10. PID-tunnusten käyttö Suomessa

Sisältöä päivitetty viimeksi maaliskuussa 2023.

Pysyvät tunnisteet ovat tehokasta tiedonhallintaa ja yhteentoimivuuden kehittämistä. Suomessa toimii vapaamuotoinen PID-verkosto (PID Forum Finland, https://wiki.eduuni.fi/display/CscPidVerkosto/PID-verkosto), jossa asiantuntijat ovat keskutelleet ja jakaneet tietoa pysyvistä tunnisteista. Tarve vahvemmalle organisoitumiselle sekä yhteiselle PID-strategialle on työskentelyn mittaan tullut selkeämmäksi. Vastaavia PID-verkostoja on jo monissa maissa, usein tutkimuksen alalla, mutta jos tarkastellaan julkishallintoa kokonaisuutena, yhteentoimivuus eri hallinnonalojen välillä edellyttää yhteisiä linjauksia ja sovittuja PID-hallintamalleja. PID-verkosto ehdottaa siksi huhtikuussa 2023 julkaistussa Kansallisessa tiekartassa, että Suomeen perustettaisiin taho, joka pystyy luomaan kansallisia linjauksia. 

PID-tunnisteita käytetään Suomessa Tieteellisten seurojen julkaisujen, tutkimusaineistojen, eri tasoisten opinnäytteiden ja Kansalliskirjaston digitoimien aineistojen identifiointiin. Lisäksi Kansalliskirjaston Finto-palvelu käyttää URN:NBN-tunnuksia palvelun sisältämien termien ja toimijoiden nimien identifiointiin. Tunnisteiden jakelua hallinnoivia tahoja on kolme, Kansalliskirjasto, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC.

CSC ja Kansalliskirjasto osallistuvat 2022 käynnistyneeseen kolmivuotiseen FAIRCORE4EOSC-hankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on PID-tunnisteiden käytön edistäminen Euroopassa.

10.1 URN

Kansalliskirjasto jakaa URN-tunnuksia nimialueilta URN:ISBN ja URN:NBN:FI.URN:ISSN-nimialueen käyttöönottoa valmistellaan yhdessa kansainvälisen ISSN-keskuksen kanssa.

URN:NBN:FI-tunnusjakelu perustuu Kansalliskirjaston ja sen yhteistyökumppanien organisaatiokohtaisiin aliavaruuksiin (esim. Suomen Pankin URN:NBN:FI:BOF), joita ne voivat käyttää omien tarpeidensa mukaisesti NBN-nimialueen asettamissa rajoissa. Tunnisteen käyttäjiä olivat keväällä 2023 seuraavat organisaatiot:

• bof – Suomen Pankki
• csc – CSC
• hulib – Helsingin yliopiston kirjasto
• jyu – Jyväskylän yliopisto
• lb – Kielipankki (CSC)
• oulu – Oulun yliopisto
• uef – Itä-Suomen yliopisto
• ula – Lapin yliopisto
• vtv – Valtiontalouden tarkastusvirasto

Aliavaruuksia on jaettu vain muille julkishallinnon organisaatioille.

RFC 8141 -standardin linjausten mukaisesti kaikki URN-tunnukset ovat maksuttomia, mutta myös Kansalliskirjaston tarjoama resoluutiopalvelu ja mahdollinen neuvonta ovat olleet käyttäjille ilmaisia. 

10.2 The Handle System

Handle-tunnuksen käytöstä ei ole olemassa kansallisia eikä kansainvälisiä tilastoja. Tunnusta sovelletaan kaikissa DSpace-julkaisuarkistoissa, mutta niiden käyttämiä Handle-etuliitteitä ei ole pakko rekisteröidä The DONA Foundationin ylläpitämään Global Handle Registryyn, jolloin tunnukset eivät ole virallisia.

Emme tiedä miten Handle-tunnuksia käytetään muualla kuin julkaisuarkistoissa, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. CSC on Handle-tunnuksia tarjoavan Persistent identifiers for eResearch (ePIC) -yhteisön^[i] jäsen. Näitä tunnuksia on käytetty CSC:n palveluissa DOI-tunnuksien rinnalla tutkimusaineistojen identifiointiin.

10.3 DOI

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Journal.fi- ja Edition.fi -palveluissa käytetään Crossrefin  DOI-tunnuksia sen kanssa solmitun Sponsoring Membership (https://www.crossref.org/community/sponsors/) -sopimuksen nojalla. TSV hoitaa tunnusjakeluun liittyvät sopimus- ja maksujärjestelyt Crossrefin kanssa ja ratkaisee mahdolliset tunnuksiin liittyvät ongelmat yhteistyössä kustantajan kanssa.  Journal.fi-palvelu sisältää tieteellisten lehtien ja vuosikirjojen artikkeleita, Edition.fi monografioita.

Palveluita käyttävä tieteellinen seura voi halutessaan tehdä oman sopimuksen Crossrefin kanssa ja irtautua Journal.fi:stä ja TSV:n DOI-sopimuksesta. Tällöin seura siirtää tunnuksiensa käsittelyn itse hallinnoimalleen DOI-resolverille.

DOI-tunnisteen käyttöönottoa harkitseva kustantaja tai muu toimija voi solmia Crossref- tai DataCite-sopimuksen myös suoraan niiden kanssa. Tällä periaatteella toimii ainakin Suomen Metsätieteellinen Seura, jolla on oma Crossref-sopimus Silva Fennica -lehden (https://silvafennica.fi/) artikkeleiden ja muiden julkaisujensa DOI-tunnuksista Crossrefin kanssa. 

TSV:n palveluissa käytetään Open Journal Systems (https://openjournalsystems.com/) ja Open Monograph Press eli OJS- ja OMP-sovelluksien^[ii] luomia ei-semanttisia tunnuksia, joiden muoto on DOI-etuliite/julkaisijan_lyhenne.järjestelmän_antama_id. Tunnukset ovat Crossrefin linjausten mukaisesti teostason tunnuksia eivätkä ne kirjojen osalta perustu ISBN-tunnukseen. Sama koskee kirjoissa olevia osakohteita. Jos kirjassa erillisenä lukuna ilmestyneelle artikkelille annetaan oma DOI-tunnus, kirjan tunnukseen lisätään ohjelmallisesti luvun tunnus, eikä artikkelin mahdollista ISBN-tunnusta käytetä.

Luetteloidessa Crossrefin DOI-tunnusta ei saa tallentaa kirjan manifestaation vaan teoksen tunnukseksi sekä linkiksi manifestaation MARC-tietueen 856-kenttään. Kirjan manifestaatioiden tunnus on toki edelleen ISBN. Jos viittauksessa käytetään tunnisteena vain Crossrefin DOI-tunnusta, voi olla tärkeää täsmentää viitteessä ISBN-tunnuksen ja/tai julkaisumuodon (EPUB, PDF, jne) avulla mitä manifestaatiota viittaus koskee, jos niiden sivunumeroinnissa on eroja.

CSC jakaa DataCite-rekisteröijätunnuksia korkeakouluille, jotka voivat soveltaa DOI-tunnistetta muun muassa tutkimusdata-aineistojen ja artikkeleiden identifiointiin. DataCiten DOI-tunnusten käyttö oli alun perin rajattu tutkimusdataan, mutta soveltamisalue on laajentunut ja lähentynyt Crossrefiä. Esimerkiksi OJS-järjestelmässä on lisäosa, jolla voi rekisteröidä artikkeleille DataCiten DOI-tunnuksia. Crossrefin tunnusten tapaan ne linkittyvät laskeutumissivulle ja ovat kuvailun kannalta teostason tunnisteita.

Joillakin korkeakoulujen DSpace-julkaisuarkistoihin tallennetuilla e-kirjoilla on sekä DOI-tunnus että Handle. Esimerkiksi kirjan Osallistava viestintä Heldaan tallennetulla PDF-versiolla on DOI http://doi.org/10.31885/2019.00008 ja Handle http://hdl.handle.net/10138/302465, jotka linkittyvät kirjan laskeutumissivulle. Painetun version ISBN on 978-952-68576-2-6, mutta PDF-versiolta tunnus puuttuu. Manifestaation tunnus on kuitenkin tarpeen esimerkiksi pitkäaikaissäilytyksessä, ja siksi kustantajien pitäisi antaa teostason DOI-tunnuksen lisäksi myös ISBN-tunnus kaikille manifestaatioille.

10.4 Yhteenveto

Taulukko 2 esittää tiivistettynä julkaisujen PID-tunnisteiden soveltamismahdollisuudet Suomessa. Cool URI -tunnistetta ei ole otettu huomioon, ja vaikeaa se olisikin: niitä voi kuka tahansa antaa mille tahansa.

Kaikki elektroniset julkaisut pitää kulttuuriaineistolain perusteella säilyttää pysyvästi. Kun ne tallennetaan CSC:n ylläpitämään PAS-palveluun, ne tarvitsevat sekä manifestaation tunnuksen että teostason tunnuksen, jonka avulla manifestaatiot voidaan linkittää toisiinsa. Taulukosta 2 voi nähdä, että PID-tunnusten saatavuudessa ja käytössä on puutteita. Esimerkiksi kotimaiselle tieteelliselle artikkelille ei saa DOI-tunnusta, ellei sitä julkaista Journal.fi:ssä tai Silva Fennicassa tai jossakin muussa DOI-tunnistetta soveltavassa palvelussa.

Suomessa on vielä paljon julkaisuja, joiden ainoa tunnus on niiden verkko-osoite eli Cool URI. Lyhyellä aikavälillä ne ovat helppo vaihtoehto koska erillistä resolverisovellusta ei tarvita, mutta riittävän pitkällä aikavälillä niiden ylläpidosta tulee vaikeaa. CSC:n ylläpitämässä PAS-palvelussa julkaisun alkuperäinen verkko-osoite ei sovellu tunnukseksi muun muassa siksi, että samasta verkko-osoitteesta voidaan kerätä PAS-palveluun useita eri julkaisuja, ja sama julkaisu voidaan siirtää palveluun useista osoitteista.

PID-tunnistejärjestelmien käyttö on jo nyt yleistynyt CSC:n, Kansalliskirjaston, korkeakoulujen ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan tarjoamien palvelujen ansiosta. PID-tunnisteiden käyttöä tulee kuitenkin edelleen lisätä. Tämän edellyttää konkreettisia toimintaohjeita: mihin voi ottaa yhteyttä, kun tarvitaan pysyviä tunnuksia esimerkiksi tieteellisille julkaisuille tai tutkimusaineistoille? Ja miten voimme huolehtia siitä, että saman julkaisun eri manifestaatioilla on yhteisen teostason tunnuksen lisäksi myös pitkäaikaissäilytyksen edellyttämät manifestaatiokohtaiset tunnukset?

Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää eri PID-vastuutahojen ja PIID-verkoston yhteistyötä, johon turvauduttiin myös tätä ohjetta laadittaessa.

Taulukko 2. PID-tunnisteiden soveltamismahdollisuudet Suomessa

^[i]     https://www.pidconsortium.eu/

^[ii]    https://pkp.sfu.ca/omp/