Laajennettu projektiryhmä, kokous 21.10.2013

 

Sisältö

 

1. Kokouksen avaus, osallistujien esittely ja esityslistan hyväksyminen

 

Kokous avattiin kello 13:00.

 

Esittäytymiskierros:

Mikko Lappalainen, Kansalliskirjasto (KK)

Susanna Nykyri, KK

Tuomas Palonen, KK

Henri Ylikotila, KK

Osma Suominen, KK

Sini Pessala, KK

Mirja Anttila, KK

Annu Jauhiainen, KK

Johanna Eerola, THL

Virpi Kalliokuusi, THL

Mari Suhonen, TSK

Eeva Koivisto, Yritys-Suomi TEM

Esa Hämäläinen, Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto

Lauri Saarikoski, YLE

Pia Virtanen, YLE

Anne Andersson, Åbo Akademis Bibliotek

Kenneth Alhfors, Arkistolaitos

Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto / KK

Kai Koistinen, Maanmittauslaitos

Kristiina Näyhä, SKS

Ulla Huiskanen, SKS

Suvi Kettula, Espoon kaupunginmuseo

Anna-Maija Marttila, Valtiovarainministeriö

Jessica Parland-von Essen, Brages Pressarkiv

Eero Hyvönen, Aalto

Anne Isomursu, Suomen valokuvataiteen museo

 

Esityslista

 

Muutos esityslistaan (puheenjohtaja ja sihteeri):

Puheenjohtaja ja esittelijä     tietoasiantuntija, Mikko Lappalainen, KK/ONKI-projekti

Sihteeri             tietoasiantuntija Susanna Nykyri, KK/ONKI-projekti

 

Kutsutut asiantuntijat

suunnittelupäällikkö Annu Jauhiainen, Kansalliskirjasto

tietoasiantuntija Mikko Lappalainen, Kansalliskirjasto/ONKI-projekti

tietoasiantuntija Susanna Nykyri, Kansalliskirjasto/ONKI-projekti

tietoasiantuntija Tuomas Palonen, Kansalliskirjasto/ONKI-projekti

tietojärjestelmäasiantuntija Osma Suominen, Kansalliskirjasto/ONKI-projekti

 

Virpi Kalliokuusi toi esille, että muut kohdat ovat tiedoksi, mutta kohdassa 6 on päätettävä asia. Päätettävästä asiasta ei kuitenkaan ole informoitu niin, että siitä voisi käydä keskustelua etukäteen esim. omassa organisaatiossaan. Sovittiin, että jatkossa informoidaan vastaavissa tilanteissa paremmin.

 

Mikko Lappalainen kertoi laajennetun projektiryhmän tehtävästä, ja että tavoitteena on, että kokoukset ovat luonteeltaan jatkossa keskustelevampia, ryhmän toiminta tavoitetta tukevaa, ja että keskustelujen pohjaksi annetaan enemmän taustatietoa. Projektissa on tekeillä myös raportteja, jotka tulevaan julkiseen wikiin.

 

Esitykset

 

2. Ontologiatyön ohjausrakenne

 

ONKI-projektin aikana palvelulle on määrä laatia ohjausrakenne ja ohjauksen toimintaperiaatteet.

 

Annu Jauhiainen alusti aiheen. KK tuottaa palvelun, ja laajennetulta projektiryhmältä odotetaan tukea projektiryhmälle ja yhteistyötä, jotta tulevat käyttötarpeet osataan ottaa suunnittelu- ja kehitystyössä huomioon.

Hallintomalli on muuttunut siitä, mikä se oli hakemusvaiheessa. On perustettu ohjausryhmä, joka on kokoustanut jo kerran. Ohjausryhmässä on mukana rahoittajien edustus, muistiorganisaatioiden sektori ja ontologioiden tuottajia.

Jauhiainen toi esille myös yhteistyöverkoston/konsortion alkuperäistä ajatusta ja taustoitti KK:n aiempia ratkaisuja. Nyt on rahoittajien suunnalta viestitty, että konsortio ei välttämättä ole oikea sana eikä muoto, vaikka KK nimittäisi sitä mielellään konsortioksi. Joka tapauksessa kyseessä on yhteistyöverkosto, ja on jo olemassa hyväksi havaittuja toimintamalleja (Linnea2, FinElib, Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymien konsortio), joita voisi soveltaa myös ONKI-palveluun.

Osma Suominen kysyi milloin konsortio olisi muodostettu. Jauhiainen kertoi tavoitteena olevan vuoden 2014 aikana, ja tähdensi, että kyse on kuitenkin aikaa vievästä prosessista, luonnokset vaativat kaksikin lausuntokierrosta, ja virallistaminen kestää.

Virpi Kalliokuusi kysyi mikä on nykyisen ohjausryhmän rooli tulevassa konsortiotyöskentelyssä ja asioiden eteenpäin viemisessä. Jauhiainen kertoi, että sitä ei ole kirjattu tehtäviin, mutta ilman muuta se on tärkeä, ja hän toivoo laajennetulta projektiryhmältä panostusta, että olisi enemmän ja laajempia käyttäjäryhmiä edustaen sanomista , koska ei olla ehditty oikein sisäisestikään keskustella. Ohjausryhmä varmastikin kommentoi konsortiomalli-visioita, sillä asia on kiinnostanut erityisesti rahoittajia.

Kenneth Ahlfors kysyi miten laajennettu projektiryhmä asettuu suhteessa konsortioon. Jauhiainen kertoi, että laajennetulla projektiryhmällä ei ole päättävää asemaa, vaan se toimii varsinaisen projektiryhmän tukiryhmänä. Hän arveli, että tämä toimintamalli säilyy kun konsortio on jo olemassa, ja että silloin voidaan perustaa myös erilaisia erityisiin kysymyksiin ja aiheisiin perustuvia ryhmiä, ja että sellaiselle on arvatenkin tarvetta.

Eeva Koivisto kysyi, että onko konsortiossa samoja vai ihan eri ihmisiä. Jauhiainen vastasi, että konsortioväen täytyy tuntea ONKI-palvelu, ja että muissa KK:n konsortioissa mukana olevat ovat johtavassa asemassa, mutta kuitenkin sillä edellytyksellä, että palvelun keskeiset asiat ovat konsortion jäsenille tuttuja. Oman organisaation konsortiojäsenen kautta saadaan vaikutettua kuitenkin asioihin. Mukana on oltava myös asiantuntijataso.

Kaisa Hypén kysyi (kohtaan 6 viitaten), että onko konsortiossa mukana sellaiset tahot, joilla on oma sanasto mukana palvelussa? Jauhiainen totesi, että ei välttämättä vain ja ainoastaan ontologioiden tuottajat, vaan mukana on myös käyttäjänäkökulma.

Kaisa Hypén mitkä ovat kriteerit mitä sanastoja otetaan mukaan ja että elääkö hallinto sen mukana mitä sanastoja ONKI-palveluun on sisällytetty. Jauhiainen totesi, että mukana ovat sekä sisällöntuottajat että käyttäjät.

Anna-Maija Marttila esitti, että työryhmätyyppinen sisältötason toimijaryhmä olisi hyvä, että ei perusteta vain hallinnollista. Hän kysyi, että onko jossain vaiheessa kaksi rinnakkaista ohjausryhmää, ja totesi, että yhteistyöverkosto kuulostaa kovin vapaamuotoiselta verrattuna konsortioon, ja kysyi edelleen, että onko KK:lle ero merkittävä. - Millaisia tehtäviä KK asettaisi konsortiolle suhteessa vain verkostoon.

Jauhiainen vastasi, että tulee olemaan muodollinen, jolle laaditaan ja kirjataan säännöt ja toimintaperiaatteet ja ohjausrakenne, mutta että mikä se on nimeltään on vielä auki, koska konsortio-nimitys on herättänyt kysymyksiä.

Anna-Maija Marttila totesi, että konsortio kuulostaa rahoituspohjaiselta. Jauhiainen vahvisti, että juuri siksi konsortio-nimitystä on kritisoitu, ja että konsortio ei välttämättä saa erillistä tai keskitettyä rahoitusta, vaan voi toimia kuten esim. Linnea2:ssa, jossa kukin organisaatio rahoittaa oman osallistumistoimintansa. ONKIssa on nyt suunnittelu- ja kehitysvaiheeseen haettu keskitettyä rahoitusta, ja, toivotaan että sellainen saadaan. Jauhiainen kertoi myös, että ei ole tarkoitus olla päällekkäisiä ohjausryhmiä, ja nykyinen on käynnistynyt 06/2013 ja toimii ilmeisesti vuoden 2014 loppuun, ja sinä aikana muodostetaan tuleva hallintomalli, joka jatkaa siitä.

Mari Suhonen kysyi, että onko konsortio avoin uusille jäsenille. Jauhiainen totesi, että se on avoin koko ajan, ja on luotava mekanismi millä siihen liitytään.

 

3. Ontologiapalvelun nimi (esitys)

 

ONKI-nimi ja onki.fi-verkkotunnus viittaavat tällä hetkellä SeCo-tutkimusryhmässä kehitettyyn ONKI-palvelun konseptiin ja prototyyppiin (ONKI3). SeCo on ilmoittanut, että he haluaisivat jatkossakin pitää nykyisen ONKI3-palvelun onki.fi-osoitteessa. Uuden tuotantopalvelun nimeämiseen ja sijoittamiseen verkkoon on tällöin kaksi päävaihtoehtoa: 1) sijoitetaan tuotantopalvelu osaksi ONKI-brändiä (mm. mainostetaan www.onki.fi etusivulla) ja otetaan sille tähän viittaava verkko-osoite (esim. onki-palvelu.fi), tai 2) valitaan palvelulle oma, itsenäinen nimi ja verkkotunnus.

 

Osma Suominen esitteli tilanteen (ONKI ylikuormitettu termi) ja vaihtoehtoja. Hän kertoi ohjausryhmän päättävän asiasta toivottavasti 6.11., ja että asialla on jo kova kiire, ja toivoi kommentteja esittämistään vaihtoehdoista.

Eero Hyvönen kertoi, että aiempien nimiratkaisujen hävittäminen tai siirto olisi ollut liian haastavaa teknisesti ja konseptinkin takia. Ajatuksena on, että heillä on mukana sanastoja, jotka eivät ole KK:n vastuulla, ja että niitäkin on paljon (esim. instanssi-ontologiat, kuten historialliset tapahtumat ovat Aallossa). KK:n olisi mietittävä mikä on viisain ratkaisu, ja että olisi hyvä jos ONKI-nimi saataisiin säilytettyä jotenkin, koska sillä on pitkä historia, ja kymmenen vuoden aikana se on saatu ministeriöiden rahoituksen piiriin. Hän pohti, että onkohan sekaannuksen vaara todellinen, ja että se ei kaiketi ole iso kynnys ammattikäyttäjille, jotka tietävät että KK pyörittää sisältöä ja ”propellihattu” on Aallolla.

Eeva Koivisto kysyi, että jääkö Aallolle ne sanastot joita KK ei ryhdy päivittämään, ja että Aallon tarkoitus ei kaiketi ole ryhtyä kilpasille, eikä tehdä päällekkäisyyksiä KK:n kanssa.

Lappalainen kertoi, että projektiryhmän keskuudessa kallistuttiin uuden nimen keksimisen kannalle, mutta että asiassa ei silti olla täysin samanmielisiä. Vaikka keksittäisiin uusi nimi, niin se ei tarkoita, että hylättäisiin aiempi kokonaisuus, vaan olisi olemassa kokoava ONKI-sivusto, jossa sitten linkit Aallon ja KK:n palveluihin.

Esa Ilmari Hämäläinen, kysyi, että voisiko palvelulla olla vähemmän ammattimainen nimi, esim. ontologia.fi. Pessala kertoi ko. domainin olevan vapaa. Lappalainen tähdensi, että mukana on muitakin kuin ontologioita, ja siten esimerkiksi  Finto-nimitys (Finnish Thhesaurus and Ontology Service) palvelisi paitsi kansainvälisyys-aspektia, niin myös kattaisi tesaurukset. Suominen jatkoi, että Finto olisi myös luonnollinen jatkumo ja viittaus Finnontoon ja KK:n Finna-palveluun. Jauhiainen korosti palvelun suomalaisuuden esille tulemista kansainvälisissä yhteyksissä.

Pia Virtanen kysyi, että kuka hallinnoisi yhteistä onki.fi-sivua. Suominen vastasi, että Aallon kanssa sovittiin, että se olisi yhteisesti ylläpidettävä, ja että KK tekisi luonnoksen, joka Secon kanssa hiottaisiin kumpaakin osapuolta tyydyttäväksi.

Anne Isomursu kysyi, että mikä on ONKI-palvelun yhteys YSAan ja onko sen kautta käytettävissä. Hän myös tähdensi, että ne ovat samantapaisia palveluita käyttäjälle. Suominen vastasi, että varmaankin niin päädytään tekemään. VESAlla on pitkä historia, mutta Suominen arveli, että Vesa korvautuu jossain vaiheessa uudella palvelulla.

Eeva Koivisto huomioi Suomisen puheen potentiaalimuodot (esim. ”Seco haluaisi”) ja kysyi, että onko joku joka sanoo että ette saa nimeä jonka haluatteSuominen siirsi vastausvastuun Hyvöselle, joka puolestaan totesi, että ”poistetaan konditionaali”. Hyvönen tähdensi, että ONKIn taustalla on valtavasti tutkimusta, jota he myös jatkavat, joten nimitys ei ole vain historiallista painolastia. On laaja tutkimuksellinen alue, mitä KK ei halua eikä voi ottaa, kun taas Aallolla on erilainen rooli ja mahdollisuus toimia vapaammin tutkimuksellisissa kokeiluissa.

Virtanen sanoi, että www.onki.fi voisi pysyä kokoavana sivuna, koska se on elänyt jo niin pitkään, ja että sitä kautta käyttäjät löytäisivät näille osa-alueille (tutkimus ja sanastopalvelu).

Virpi Kalliokuusi toi esille, että tuotantopalvelun osalta pitäisi pyrkiä saamaan niitäkin käyttäjiä jotka ei vielä tunne tätä palvelua. - Hyvä brändäys on tarpeen, että saadaan riittävästi käyttäjiä ontologioille joita tehdään ja joihin panostetaan. Kalliokuusi tähdensi, että sen kautta olisi saatava mahdollisimman paljon käyttäjiä tuotantopuolelle, sillä tutkimuspuolen ihmiset löytävät kyllä omansa, mutta isompi huoli kohdistuu juuri tuotantopuolen potentiaalisia käyttäjiä kohtaan – mikä on palvelun löydettävyys heidän kannaltaan.

Hyvönen totesi, että käyttäjiä on teknisesti ottaen helppo ohjata, onki-installaatioita kykenee helposti tekemään ja niitä voi sitten hajauttaa, on avointa koodia, ja softan ylläpito on saatu järjestettyä niin, että KK ylläpitää.

Kalliokuusi tähdensi, että kaikilla ei ole osaamista, taustaa eikä resursseja, ja siksi tuotantopuolen  brändäys tuo ontologiat myös uusien käyttäjien tietoisuuteen.

 

4. ONKI Light (esitys)

 

Kansalliskirjaston ONKI-toteutus etenee julkaisumalliin, jossa on saatavilla vakaa versio ja kehitysversio eri osoitteissa. Lisäksi ONKI3:n rajapintoja toteutetaan ONKI Lightiin.

 

Osma Suominen esitteli ONKI Lightin päivitykset. Julkaisuilmoitus (16.10.2013) on myös Wikissä, Onko Light sieltä ladattavissa (dokumentaatio englanniksi), URLissa //dev.kansalliskirjasto.onki.fi nykyinen versio on katsottavissa ja käytettävissä, mutta sitä ei mainosteta vielä suuremmin, koska jatkokehittää ensin, ja vasta 1.0 versiota kannustetaan sitten muitakin käyttämään. Nyt siis 0.1-versio julkaisu, pahimmat virheet pitää korjata ennen vuodenvaihdetta ja palvelun varsinaista julkaisua.

Ei kysymyksiä.

 

5 a. ONKIn käyttäjätestausta (esitys)

                            

ONKI Lightin selailukäyttöliittymän ensimmäinen testikierros on tehty ja tulokset saatu.

Sini Pessala esitteli ONKI Lightin käyttäjätestausta (millaisia itse testit, niiden osallistujat, sitten testattavan teoksen (Not exactly) asiasanoituksen, mitä ongelmia havaittiin testauksen aikana, miten ratkaistiin, sitten muut huomiot.)

Tuli esille, että esitysten kalvot tulevat laajennetun projektiryhmän wikiin, ja raportti 6.11.2013 mennessä.

Ei kysymyksiä

 

(Tauko 10 min)

 

5 b. YSO ja erikoisontologiat – kehitys- ja päivitysprosessit (esitys)

 

YSOsta ja joukosta erikoisalojen ontologioita muodostuu KOKO-pilvi, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ontologioiden yhteiskäyttö. Miten KOKO-pilveä ylläpidetään nyt ja miten sitä voitaisiin ylläpitää tulevaisuudessa? Mitä vaikutuksia YSOn muutoksilla on erikoisalojen ontologioihin pilven sisällä?

 

Sini Pessala alusti aiheen, minkä jälkeen keskustelua.

Johanna Eerola kysyi, miten ylätason muutos näkyy, ja että saako erikoisontologioiden ylläpitäjät muutoslistauksen. Pessala kertoi, että ajatuksena on että tulisi listaus, mutta että suunnittelutyön tarkentuessa palataan missä yhteydessä ja millainen, ja että tullaan tarjoamaan myös ohjeistusta jne.

Kaisa Hypen toi esille huolen, että erikoisontologian ylläpitäjä voi yhdistää YSOn ja erikoisontologian käsitteet ”laput silmillä”, ja jos merkitykset ovatkin erit, niin se ei tule esille. Hypén kysyi, että missä tällainen yhdistelytyö tehdään, kuka sitä koordinoi, ja että onko siihen olemassa työkaluja.

Pessala kertoi ainoa työkalu on ollut Finnonton aikainen lista päällekkäisistä käsitteistä, ja että vielä ei siis ole kehitetty varsinaista työkalua. Suunnittelussa on ajateltu, että jatkossa ei kehitettäisi erikoisontologioita eri välineillä vaan KOKOa, jolloin kehittäjä ja ylläpitäjä näkee kokonaisuuden, ja se voisi osaltaan minimoida riskiä tehdä vääriä yhdistämisiä.

Pia Virtanen kysyi miten KOKO päivittyy, ja miten se elää suhteessa YSOon? Suominen kertoi, että se asia on otettava haltuun ja säännönmukaistettava, ja että sille ei ole luotu automatiikkaa. Pessala lisäsi, että hypoteettisesti KOKO päivittyy automaattisesti ja olisi ajantasainen, vaikka ei sitä nyt vielä ole.

Suvi Kettula kysyi, että mistä tietää mikä KOKO käytössä, ja että onko vanhempi vai tämänvuotinen. Suominen totesi, että valitettavasti sitä ei tavallinen käyttäjä tiedä, ja Hyvönen kertoi asian parannusyritysten hajottaneen monen järjestelmän, ja että se vaatii jatkokehitystyötä.

Kettula kysyi edelleen, että miten tieto päivityksistä ja uudistuksista saadaan järjestelmätoimittajille. Pessala vastasi, että tavoitteena on laatia konsepti, ja että heihin oltava suorassa yhteydessä, on luotava yhteydenotto- ja tiedotusyhteys. Hyvönen kertoi, että Aallolla on vanha lista, joka voi olla jo osin muuttunut, ja että automaattisesti ei ole saatavilla relevanttien yritysten tietoja eikä siten mahdollista saada heitä helposti kootusti kiinni, ja että kunkin organisaation kannattaa olla itse aktiivinen.

 

6. Palveluun otettavat sanastot ja ontologiat (esitys)

 

Palvelussa julkaistaan sanastoja ja ontologioita, jotka on aiemmin julkaistu onki.fi:ssä, sekä muita, joilla on kansallista merkitystä.

Osma Suominen esitteli mitä sanastoja on ONKI3:ssa (83 näkyvissä, luokiteltu aiheen, tyypin jne mukaan), esitteli mitä käytetty viimeisen kk:n aikana (YSA 41,4 %, MeSH 17 %, Koko 9,9 %), käytetyt eri rajapinnat, tavoitteet julkaisulle, ja esitteli ehdotuksen palvelussa käynnistysvaiheessa (vuoden 2014 alusta) julkaistaviksi sanastoiksi ja ontologioiksi. Esityslistalla oli, että päätetään mukaan otettavat sanastot ja ontologiat.

Suominen pahoitteli, että päätöksen tueksi ei oltu huomattu toimittaa aineistoa, ja lupasi, että asiaan panostetaan jatkossa paremmin.

 

Eeva Koivisto halusi täsmennystä, että mitä käytöllä tarkoitetaan? Suominen kertoi niiden olevan koottu lokitietojen kautta, jolloin niissä ei näy ulkopuolisten palvelimien kautta käyttävät, eikä siten esim. Vesan.

Jessica Parland–von Essen kysyi koordinaattitiedoista, että kenen palvelutarjoajan mukaan toimia, ja keneen olla asiassa yhteydessä. Suominen vastasi että sekä  KK + Maanmittauslaitos ovat ne relevantit tahot.

Keskustelua siitä että korreloivatko käyttötilastot sanaston merkittävyyden kanssa ja palvelun sisällyttämisen. Tarkempaa keskustelua IconClass-sanastosta. Anne Isomursu kertoi sen olevan erittäin tärkeä, Hyvönen vahvisti, Isomursu kertoi sen olevan ainoa maailmassa, joka vanhan taiteen sisällönkuvailuun ja hakuun, ja Valtion taidemuseo esimerkiksi käyttää sitä. Suominen kertoi sen sisällyttämisen vaativan vielä työtä.

Hyvönen kysyi Luonnontieteen keskusmuseosta, tietääkö siitä kukaan. Ovat laatimassa omaa sanastoa, ylläpitää nimistöasioita, olisi hyvä saada letkaan mukaan. Paikalla olijat eivät osanneet sanoa tarkemmin.

Mari Suhonen kysyi miten toimia niiden sanastojen suhteen, joita harkitaan otettavaksi mukaan miten edetä ja päivittää. Hyvönen mainitsi, että ALLSO ei ole listassa, ja Suominen vastasi että siksi ei omanaan, koska siinä on samat käsitteet kuin YSOssa.

Jessica Parland-von Essen kysyi mikä on tilanne toimijoiden suhteen. - Yhdistykset, poliitikot, viranomaiset jne, mistä niitä ureja voisi hakea ja kenen vastuulla ne ovat.

Suominen kertoi että on juteltu KK:n sisällä Asteri-hankkeen kanssa, ja kirjastosektorilla voi olla eri tarpeet kuin medialla. - Avointa dataa henkilöistä on vaikea julkaista, ja pohti, että onkohan Kaupparekisterin avoimuus yhtään edennyt, suunnattu Fonectalle jne jotka ostaa. Kysyi Kenneth Ahlforsilta, jota myös kiinnostaa, kuka hallinnoi ja koordinoi. - AHAAn puitteissa luodaan pohjaa jne, Kansallisarkistolla ei ole intressiä luoda itselleen, vaan yhteiseen käyttöön, ja se kokoaa esim. henkilöitä ”jotka tarpeeksi vanhoja”, ja ongelma on esim. elossa olevat henkilöt. Anne Isomursu toi esille, että suomalaiset biografiat kattavat vanhoja. Kristiinä Näyhä totesi, että olisi hyvä selvittää miten koordinoidaan, ja että tulevaisuudessa olisi yksi yhteinen järkevä paikka, että voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Hyvönen kertoi, että Aallolla on asiaan liittyvä tutkimusprojekti, mutta että se ei saanut rahoitusta ensi vuodelle. Heitä kiinnostaa tutkimusmielessä tehdä, toivoo talkoita että saataisiin jo tehty työ keskitetysti talteen ja käyttöön.

Suvi Kettula toivoi ko. ontologia-listaa pöytäkirjan liitteeksi, Suominen kertoi sen olevan jo julkinen, mutta kokousta ajatellen se ei ole ollut tarpeeksi hyvin esillä.

Täsmennys että KOKOssa on myös YSO, ei näy siinä listassa, olisi lisättävä, Suominen lupasi lisätä.

Lappalainen palasi Suomisen esittämään ehdotukseen, että mitä olisi mukana ns. ensimmäisessä aallossa, kun julkaistaan 1.1, ja kysyi vastustaako kukaan. Anne Isomursu totesi työsuunnitelman vaikuttavan oikein hyvältä. Kukaan ei vastustanut Suomisen esittämää ehdotusta, ja se hyväksyttiin.

Virpi Kalliokuusi toivoi, että kokouspöytäkirjaan kirjataan aikaperspektiivi - mitä on tarkoitus tehdä missäkin vaiheessa, ja mikä on tavoitteena. Asiaan luvattiin parannusta jatkossa asioiden esittelyvaiheeseen panostaen.

Mari Suhonen kysyi työsuojelurahaston sanaston ylläpidosta, läsnäolijoilla ei tarkempaa tietoa.

Hyvönen esitti, että koska Maanmittauslaitos tarjoaa testikäyttöön paikkaontologian, voisi sen ehkä ottaa jo.

Lappalainen totesi kokousajan olevan jo loppumaisillaan ja pyysi jatkoehdotukset ja kommentit ONKI-postiin.

 

7. Lyhyesti

 

Tuomas Palonen kertoi lyhyesti, että YSO on nyt päivitetty YSAa vastaavaksi lukuun ottamatta ihan viimeisimpiä lisäyksiä. Päivityksistä on muistiinpanot ja ne on käsitelty TSK:n Katri Seppälän kanssa. Päivityksestä lisää ensi kokouksessa.

JUHO-ontologiaa päivitetään nyt, lisää ensi kokouksessa

YSOn päivityksestä ja monikielisyydestä Palonen kertoi, että kääntäjä Satu Niininen on lokakuussa aloittanut englanninnos-työtä,ja että projektissa mietitään paljon myös mäppäämistä (nyt lähinnä LCSH + freebase), ja niiden YSO-soveltuvuutta testaillaan. Ruotsinnoksesta vastaa Åbo Akademin kirjastosta Maria Forsén.

Versiohallintaan on luotu verkkoympäristöön onkidata, ja YSO-kehitystiedosto on kaikkien ylläpitäjien saatavilla.

Seuraava kokous on sisältöpainotteisempi.

Protégésta on siirrytty TopBraid Composeriin, joka vaatii editoriohjelman lisäksi SVN-ohjelman asentamisen koneelle.

Sini Pessala kertoi, että erikoisontologioiden ylläpitäjille on tulossa koulutustilaisuus TopBraid Composerin käyttöön vuoden vaihteen tietämillä.

ONKI tiedottaa –sähköpostilista perustetaan ja sitä varten kerätään nimiä.

Tulevia tapahtumia

Pia Virtanen kertoi että Open Knowledge Foundation Finland järjestää työpajapäivän YLEllä 4.11.2013.

Pessala kertoi Kirjastoverkkopäivistä ja SparQL-työpajasta, ja että senkin tilaisuuden kalvot ja materiaali on tulossa wikiin.

 

8. Muut asiat

 

Kysyttiin vapaaehtoisia erikoisontologioiden ylläpitäjiä kertomaan oman organisaationsa ontologiatyöstä seuraavassa kokouksessa. Jessica Parland-von Essen, Eeva Koivisto ja Kai Koistinen lupautuivat kertomaan.

 

9. Seuraava kokous

 

Ohjausryhmä kokoontuu 18.12., ja ONKI-projektilaiset toivoivat laajennetun projektiryhmän kokoontumista sitä ennen. Jauhiainen muistutti, että ohjausryhmän kokousaineisto on lähetettävä viimeistään viikkoa ennen kokoontumistaan, joten laajennetun projektiryhmän olisi kokoonnuttava ennen 11.12.

Päätettiin tehdä Doodle-kysely, ja ensisijaisena aikavälinä sille vko 49.

10. Kokouksen päättäminen

 

Kokous päätettiin kello 16:03.