Dokumentin muutoshistoria:

luonnos 1: 22.8.2013: Tapani Sainio, Teemu Talja, Aleksi Turpeinen

  • kommentteja Finna-projektiryhmältä

versio 1: 10.9.2013

  • kommentteja Finna-projektiryhmältä
  • kommentteja kansallisen näkymän työryhmältä 24.9.
  • käsittely Finnan konsortioryhmässä 8.10.
  • käsittely KDK-ohjausryhmässä 10.10.

versio 1.01: 18.3.2014

  • kommentteja Finnan konsortioryhmältä ja KDK-ohjausryhmältä
  • käsittely kansallisen näkymän työryhmässä

versio 1.02: 20.1.2016

  • Kansallisen näkymän uusi nimi finna.fi päivitetty dokumenttiin.


Dokumentin tarkoitus ja tausta

Tässä dokumentissa kuvataan Finnan, eli Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän, valtakunnallisen käyttöliittymän eli finna.fi:n tavoitteet, sisällöt, käyttäjäryhmät, käyttötilanteet, aineistojen käyttötavat ja palvelun keskeiset haasteet. Dokumentin tarkoitus on tukea finna.fi:n suunnittelu- ja kehittämistyötä. Tässä annetaan palvelun konseptin yleisen tason kuvaus. Dokumentin on tarkoitus toimia "kompassina" suunnittelu- ja kehitystyössä: siinä asetetaan tavoitteet, mutta jätetään avoimiksi yksityiskohtaisempi suunnittelu. Tässä dokumentissa kuvatun konseptin osa-alueet täsmentyvät toteutuskelpoisiksi suunnitelmiksi hankkeen edelleen edetessä. Joitakin yksityiskohtaisempia, ja muuttuvampia, asioita on kuvattu myös tämän dokumentin liitteissä. 

Tämän dokumentin taustalla ovat mm. seuraavat KDK- ja Finna-hankkeiden dokumentit ja vaiheet: 

  • Asiakasliittymän tekninen ja toiminnallinen vaatimusmäärittely, joka laadittiin vuonna 2009 kilpailutusta varten.  
  • KDK-hankkeen saatavuusjaoston (2008-2011) kansallisen näkymän työpajat.
  • Asiakasliittymän palvelukonseptin testaaminen - tutkimuksen loppuraportti (2010).
  • Finnalle tehtyjen käytettävyystestausten (sisäisiä ja ulkoisia asiantuntija-arvioita sekä ulkoisten loppukäyttäjien suorittamia käytettävyystestauksia) tulokset.
  • Visuaalisen ilmeen (Finnan tunnus ja käyttöliittymän ulkoasu) suunnitteluun liittyvä pohdinta.
  • Kansallisen näkymän työryhmän ja ratkaisuraadin tulokset (2012-2015).

Tässä dokumentissa esitetyt yksityiskohtaisemmat toimenpide-ehdotukset voidaan poistaa dokumentin seuraavista versioista sen jälkeen, kun niiden toteutuksesta on sovittu.  

Finnan.fi:n tavoite

Finnan valtakunnallinen näkymä eli finna.fi on helppokäyttöinen, laajan käyttäjäryhmän verkkopalvelu, josta voi hakea suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja. Finna tukee tiedonhakua, oppimista, tutkimusta ja muuta luovaa toimintaa. Finna.fi palvelee erityisesti tilanteita, joissa käyttäjä tarvitsee usean eri organisaation tarjoamaa, useasta eri tietolähteestä löytyvää sisältöä. Finnan sloganin "elämyksiä etsiville, tietoa tarvitseville" mukaisesti Finna yhdistää luotettavan tiedonhaun ja  monipuolisten sisältöjen mukanaan tuomat elämykset. Palvelu auttaa löytämään ja yhdistelemään erilaista aineistoa kokonaisuudeksi, joka on myös erottuva, ainutlaatuinen ja yllätyksellinen.

Finnan finna.fi on tarkoitettu kaikille suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoista kiinnostuneille. Palvelu on niin selkeä, että kuka tahansa pystyy hakemaan sieltä tietoa. Finna tarjoaa sisältöjä ja toiminnallisuuksia, joita erityisesti humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkijat sekä opettajat, kulttuurialojen ammattilaiset ja harrastajat, yleisten kirjastojen aktiivikäyttäjät sekä toisen asteen ja tätä ylempien tasojen opiskelijat hakevat. Muiden tieteenalojen tutkijoita palvelevat organisaatioiden omat Finna-näkymät, joiden kautta voidaan hakea esimerkiksi korkeakoulujen hankkimia e-aineistoja tai muita tutkijoille rajattuja aineistoja. Finna.fi palvelee myös koululaisia opetus- ja muissa ohjatuissa käyttötilanteissa. Finna.fi:n sisältöjä voidaan esittää myös koululaiskäyttöä varten räätälöitävissä Finna-näkymissä ja muissa oppimisympäristöissä.

Finna.fi sisältää Finnan avoimet aineistot eli mukana olevien organisaatioiden hallinnoimat aineistot, joihin käyttöoikeuksien saaminen ei edellytä jäsenyyttä organisaatioon. Käyttäjän ei tarvitse etukäteen tietää, missä aineisto on tai mikä organisaatio sitä hallinnoi, vaan Finnan avulla käyttäjä saa sekä verkossa saatavilla olevat aineistot käyttöönsä että tiedon fyysisten aineistojen sijainnista. 

Finna.fi:n metatieto on tarkoitus julkaista avoimena datana CC0-lisenssillä kaikkien edelleen hyödynnettäväksi.  Tämä lisää finna.fi:n aineistojen näkyvyyttä ja mahdollistaa metatiedon uudelleen käytön esimerkiksi osana uusia verkkopalveluita. Finna.fi:n aineisto on myös löydettävissä esimerkiksi hakukoneiden kautta. Finnan yleisenä tavoitteena on lisätä arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistojen ja palveluiden näkyyvyyttä ja käyttöä; finna.fi on siis vain yksi tapa löytää Finnan aineistoa.

Haasteet

Finna.fi:hin liittyy joitakin sisältöjen rajauksesta ja palvelun vaiheittaisesta toteutuksesta johtuvia haasteita, joihin kiinnitetään huomiota finna.fi:n kehittämisessä.

  • Palvelu toteutetaan vaiheittain; sen sisällöt ja toiminnallisuudet kehittyvät sitä mukaa kun uusia organisaatioita tulee palveluun ja käyttäjien palautteen perusteella. Eri vaiheissaan Finna siis palvelee erilaisia käyttäjäryhmiä.  
    • Ratkaisu: pyritään laajentamaan Finnan sisältöjä ja kohderyhmiä sekä viestimään kussakin Finnan vaiheessa selkeästi mitä aineistoja Finnassa on ja keitä se palvelee parhaiten.
  • Palvelun sisältö on heterogeenistä, mukana on sekä viitetietoa fyysisestä aineistosta että verkossa olevia sisältöjä. Aineistot ovat lisäksi eri tavoilla selailtavissa tai saatavissa, riippuen aineiston tarjoaman organisaation käytännöistä. Käyttäjille palvelun kokonaisuuden hahmottaminen voi olla hankalaa.
    • Ratkaisu: mahdollistetaan hakeminen pelkästä verkossa saatavilla olevasta aineistosta. Kehitetään verkossa saatavilla olevan aineiston käytön ohjeistusta (esim. käyttöoikeudet) ja fyysisen aineiston paikantamista (ks. luku painopisteet). Kerrotaan mitä palveluja organisaatiot tarjoavat ja kenelle ne ovat saatavilla.
  • Palvelun sisältö ei - erityisesti alkuvaiheessaan - kata kaikkia arkistoja, kirjastoja ja museoita, eikä se ole paras käyttöliittymä kaikkien sisältöjen käyttämiseen (esim. digitoituihin vanhoihin sanomalehtiin ei Finnassa voi tehdä kokotekstihakuja).
    • Ratkaisu: viestitään selkeästi siitä, mitä sisältöjä Finnassa on ja tuodaan esim. nostoilla esiin vaikeasti löydettävää aineistoa.
  • Palvelu pitää tällä hetkellä sisällään vain suomalaisten opetus- ja kulttuuriministeriön alaiset arkistojen, kirjastojen ja museoiden sisältöjä, monet muut verkossa olevat käyttäjälle relevantit kulttuuriaineistot rajautuvat hauista pois.
    • Ratkaisu: laajennetaan aineistoa tarvittaessa myös muiden aineistontarjoajien sisällöllä, joka vastaa Finnan käyttäjien tarpeisiin joka sopii finna.fi:n konseptiin.
  • Palvelussa on useiden organisaatioiden erilaisten tietomallien ja standardien mukaista metatietoa, jota Finnassa esim. näytetään saman nimisten kenttien alla. Tämä muodostaa sekä käytettävyys- että suunnitteluhaasteen. Vastuu palvelun sisällöstä ja siinä etenkin kuvailutietojen laadusta on osallistuvilla organisaatioilla, eikä millään yksittäisellä taholla ole valtaa kaikkiin palvelun laadun osatekijöihin.
    • Ratkaisu: Kehitetään yhteistyötapoja Finnassa mukana olevien organisaatioiden kanssa kuvailutietoja koskevissa kysymyksissä. Käytettävyyttä parannetaan myös tuotantovaiheessa.

Sisällöt ja palvelut

Finna.fi:n varsinainen sisältö koostuu suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistoista, jotka ovat kenen tahansa ulottuvilla, esimerkiksi saatavilla verkkosivuilla, lainattavissa kirjastosta tai tilattavissa arkistosta.  Finnasta haettavissa oleva aineisto sisältää esimerkiksi fyysisiä kirjoja, asiakirjoja, artikkeleja, opinnäytetöitä, äänitteitä sekä digitoituja sanomalehtiä, asiakirjoja, museoesineiden kuvia, muita valokuvia, taideteoksia, av-aineistoa ja e-julkaisuja. Kustakin finna.fi:ssä näytettävästä sisällöstä vastaa KDK-asiakasliittymäkonsortioon kuuluva tiedon tarjoava organisaatio, jonka nimi mainitaan mm. hakutulosten yhteydessä.  Finna.fi:n sisältö on suomalaisten organisaatioiden kautta saatavissa olevaa sisältöä, joka kuitenkin voi olla luonteeltaan kansainvälistä.  

Finna.fi:n varsinainen sisältö koostuu metatiedosta eli kuvailutiedosta ja metatietoon mahdollisesti liittyvistä, organisaatioiden verkkosivuilla olevista digitaalisista aineistoista sekä esikatselukuvista. Finna.fi:hin on koottu haettavaksi kaikki Finnan omaan indeksiin haravoitava metatieto, mikä tarkoittaa käytännössä kaikkea eri Finna-näkymistä ilman organisaation jäsenyyttä tai vastaavia rajoituksia saatavilla olevaa aineistoa. Lähtökohtaisesti kaikkien Finna-näkymien metatieto on haettavissa myös finna.fi:stä.

Suurin osa Finnan viitteistä on sellaisia, jotka viittaavat arkiston, kirjaston tai museon kokoelmissa oleviin fyysisiin aineistoihin kuten kirjoihin, asiakirjoihin tai museoesineisiin. Näitä saa käyttöönsä eri tavoilla. Osaan pitää käydä tutustumassa paikan päällä organisaation palvelupisteessä (esim. monet kirjasto- ja arkistoaineistot). Osa fyysisistä aineistoista on lainattavia aineistoja, joihin pystyy tekemään varauksia Finnan kautta, jolloin aineisto toimitetaan fyysiseen toimipisteeseen. Myös joitakin digitaalisia aineistoja, jotka eivät ole verkossa saatavilla, käytetään fyysisten aineistojen tapaan.

Osaan Finnan viitteistä liittyy verkossa saatavilla oleva digitaalinen objekti. Objekti on verkossa saatavilla, jos Finnassa näytetään sen representaatio tai linkki, jonka takaa digitaalinen objekti löytyy. Tällaisia ovat esimerkiksi digitoidut kirjat, lehdet, asiakirjat ja kuvat, tulevaisuudessa myös äänitallenteet ja videot.

Museoaineistosta, kuten taideteosten ja museoesineiden kuvista, Finnassa on nähtävillä esikatselukuva. Tällöin käyttäjän ei tarvitse siirtyä Finnasta taustajärjestelmään. Esikatselukuvaan voi liittyä sen käyttöä rajoittavia ehtoja. Osaan kirjastojen viitteistä liittyy kuva kirjan kannesta, joka saattaa olla kolmannen osapuolen tuottama. Myös kirjojen kansikuviin voi liittyä niiden käyttöä rajoittavia ehtoja.

Finna.fi:hin voidaan liittää sisältöjä ja toiminnallisuuksia organisaatioiden käytössä olevista ja omistamista, varsinaiseen sisältöön liittyvistä palveluista, jos tämä on tarkoituksenmukaista loppukäyttäjien ja/tai toteutuksen kustannustehokkuuden kannalta. Tällä hetkellä finna.fi:hin on integroitu eri kirjastojen saatavuustietoja, joiden kautta käyttäjä voi kirjastokortilla kirjauduttuaan mm. tarkastella eri kirjastojen saatavuustietoja, varata aineistoa sekä tarkastella ja uusia omia lainojaan. Jatkossa finna.fi:hin on mahdollista integroida myös muita, mm. monille organisaatioille yhteisiä palveluja. Esimerkiksi yleisten kirjastojen tietoja voidaan täydentää hakemisto.kirjastot.fi -palvelun ohjelmointirajapinnasta noudettavilla aukioloajoilla ja yhteystiedoilla, tai linkittää museoaineistoon kuvakauppapalveluja, jotka tarjoavat myös tekijänoikeuksien alaisia ja/tai painokelpoisia kuvia. Palvelun integrointi finna.fi:hin edellyttää, että palvelu on olemassa ja se tarjoaa rajapinnat Finnaan. Tavoitteena on, että mahdolliset digitaaliset palvelut olisivat käytössä finna.fi:ssä, eikä käyttäjän tarvitsisi esimerkiksi siirtyä organisaatiokohtaiseen näkymään palvelua käyttääkseen.

Kolmansien osapuolten sisältönostot

Finna.fi:n palvelukonseptiin ja sen varsinaiseen sisältöön kuulumatonta aineistoa voidaan tuoda Finnassa esiin nostettavina kolmansien osapuolten sisältöinä. Tällaista sisältöä ovat esimerkiksi Europeana-palvelun ohjelmointirajapintansa kauttatarjoamat, muiden Euroopan maiden museoiden, kirjastojen ja arkistojen tarjoamat aineistot, tai hakutuloksien yhteyteen Wikipediasta tuotavat kuvat ja kuvailut. Nostettavat kolmansien osapuolten sisällöt esitetään käyttöliittymässä erotettuna Finnan varsinaisesta sisällöstä (esim. logoin ja otsikkovärein). Nostettavien palvelujen määrä pidetään mahdollisimman pienenä, ja sisällön sopivuus finna.fi:n palvelukonseptiin sekä kiinnostavuus finna.fi:n loppukäyttäjille arvioidaan tapauskohtaisesti. Nostettavat palvelut ovat kakkosprioriteetillä etenkin ennen kuin finna.fi:n palvelukonseptin mukaiset ydinsisällöt ja -palvelut on toteutettu.

Johtopäätökset

Edellä esitetyistä linjauksista seuraa, että esimerkiksi FinELibin lisensioimia e-julkaisuja ei voi hakea finna.fi:stä, koska ne on rajattu tiettyjen käyttäjien käyttöön ja sijaitsevat teknisestikin omassa indeksissään. Myöskään PCI:n (Primo Central Index) vapaata aineistoa ei oteta finna.fi:n haun piiriin, koska tämä aineisto on pääosin ulkomaista, jota aineistoa todennäköisesti haetaan korkeakoulujen näkymistä.

Finna.fi, Finnan muut näkymät ja Finna-brändi

Oletuksena Finnaan osallistuvan organisaation aineistot tulevat haettavaksi ainakin finna.fi:stä. Useissa tapauksissa organisaation on perusteltua toteuttaa myös oma Finna-näkymänsä, josta haetaan ensisijaisesti organisaation tarjoamia, mahdollisesti myös käyttörajoitettuja aineistoja, jossa voidaan toteuttaa finna.fi:stä poikkeavia aineiston esitystapoja ja jonka ulkoasu voi olla organisaation oman brändin mukainen. Organisaatio voi näyttää omassa näkymässään myös valitsemiaan muiden Finnassa mukana olevien organisaatioiden tarjoamia aineistoja.

Sisältöön liittyviin, Finnaan integroituihin palveluihin pyritään tarjoamaan mahdollisimman suora pääsy. Tämä koskee erityisesti tietuenäkymiä sekä finna.fi:ssä että organisaationäkymässä. Tavoitteena on esittääsisältö ja siihen liittyvät toiminnallisuudet suoraan tietuenäkymässä, mutta pääsy voidaan tarjota myös linkin kautta. Hyvä käytäntö on, että integroitu sisältö tai toiminnallisuus ei ole ainakaan useamman linkin klikkauksen takana.

Finna-brändi ja linkitykset näkymien välillä

Oikein käytettyinä linkitykset finna.fi:n ja organisaationäkymien välillä vahvistavat Finna-brändiä ja luovat positiivista mielikuvaa Finnasta, koska ne tarjoavat pääsyn käyttäjää kiinnostavaan, muualla Finnassa sijaitsevaan sisältöön. Esimerkiksi organisaationäkymissä hakutulossivun lopussa voidaan tarjota pääsy finna.fi:n laajempaan, samaa hakusanaa koskevaan hakutulokseen. Linkitys voi olla myös toiseen suuntaan, finna.fi:stä organisaationäkymiin. Esimerkiksi finna.fi:hin voidaan sisällyttää listaus osallistuvista organisaatioista ja  tarjota siinä linkit organisaatioiden omiin Finna-näkymiin.

Jos halutaan luoda vahva Finna-brändi, myös tunnistautumista voidaan tarkastella. Esimerkiksi, pääseekö uuteen Finna-organisaationäkymään aiemmin finna.fi:hin luoduilla tunnuksilla? Tällaiset kysymykset eivät välttämättä ole ajankohtaista Finnan ensimmäistä tuotantoversiota julkaistaessa, mutta tulevat ajankohtaisiksi myöhemmin, kun kokeneita käyttäjiä on enemmän.

Kaikkien organisaationäkymiin kuuluvien sivujen alatunnisteissa näytetään Finna-logo, joka toimii linkkinä finna.fi:hin. Mietitään, olisiko alatunnisteessa tai muualla sivustossa tarpeen olla linkki finna.fi:n esittelyyn kaikissa organisaationäkymissä.

Organisaationäkymien www-osoitteiden muoto luo osaltaan vahvaa Finna-brändiä. Nämä ovat Finnan alidomaineja, esimerkiksi muotoa jyu.finna.fi.

Kehittämisen painopisteitä  

Finna.fi:n ensimmäisessä vaiheessa pyritään tuomaan mukaan erityisesti organisaatioihin ja aineistoihin liittyvät tiedot  sekä palvelut, jotka ovat aineiston helpon käytön kannalta välttämättömiä. Palvelun kehittämisessä keskitytään aineistojen löydettävyyteen, paikantamiseen ja käyttöönottoon,  erityisesti seuraaviin osa-alueisiin:

Verkosta saatavilla olevat sisällöt, koska käytettävyystestien mukaan käyttäjät ovat näistä ensisijaisesti kiinnostuneita.

Mahdollisia toimenpiteitä: 

  • mahdollisuus hakea pelkästään verkossa saatavilla olevaa sisältöä
  • lisätään sisältöjen esikatselukuvia; parannetaan niiden käyttöoikeusmerkintöjä
  • kuvakauppojen yms. muiden verkossa saatavilla oleviin sisältöihin liittyvien palveluiden integrointi
  • uudet sisällöntarjoajat joilla on verkossa aineistoa, esim. Ylen Elävä arkisto

Fyysisten aineistojen sijainti- ja paikkatiedot, koska maantieteellinen ja alueellinen läheisyys on edellytys aineiston käytön helppoudelle lainattavissa sekä paikan päällä -aineistoissa.

Mahdollisia toimenpiteitä:  

Paikkatieto on merkittävä ainakin seuraavissa käyttöliittymän kohdissa:

  1. Hakutulos-sivu
    • Hakutuloksen rajaaminen paikkatiedon perusteella
    • Paikkatieto esim. palvelupisteen tarkkuudella
  2. Yleiskuva: Finnassa mukana olevat organisaatiot
    • Organisaatioiden / palvelupisteiden paikkatiedot
    • Kartta- ja taulukkomuodossa
    • Yleiskuvan rajaaminen, esim. seuraavat filtterit:
      • Toimiala (sektori)
      • Paikkatieto / alueellinen sijainti
      • Organisaatiot, joilla oma Finna-näkymä
      • Muu, mikä?
  3. Saatavuus- ja tietuenäkymä
    • Oletusarvoisesti näytettävät saatavuustiedot
  4. Organisaation oma sivu (jos tarpeen)
    • Jos tällainen sivu tarjotaan, palvelupisteiden paikkatiedot olisivat luontevaa sivun sisältöä.

Käyttötilanteet ja käyttäjäryhmät

Finna.fi:n käyttötilanteet voidaan luokitella kolmeen ryhmään:

  1. Temaattinen haku
  2. Selaileva haku
  3. Teoshaku

Temaattisessa ja selailevassa haussa käyttäjä ei tiedä ennalta, mitä aihepiiriin kuuluvia, sitä käsitteleviä tai häntä muuten kiinnostavia objekteja on olemassa. Teoshaussa käyttäjä kykenee tunnistamaan objektin ennalta nimellä. Toisin sanen temaattinen ja selaileva haku ovat tutustuvaa hakua (eng. exploratory search), kun taas teoshaku on tunnetun kohteen hakua (engl. known-item search) (Morville & Callender, 2010. Search Patterns: Design for Discovery. s. 27).

Finna.fi:n suunnittelussa otetaan huomioon yllä mainitut erilaiset hakutavat sekä aineistojen erilaiset käyttötavat: lainattava, paikan päällä ja verkossa saatavilla oleva. Liite Käyttötilanteet sisältää kuvaukset tunnistetuista käyttötilanteista, joita vasten finna.fi:n prototyyppien ja tuotantoversion käytettävyyttä voidaan arvioida. Nämä käyttötilanteet sisältävät riittävät taustatiedot, joilla käyttötilanne kyetään toistamaan siihen eläytymällä ja sitä "simuloimalla".  Kuva (alla) esittää, mihin elämän aloihin ja millaisiin Finnassa mukana oleviin organisaatiohin käyttötilanteet liittyvät.


Temaattista hakua on esimerkiksi, kun dokumenttielokuvaohjaaja etsii kuvia, videoita, ruokareseptejä ja muuta audiovisuaalista materiaalia tausta-aineistoksi suunnittelemaansa dokumenttiin, joka käsittelisi suomalaisen ruokakulttuurin muutoksia 1970-luvulle tultaessa. Finna toimii hyödyllisenä tietolähteenä myös antropologille, joka kirjoittaa suomenkielistä, kansantajuista kirjaa geishoista ja on erityisesti kiinnostunut, miten geishoja on käsitelty eri aikakausina suomalaisessa kevyessä musiikissa ja muussa populäärikulttuurissa. Finnalla on edellä kuvatuissa käyttötilanteissa etumatka verrattuna vaikkapa kaupallisiin hakukoneisiin, koska Finnan hakutulokset on jo palvelukonseptin puolesta rajattu suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoihin.

Yksi temaattisen haun alaryhmä on mikrohistoriallinen haku. Mikrohistoriallisessa haussa käyttäjää kiinnostava aihepiiri on henkilö, järjestö, työprojekti tai muu, melko suppea aihe. Mikrohistoriallista hakua on esimerkiksi, kun musiikin tutkija perehtyy kansanmusiikin kerääjä A. O. Väisäsen keräämiin ääninäytteisiin, valokuviin ja muuhun aineistoon, tai kun Anni Swanin elämäkertaa kirjoittava taidehistorioitsija hakee kirjeitä, käsikirjoituksia, kuvia ja muuta "autenttista" aineistoa Swanin elämän varrelta työnsä lähteiksi. Mikrohistoriallinen haku on tyypillistä historioitsijoiden  sosiaalitieteilijöiden ja sukututkimuksen harrastajien piireissä.

Luonteeltaan selailevaa hakua on, kun vaasalainen, lukemista harrastava lukiolainen etsii fantasiakirjallisuutta Tampereen keskustassa sijaitsevista kirjastoista, koska kotikaupungin kaupunginkirjastojen fantasiavalikoimat tuntuvat "läpi kolutuilta" ja Tampereella tulee käytyä siskon muutettua sinne. Finnaa käyttäessä ei tarvitse tuntea alueen kirjastoja ja niiden hakupalveluja ennalta edes nimeltä, koska Finna-haku on mahdollista kohdistaa moniin alueisiin ja kirjastoihin samassa palvelussa. Selailevalle haulle on tunnusomaista käyttäjän avoimuus yllätyksille. Selaileva haku on yleistä ainakin harrastuksissa, viihteessä ja humanistisessa tutkimuksessa.

Teoshaun osalta finna.fi:n suunnittelussa huomioidaan erityisesti käyttötilanteet, joissa käyttäjä etsii teosta monesta eri kirjastosta samanaikaisesti. Tällaisia käyttötilanteita ovat esimerkiksi, kun kansantaloustieteen opiskelija tarvitsee tenttikirjaksi pikavauhtia Jonathan Lesserin kirjan Environmental Economics and Policy ja kun orkesterinjohtaja etsii oppilaitoksensa sinfoniaorkesterin tulevaa projekia varten Beethovenin seitsemännen sinfonian partituurista suoraan verkossa ladattavissa olevaa kopiota.

Toiminnan tavoitteiden lisäksimyös käyttäjien taustatiedot ja ominaisuudet asettavat vaatimuksensa Finnalle ja sen käyttöliittymälle. Koska finna.fi tukee erityisesti tilanteita, joissa tiedonhaku kohdistuu moneen tietolähteeseen ja/tai monen eri organisaation tietoihin, tästä palvelusta hyötyvät eniten käyttäjät, joilla on vähintään toisen asteen opiskelijan (lukiolaiset ja ammattioppilaitokset) tai vastaavat tiedonhakutaidot Näkövammaisten on mahdollista käyttää Finnaa, koska toteutuksessa otetaan huomioon esteettömyys.

Sosiaalinen metadata ja aineiston jakamisen toiminnallisuudet

Sosiaalisella metatiedolla tarkoitetaan yhteisöllisiä sisältöjä, joita käyttäjät tuottavat ja jakavat palvelun välityksellä. Sosiaalisesta metatiedosta saatavia hyötyjä ovat metatiedon laadun parantaminen, ja tätä kautta parempi tiedonhakukokemus.

Sosiaalinen metatieto voi toimia keskustelukanavana. Esimerkiksi sukututkijoita kiinnostaa, mitä on keskusteltu aiheeseen liittyvistä valokuvista, ja sama tieto voi olla kiinnostavaa myös arkistojen ja museoiden henkilökunnalle. Tästä on kokemusta esimerkiksi Norjan ja Ruotsin yhteisestä verkkomuseohankkeesta (www.digitaltmuseum.se). Kirjastopuolella yksittäistä teosta, tai esimerkiksi kiinnostavan tekijän tuotantoa koskevat arvostelut ovat hyödyksi kiinnostavia aineistoja etsittäessä. Tämäntapaisia toimintoja on mm. Amazon-verkkokaupassa. Kommentit ja arvostelut olisivat hyödyksi hakutuloksen rajaamisen ja järjestämisen perusteina, esimerkiksi mahdollisuus listata vain neljän ja viiden tähden arvoisiksi katsotut teokset, tai nähdä kommentoiduimmat teokset hakutuloslistan alussa.

Käyttäjät voivat sosiaalisen metatiedon avulla kertoa, että sisältö liittyy johonkin tiettyyn teemaan tai aiheeseen. Tämäntyyppisen sosiaalisen toiminnallisuuden hyöty on tiedonhaun parantaminen, koska myös muut käyttäjät näkevät, millaisiin kokonaisuuksiin ja asiayhteyksiin sisältö jäsentyy muiden mielestä. Sosiaalisessa metatiedossa tämäntyyppisiä sosiaalisia merkintöjä kutsutaan yleisesti tägeiksi, kun taas museo- ja kirjastoaineistoissa myös ammattilaisten tuottamat  asiasanat palvelevat sisällön jäsentämistä teemoittain ja aiheittain. Finna.fi:ssä tällaiset toiminnallisuudet liittyvät jakamiseen, eli konsepti on tässä asiayhteydessä eri kuin esimerkiksi Gmailissa, jossa tägit toimivat yhden käyttäjän henkilökohtaisina muistiinpanoina. Ylipäätään sosiaalinen metatieto liittyy käyttöliittymässä läheisemmin tietuenäkymiin ja hakutuloksiin kuin yhden käyttäjän henkilökohtaisiin näkymiin. 

Metatiedon yhtenäisyyttä ja tätä kautta tiedonhakua voidaan parantaa teemojen ja aiheiden osalta hyödyntämällä suljettua sanastoa, esimerkiksi Yleistä asiasanastoa tai Yleistä suomalaista ontologiaa, mikä mahdollistaisi mm. hakutuloksen järjestämisen aiheittain. Teemojen kuvaaminen sosiaalisena metatietona voi olla hyödyksi erityisesti arkistoaineistojen metatiedossa, koska monissa Finnasta löytyvissä asiakirjamateriaaleissa ei ole asiasanoitusta lainkaan.

Finnan loppukäyttäjien lisäksi myös eri organisaatioiden ammattilaiset voivat parantaa toisten organisaatioiden metatiedon laatua sosiaalisella metatiedolla.  Osallistuvien organisaatioiden näkökulmasta tämä tarjoaa kustannustehokkuutta ja parempia kuvailutietoja, kuin mitä pelkästään omin voimin pystyttäisiin tuottamaan. Sosiaalinen metatieto tarjoaa osallistuville organisaatioille myös mahdollisuuden seurata omiin aineistoihinsa liittyvää keskustelua.

Jotta yllä kuvatut sosiaalisen metatiedon hyödyt saavutetaan, on sosiaalinen metatieto tuotava hakutoiminnallisuuksien piiriin.

Sama sosiaalinen metatieto näytetään organisaationäkymissä ja finna.fi:ssä, jotta sitä saadaan ”kriittinen massa” kerättyä ja sosiaalista metatietoa  tehokkaammin hyödynnettyä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston oman näkymän sosiaalinen metatieto on nähtävissä myös finna.fi:ssä. Jos sama objekti esiintyy useamman eri organisaation kokoelmissa, se deduplikoidaan eli näytetään yhtenä tietueena. Sosiaalinen metatieto koskee deduplikoitua tietuetta eikä yksittäistä objektia. Jos esimerkiksi yhtä tietuetta on kommentoitu organisaation omassa tai finna.fi:ssä, se näkyy kaikkien organisaatioiden tietuenäkymissä, riippumatta kenen organisaation deduplikoituun tietueeseen esimerkiksi kommentti on lisätty (kuva alla). 

 

 

Sosiaalisen metatiedon moderointi on mahdollisimman hajautettua, jotta mikään yksittäinen organisaatio ei ylikuormitu. Loppukäyttäjät voivat ilmoittaa asiattomasta sisällöstä. Kun on kyse deduplikoidusta objektista, kaikki osallistuvat organisaatiot, joiden kokoelmiin objekti kuuluu, voivat vastata moderointipyyntöihin. Kansalliskirjastolla on valtuudet moderoida sosiaalista metatietoa kaikissa aineistoissa. Sosiaalista metatietoa ei moderoida etukäteen, vaan moderointi perustuu reagointiin asiattoman sisällön tapauksessa.

Finna.fi:ssä käyttäjä voi jakaa hakutuloksen, esimerkiksi RSS-syötteenä tai sähköpostilla. Käyttäjä voi jakaa tietuekohtaisia tietoja erilaisissa sosiaalisissa medioissa (Facebook, Twitter, Google+) ja sähköpostilla. Mikäli tietueen yhteydessä on esikatselukuva, myös kuva jaetaan sosiaalisessa mediassa.

Finna.fi:n kehitys ja vastuut

Kansalliskirjasto vastaa finna.fi:n kehityksestä ja ylläpidosta. Palvelun käytettävyydestä ja markkinoinnista vastaa Asiakkuudenhallinta-toimintayksikkö ja teknisestä kehityksestä Tietojärjestelmät-toimintayksikkö. Finna-projektin kokonaisuudesta vastaa kehittämispäällikkö.

Kansalliskirjasto ja kansallisen näkymän työryhmä tekevät yhteistyötä aineistosisältöjen, toiminnallisuuksien ja palvelujen määrittelyssä periaatteellisella tasolla. Kansallisen näkymän työryhmä, yhdessä Finnaan osallistuvien organisaatioiden kanssa, tukee Kansalliskirjastoa konseptin luomisessa ja palvelun markkinoinnissa. Finnan muiden näkymien (organisaationäkymät, sektorinäkymät jne) kehittämisestä ja markkinoinnista vastaa kukin organisaatio. Kansalliskirjasto koordinoi kaikkien näkymien kehittämistä,  ja eri näkymissä käyttöön otettuja ominaisuuksia voidaan hyödyntää muissakin näkymissä. Finnan kehittämisessä käytetään hyväksi palautetoiminnallisuuden kautta saatua käyttäjäpalautetta, Finnan käyttäjätilastoinnin perusteella saatavaa dataa, käyttäjäkyselyjen tuloksia, ja lisäksi palvelulle tehdään käytettävyystestauksia. Myös käytettävyystyöryhmän toiminta liittyy finna.fi:n suunnitteluun.

Kansalliskirjaston (kirjastoverkkopalvelut) Finnaan liittyvä, loppukäyttäjille suunnattu markkinointi liittyy nimen omaan Finnan valtakunnalliseen näkymään, finna.fi:hin. Loppukäyttäjille viestittäessä palvelusta käytetään yleensä nimeä "Finna" ilman tarkennetta "kansallinen näkymä", joka on lähinnä projektin sisäinen termi. (Huom. Nimeä finna.fi on alettu käyttää kuluttajaviestinnässä, palvelun käyttöliittymässä ja myös markkinoinnissa vuoden 2015 keväällä. 20.1.2016) Finnaan osallistuvat organisaatiot voivat hyödyntää omien näkymiensä markkinoinnissa finna.fi:hin liittyvää viestintäaineistoa.

Finna.fi:n sisältöjä ei valita keskitetysti, vaan Finnan osallistuvat organisaatiot valitsevat Finnaan välitettävät aineistot, jotka pääsäntöisesti näytetään aina myös finna.fi:ssä tässä dokumentissa kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Finna.fi:hin voidaan ottaa myös sellaisia kokoelmia tai aineistoja, joita ei näytetä muissa näkymissä. Esimerkkinä tällaisesta voisi olla esim. YLEn Elävän arkiston liittäminen Finnaan. Vastaavasti finna.fi:stä on myös mahdollista jättää näyttämättä tietyt, organisaation omassa näkymässä relavantit, aineistot tai kokoelmat, mikäli ne eivät tue finna.fi:n konseptia.

  • No labels