapilven kokoaminen

  • KOKO-ontologiapilven kokoamisessa poistetaan rakenteen selkeyttämisen vuoksi erikoisontologioiden käsitteiltä sellaiset ekvivalenssisuhteet, jotka johtavat YSOn käytöstä poistettuihin käsitteisiin.
    • Nämä erikoisontologioiden käsitteet säilyvät edelleen osana KOKOa ja ovat käytettävissä tiedonhaussa ja kuvailussa.
    • Finto-palvelu tuottaa erikoisontologioita varten listat näistä erikoisontologioiden käsitteistä, joilta on poistettu ekvivalenssisuhde YSOn käytöstä poistettuihin käsitteisiin.



  • No labels