Katri Kananen on tehnyt monipuolisen työuran kirjastoalalla, josta suuren osan Kansalliskirjastossa eri tehtävissä. Katri on jäämässä syksyllä eläkkeelle, ja pyysimme häntä kertomaan työurastaan, kansalliskokoelman kuvailusta sekä tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Kuka olet, missä työskentelet ja mitä teet työksesi?

Olen Katri Kananen ja vielä muutaman kuukauden ajan toimin palvelupäällikön nimikkeellä esihenkilönä Kansalliskirjastossa Kansallisbibliografiapalvelut -yksikössä. Syksyllä jään eläkkeelle.

Kansallisbibliografiapalvelujen tehtävänä on tuottaa Melindassa Suomen kansallisbibliografiaa ja Suomen kansallisdiskografiaa, tuttavallisemmin Fennicaa ja Violaa. Fennicaan kuvaillaan suomalaisia painettuja ja verkkokirjoja, jatkuvia julkaisuja ja karttoja. Viola puolestaan on suomalaisten äänitteiden ja nuottien tietovaranto. Tehtävänämme on myös tunnistetyö. Kustantajat ja julkaisijat hakevat kirjojen, nuottien ja jatkuvien julkaisujen tunnuksia Kansalliskirjastossa toimivista Suomen ISBN-, ISMN-, ja ISSN -keskuksista.


Kansallisbibliografiakuvailu ja auktoriteettityö (Asteri) aloitettiin Melindassa jo vuonna 2014, miten kuvailutyö on kehittynyt kuluneina vuosina?

Ilokseni olen viimeisen kymmenen vuoden aikana huomannut, että laadukkaan metatiedon merkitys on tiedonhaun kannalta oivallettu, ja sitä myötä myös hyvin tehdyn kuvailutyön arvostus on kasvanut. Hienoa on myös se yhteistyö, jolla Melinda-kirjastot työskentelevät metatietovarannossa. KUMEA ja muut kuvailun asiantuntijaryhmät tekevät arvokasta työtä sopiessaan kaikkien kirjastojen yhteisistä kuvailukäytännöistä Melindassa.

Kirjastosektorin ulkopuolisetkin tahot ovat alkaneet yhä enemmän kysyä ja hyödyntää mm. auktoriteettityön tuloksia. RDA-kuvailun myötä on alettu puhua toimijakuvailusta ja henkilö- ja yhteisötoimijoista tullut itsenäisiä kuvailun kohteita. Toimijakuvailutiedot ISNI-tunnisteineen ovat osa nykyistä linkittyvää metatiedon tietoverkkoa.


Mitä erityispiirteitä kansalliskokoelman kuvailussa on?

Kansalliskokoelman kuvailut ovat osa kulttuuriperinnön säilyttämistä. Kansallisbibliografian kuvailutiedot tehdään pysyviksi, ja ne kertovat tuleville sukupolville suomalaisesta julkaistusta kulttuuriperinnöstä. Kansalliskokoelmaan tallennetaan vapaakappaleluovutuksina saatu tai Suomessa yleisölle levitettäviksi tarkoitettu julkaisutuotanto sisältöä arvottamatta, ja vastaavasti kansallisbibliografiaan kuvaillaan myös sellaiset aineistot, joita ei muilla tahoilla säilytetä tai edes hankita kirjastoihin.

Tuotamme kansallisbibliografian kuvailutietueiden perusteella joka vuosi painetun kirjatuotannon julkaisutilastot Tilastokeskukselle ja muille kiinnostuneille. Uskallan sanoa, että meidän julkaisutilastoistamme saa kattavan ja aika mielenkiintoisen näkymän painetun suomalaisen kirjatuotannon kehitykseen.


Mitä kaikkea olet ehtinyt tekemään pitkän työurasi aikana? Mikä on ollut työssäsi mieluisinta?

Aloitin työelämäni Vihdin kunnankirjastossa kirjastovirkailijana ja Tampereen yliopiston kirjasto-opintojen jälkeen kirjastonhoitajana Karkkilan kaupunginkirjastossa. Niitä seurasi kymmenen vuoden jakso Kirjastopalvelussa Aleksi-artikkeliviitetietokannan parissa. Kansalliskirjastossa olen ehtinyt olla työssä reilut kaksikymmentä vuotta, ensin humanistisen kokoelman hankinnan tiiminvetäjänä ja sen jälkeen aika monen erinimisen kansalliskokoelmaan, metatietoon ja kansallisbibliografiaan liittyvän yksikön esihenkilönä.

Mieluisaa tai ei, esihenkilötyö on ollut minulle jatkuvaa oman itsetuntemuksen kasvattamista, kun vuosien varrella eteen on tullut myös haastavia tilanteita, joihin esihenkilönä on reagoitava.

Parasta esihenkilötyössä on ehdottomasti ilo yksikköläisten menestymisestä, kun ihmiset alkavat luottaa omaan osaamiseen ja ottavat vastuuta asioista. Haasteena on ollutkin omien esihenkilötaitojen kehittäminen siihen suuntaan, että olen oppinut enemmän tukemaan ihmisiä työssään kuin sortunut tekemään asioita heidän puolestaan. Ylipäätään lähihenkilötyö on silloin erittäin palkitsevaa, kun näkee ihmisten innostuksen omaan työhönsä.

Olen aina tuntenut itseni todella etuoikeutetuksi, kun olen päässyt osallistumaan ja näkemään Kansalliskirjastossa niin monesta vinkkelistä kirjastotyön ja erityisesti kuvailun kehittämistä. Varsinkin viime vuosina on edetty suurin harppauksin, kun on otettu käyttöön linkitetyn kuvailun tietomallin RDA-kuvailusäännöt, YSO ja Melinda on laajentunut kaikkien kirjastojen yhteiseksi metatietovarannoksi.


Olet jäämässä pois työelämästä, mitä aioit tehdä lisääntyneellä vapaa-ajallasi?

Syksy on parasta aikaa vuodesta, sillä silloin pääsee sienimetsään! Mikään ei ole niin ihanaa kuin koluta metsissä, ja etsiä ensin elokuussa tatteja ja sitten syksymmällä rouskuja ja suppilovahveroita.

Olen ollut jo vuosia työväenopiston kurssien suurkuluttaja, ja nyt odotan innolla päiväkursseja, erityisesti niitä kaikkia ihania käsityökursseja, joihin en aiemmin ole päässyt. Sitten on lukemattomia kirjoja, teatteria, elokuvia ja taidenäyttelyjä… Olen vuosikausia kävellyt päivässä vähintään sen 10 000 askelta, ja sitä tietysti jatkan. En usko, että tekemisen puutetta tulee olemaan, mutta upeita työkavereita ja hienoa työyhteisöä tulee varmasti ikävä.

Kuka

Katri Kananen
palvelupäällikkö
Kansalliskirjasto - Kirjastoverkkopalvelut

  • No labels