Tapaamisessa pidetty esitys: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016111829396
- Ongelmat metadatan kanssa ovat organisaatiosta riippumatta samanlaisia
- Haravointi muihin järjestelmiin, kuten OpenAIRE, edellyttää metadatan yhtenäistämistä
- Rajapintojen määrittely on näin yksinkertaisempaa ja työmäärä on maltillisempi
- Erityisesti OKM:n tiedonkeruun vaatimusten noudattaminen on vaikea toteuttaa julkaisuarkistojen metadatassa
- Hyviä ehdotuksia vaatimusten toteutukseen otetaan vastaan
Surima-hanke Itä-Suomen yliopistossa, Ilja Sidoroff
- Itä-Suomen yliopiston julkaisuarkistopalveluissa ollaan ottamassa käyttöön Jyväskylän malli
- Mallissa tutkijoilta pyydetään tallennettaessa minimitiedot ja kirjasto täyttää annetun rinnakkaistallenteen tai DOI-osoitteen pohjalta loput metatiedot
- UEF:ssa perustettu uusi DSpace-julkaisuarkisto rinnakkaistallenteille, jonne myös opinnäytteet siirretään myöhemmin
- Metadatassa pyritty keksimään mahdollisimman vähän uusia kenttiä, pääasiassa kopioitu jo käytössä olevat kentät muista julkaisuarkistoista
- Käytössä olevasta SoleCRIS-tutkimustietojärjestelmästä tarkoitus siirtää julkaisujen metadata julkaisuarkistoon (DSpace)
- Käyttöön otettuja uusia kenttiä:
- Tekijän/tekijöiden laitosaffiliaatio: dc.contributor.department
- EU-id: dc.relation.projectid
- Tarkenteiden/qualifierien käyttöä vältetty
- Altmetrics:in altmetriikka käytössä
- Kysymys: Tarvitaanko DC:ssa esim. doi-tarkennetta, jos koko url kentässä?
- Julkaisuarkisto tulee myöhemmin osoitteeseen https://erepo.uef.fi
- Hankkeessa mietitty myös DCterms-nimiavaruuden käyttämistä metadatassa, koska se voisi tuoda uusia mahdollisuuksia, mutta käyttöesimerkkejä ei ole löytynyt
Kommentteja:
Marja-Leena Harjuniemi (JYU)
- Kenttiä voi muuttaa massatyökalulla helposti, jos ovat vääriä tai epästandardeja
- Mieluummin niin, että kenttiä on paljon kuin että niitä on liian vähän
Samu Viita (KK)
- Metatiedot kerättävä mahdollisimman tarkkaan, tarkenteita käyttämällä varmistetaan julkaisuarkiston toiminta
- Mappaus on hankalaa, jos on ylimääräisiä kenttiä, kenttiä käytetään monen erillisen asian kertomiseen tai yhdessä kentässä monta tietoa (esim. sarjan nimi ja teoksen järjestysnumero)
SELVITETTÄVÄ: Kuinka laajasti aggregoijat ovat valmiita DCterms-nimiavaruuden käyttöönottoon?
- Kaksoispisteen käyttö julkaisun nimessä
- Perinteinen tapa kirjastotietokannoissa pää- ja alaotsikon erottamiseen
- Rikkoo haun DSpacessa, jos hakee koko nimellä → mutta kuinka tavallista enää on hakea koko otsikolla?
- Koko otsikko saattaa tulla kopioitua jostain muualta verkosta eikä muotoilu silloin välttämättä ole sama kuin bibliografisissa vaatimuksissa → julkaisua ei löydy
- Muiden tekijöiden contributor-tarkenteet:
- kustos, vastaväittäjä, väitöskirjan ohjaaja, kuvittaja, valokuvaaja ->
- Muita kenttiä on ollut, mutta Pureen siirrettäessä ne katosivat, minkä jälkeen niitä ei enää yritetty palauttaa
- LoC:n funktiokoodit tarkenteiksi? http://id.loc.gov/vocabulary/relators.html
- Kotimainen vai ulkomainen kolmimerkkinen maakoodi?
- kotimaiset versiot erikseen
- Kokoteksti -> kuva-aineistolle oma kenttä
- Toinen ehdotus (true/false tai 0/1) ei toimi ollenkaan, jos tarkennetta ei haravoida
- xml-sanasto?
- Tarkenteille?
- Artikkelien status aina openaccess, vaikka embargo olisi päällä
- Kustantajien omat lisenssit ja niiden ilmoittaminen?
- Rinnakkaistallenteiden kohdalla usein välttämättömiä
- Jyväskylässä oma kenttä, jossa kustantajan nimi ja geneerinen lause "this is a final draft of the …"
Iltapäivän ryhmäkeskustelu:
- affiliaatio: org. oma tekijä uta: tayperson
- okm:lle tarpeelliset kentät, mutta muille tarpeettomat local-kenttiin tai muuten estetään haravointi -> joissain paikoissa julkaisutiedonkeruu DSpacessa
- Primäärijulkaisuissa affiliaatioille tarvetta
- Tehdäänkö yleistä metadataskeemaa vai toimivaa suositusta julkaisuarkistoille? DSpace7 ja suunniteltu CRIS-osa antaisivat olettaa affiliaatio-kentän tuloa
- Julkaisun kohdehenkilö? relation.?
- sivumäärässä [vii] 56
- dc.type: dcmi metadata
- OpenAIRE-asiat mukaan suositukseen
- Erillisenä osionaan?
- Selitteisiin millaista aineistoa kenttä koskee
- Monografioiden ja kokoomateosten ISBN:t erikseen
- Viitetieto: Pelkkä lähde, eli kertoo sen mistä originaaliartikkeli löytyy, muotoilulla ei merkitystä
- Automaattisesti tuotettu tieto olisi kiva, mutta ei lähdetä näkemään liikaa vaivaa
- Rights reserved - free access -tieto → parempi kuin pelkkä "Kaikki oikeudet pidätetään"
- Koska julkaisun yksityinen käyttö on aina sallittua
- Kansilehdet artikkeleissa (joissa lisenssitiedot jne.)
- Nottinghamin yliopistossa lisenssi generoituu automaattisesti, jos linkki löytyy tiedostosta (lukee myös pdf:iä)