Aika: 1.12.2021 klo 13.00–15.08
Paikka: Microsoft Teams -etäkokoustila
Osallistujat: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Jaska Järvilehto, puheenjohtaja (Yle Arkisto), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio, sihteeri (Kansalliskirjasto), Johanna Parviainen (Kirjastopalvelu), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto), Tommi Viitamies (Helsingin kaupunginkirjasto)

Muistio

1. Ajankohtaista

1.1. Kuvailuryhmien työpajan anti

Käytiin lyhyesti läpi kuvailuryhmien työpajan 30.11.2021 anti.

1.2. Musiikinkuvailutilaisuus 7.12.2021

Perjantaina 3.12.2021 klo 13 kokoonnutaan suunnittelemaan tilaisuuden tietue-esimerkkiesitystä.

Käsiteltiin ilmoittautumisten yhteydessä saapuneet kysymykset kohdassa 2.1.

1.3. Yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluetteloiden päivittäminen

Päätettiin YMN-pienryhmän muodostamisesta. Pienryhmä ottaa hoitaakseen Heikki Poroilan YMN-ohjeluetteloiden päivittämisen. Ryhmä käsittelee ongelmalliset tapaukset, jotka vaativat erillistä teoskohtaista käsittelyä. Käsitellyt listat tuodaan tiedoksi Muusan kokoukseen. Kaikki muusalaiset voivat halutessaan käydä teosluetteloita läpi ja toimittaa pienryhmälle omasta mielestään ongelmalliset yhtenäistetyt nimekkeet.

  • Pienryhmään osallistuvat ainakin Ilkka Haataja ja Jaska Järvilehto.

1.4. Kuvailuryhmien teosauktoriteettiryhmä

Nina Hyvönen on pyytänyt valitsemaan Muusan edustajan kuvailuryhmien yhteiseeen teosauktoriteettipienryhmään.

  • Ehdotetaan Muusan edustajiksi työryhmään Ilkka Haatajaa ja Tapani Moisiota.

1.5. Muusan puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Keskusteltiin puheenjohtajan ja sihteerin valinnasta kaudelle 2022–2023.

  • Muusan puheenjohtaja ja sihteeri valitaan kokouksessa keskiviikkona 19.1.2022 klo 13.00–13.30.

2. Kuvailukysymykset

2.1. Musiikinkuvailutilaisuutta varten tulleet kysymykset

2.1.1. Suhdetermit osakohdetietueen 100-kentässä

Toivoisin tarkempaa ohjeistusta roolitermien käytöstä osakohteiden 100-kentässä. Esim. jos Juice Leskinen on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut kaikki albuminsa kappaleet, pyhitetäänkö 100-kenttä pelkästään funktiolle säveltäjä (100 $aLeskinen, Juice,$esäveltäjä) ja tehdään toinen toistuma 700-kenttään, jossa muut roolitermit (700 $aLeskinen, Juice,$esanoittaja,$esovittaja) vai laitetaanko kaikki funktiot osakohteiden100-kentän toistumaan (100$aLeskinen, Juice,$esäveltäjä,$esanoittaja,$esovittaja)? Melindassa näkee näitä molempia kirjaustapoja. Sovellusohjeeseen olisi hyvä saada selkeä ohjeistus ja esimerkki tähän liittyen.

  • Noudatetaan yhteistä käytäntöä muiden aineistojen kuvailun kanssa. Kumean ylläpitämässä sovellusohjeessa on esimerkkejä 100-kentistä, joissa e-osakenttää on toistettu, ja suhteen määritteinä on sekä teoksen että ekspression tekijöiden suhdetermejä. Lisätään esimerkki Musiikin sovellusohjeeseen

2.1.2. Suhteen määrite säveltäjä tekijä-nimekekirjauksessa

Musiikin RDA-sovellusohjeen kohta 10 Lisäkirjauskentät. Esim. 700 02 ‡i Sisältää (teos): ‡a Chisu, ‡e säveltäjä. ‡t Alkovi. Musiikin ohjeistus on, että suhteen määrite säveltäjä merkitään, mutta yleisessä RDA-sovellusohjeessa taas ohjeistetaan jättämään tällaisessa kirjauksessa suhteen määrite pois. Eli tässä ristiriitaisuutta ohjeiden välillä.

  • Musiikin sovellusohje pätee musiikinkuvailussa. Suhdetermien käytöllä on musiikinkuvailussa pitkät perinteet, ja myös tekijä-nimekekirjauksissa halutaan tuoda selvästi esiin, että kyse on musiikkiteoksesta. Tekijä-nimekekentän voi nähdä toimivan kaksoisroolissa: paitsi suhteena teokseen, myös suhteena teoksesta toimijaan, jolloin suhdetta kuvaava määrite on paikallaan. Lisätään ohjeeseen tarkennus, että musiikin tekijä-nimekekirjauksissa käytetään myös e-osakenttää arvolla "säveltäjä" ja että e-osakenttään ei merkitä muita suhdetermejä.

2.1.3. Soitintermit 511-kentässä

Sovellusohjeessa suositellaan, että kentässä 511 käytettäisiin SEKO-sanaston termejä. SEKOssa lyömäsoittimista käytetään termiä yksikössä lyömäsoitin ja kosketinsoittimista kosketinsoitin. 511-kentissä näkee kuitenkin edelleen useimmiten monikkomuotoja näistä termeistä ja niin on sovellusohjeen esimerkeissäkin. Kumpaa pitäisi käyttää 511-kentässä?

  • Huomautuskentässä 511 on sallittua käyttää tarvittaessa monikkomuotoa. Kentässä voi käyttää myös SEKOon kuulumattomia termejä. 382:ssa saa sen sijaan käyttää termejä vain SEKOssa olevassa muodossa. Tarkennetaan ohjeeseen, että termin voi kirjoittaa 511-kenttään tarvittaessa monikossa.

2.1.4. Pseudonyymin merkitseminen

Kuinka pseudonyymi kirjataan? Esim. Lady Dean Paul Poldowski.

  • Tämä ei ole pelkästään musiikinkuvailuun rajautuva kysymys. Pseudonyymeihin pätevät samat ohjeet kuin muihinkin nimiin. Epäselvissä tapauksissa voi olla yhteydessä Kansalliskirjaston toimijakuvailupalveluun.

2.1.5. Oratorion yksittäisen musiikkinumeron merkitseminen

Kuinka kirjataan laulunuottikokoelmassa osakohteena oleva yksittäinen musiikkinumero oratoriosta, jossa on 42 musiikkinumeroa, joita ei ole yhteinäistetty? Esimerkki: Händel: Theodora, HWV68. Laulunuottikokoelmassa on yksi laulu tuosta teoskokonaisuudesta nimellä Lord to thee, each night and day. New Grovesta ei löydy noiden 42 musiikkinumeron kappaleiden nimiä, järjestyksestä puhumattakaan.

  • Tiedonlähteenä käytettäviä luotettavia lähteitä ovat mainitun Grove Musicin (mielellään verkkoversion) lisäksi säveltäjien vakiintuneet teosluettelot ja yhtenäistettyjen musiikkinimekkeiden ohjeluettelot. Jos jostakin näistä löytyy listaus oratorion musiikkinumeroista, sitä voidaan käyttää osan nimekkeen lähteenä. Esim. Händelin HWV-luettelosta löytyy listaus oratorion osista. Viime kädessä osan nimeke voidaan ottaa kuvailtavasta aineistosta.

2.1.6. Pianopartituuri vai sovitusmerkintö

Milloin käytetään termiä pianopartituuri ja milloin käytetään tapaa sovitettu, lauluääni, piano? Oman ymmärrykseni mukaan pianopartituurin tulisi sisältää myös orkesteriosuuksien imitointia pianolla ja vastaavasti pianolle ja lauluäänelle sovitettu teos olisi säestykseltään pianolle luontevammin soitettava, olenko hakuteillä?

  • Pianopartituurin määritelmä löytyy RDA-elementin Nuottiaineiston muoto (7.20) linjauksista: "Ensisijaisesti harjoituskäyttöön tarkoitettu, soololauluäänille/kuorolle ja/tai solistisille soittimille ja orkesterille sävelletyn teoksen pelkistys versioksi, jossa laulu- ja soolosoitinäänet ovat partituurimuodossa ja koko teoksen orkesterisäestys on sovitettu kosketinsoittimelle. Kuoron harjoituskäyttöön tarkoitetusta partituurista käytetään termiä kuoropartituuri." Jos kuvailtava aineisto täyttää määritelmän ehdot, merkitään ekspression hakutietoon pianopartituuri, jolloin sovitusmerkintöä ei tarvita. Muista sovituksista tehdään sovitusmerkintö.

2.1.7. Vastuullisuustiedot ja tekijäkirjaus, kun tekijätieto virheellinen

Kuinka merkitään vastuullisuus- ja tekijämerkinnät silloin, kun myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, ettei teos olekaan jonkun tekijän tekemä, jota on pitkään pidetty kyseisen teoksen tekijänä, mutta käytännössä ihmiset mieltävät tekijäksi vakiintuneen nimen? Esimerkki Tomaso Vitali – Chaconne.

  • Tämä ei ole pelkästään musiikinkuvailuun rajautuva kysymys. Tekijäkirjaus tehdään olemassa olevan tiedon mukaan. Vastuullisuustiedot jäljennetään kuvailtavasta aineistosta. Asiasta on syytä tehdä myös selventävä huomautus 500-kenttään ("Tekijänä pidetty aiemmin...").

2.1.8. Digitaalisen julkaisun painos- ja kustannustiedot

Kuinka toimitaan digitaalisten julkaisujen kanssa, joissa painos- ja kustannustiedot eivät useinkaan täytä painettujen julkaisujen kriteerejä julkaisutietojen ilmoittamisessa?

  • Tämä ei ole pelkästään musiikinkuvailuun rajautuva kysymys. Painos- ja kustannustiedot jäljennetään kuvailtavasta aineistosta 264-kenttään, ja virheellisestä tiedosta tehdään huomautus 500-kenttään. 008-kenttään merkitään todelliset tiedot.

2.1.9. Kansansävelmän, jonka alkuperäinen nimeke on epävarma, kuvailu

Kuinka tulisi luetteloida kansansävelmä, jonka alkuperäisestä nimestä ei ole täyttä varmuutta ja jonka nuottikuvassa mainitaan sovittajan nimi sekä maininta teoksen olevan kansansävelmä? Käytetäänkö kenttää 381 osakohteissa? Kiwi-ohjeistuksen teksti: "Kenttää käytetään auktoriteettitietueissa. Jos auktoriteetteja ei tehdä, kentän voi tarvittaessa tallentaa myös bib-tietueisiin."

  • Ensisijaiseksi nimekkeeksi merkitään nimeke, jolla teos tavallisesti identifioidaan teoksen sisältävissä aineistoissa tai tietolähteissä. 381-kentää saa käyttää myös osakohdetietueissa.

2.2. Kenttä 534

Kokouksessa 8.9.2021 päätettiin lisätä kentän 534 ohjeistus Musiikkiaineiston MARC 21 -sovellusohjeeseen.

Ohjeen luonnos on nyt lisätty sovellusohjeeseen.

  • Hyväksyttiin luonnosteksti.

2.3. Sidosasu/kansityyppi

Kumean päätös sidosasutietojen merkitsemisen korvaamisesta kansityypin merkitsemisellä astui voimaan 1.11.2021.

Muusan kokouksessa 8.9.2021 päätettiin, että kun muutos astuu voimaan, päivitetään tätä vastaavat kohdat Musiikkiaineiston MARC 21 -sovellusohjeeseen. 020- ja 024-kenttien ohjetta on nyt päivitetty sovitulla tavalla.

2.4. Kentät 046, 348 ja 546

Muusan kokouksessa 8.9.2021 sovittiin, että MARC 21 -formaatin kesäkuun 2021 päivitysten mukanaan tuomat musiikinkuvailua koskevat muutokset päivitetään myös Musiikkiaineiston MARC 21 -sovellusohjeeseen.

  • Muutokset on päivitetty ohjeisiin luonnoksiksi. Ne käsitellään tarkemmin tulevissa kokouksissa.

2.5. Kamariorkesteri musiikkiteoksen hakutiedossa

Vallitsevan sovellusohjeen mukaan musiikkiteoksen hakutiedossa erityyppisistä orkestereista käytetään termejä orkesteri, jousiorkesteri ja puhallinorkesteri. Termiä orkesteri käytetään sekä sinfonia- että kamariorkesterista. Continuosta ei tehdä merkintää, jos se on osa orkesteria tai jousiorkesteria.

Ennen RDA:ta myös kamariorkesteri oli sallittu termi. Enää RDA ei ohjeista termin orkesteri käytöstä.

Halutaanko nykyistä sovellusohjetta muuttaa?

  • Ei muuteta ohjetta toistaiseksi.

2.6. Musiikkialbumi teoksen muotona

Musiikkialbumi on Metatietosanastossa teoksen muoto -termi. Muusa on ohjeistanut käyttämään termiä osakentässä $g (musiikkialbumi)

Esimerkkejä on sekä hakutiedoissa, että ainakin 700-kentän yhteydessä:
710 2# ‡a CMX, ‡e säveltäjä. ‡t Isohaara ‡g (musiikkialbumi)
700 02 ‡i Sisältää (teos): ‡a Chisu, ‡e säveltäjä. ‡t Vapaa ja yksin ‡g (musiikkialbumi)

Kumean ja formaatin mukaan teoksen muoto -termi tulee kuitenkin suoraan nimekkeen perään, esim. 730 0#  |i Mukaelman perustana (teos): |a Mulan (elokuva : 2020)

730 4# ‡i Videopelisovituksen perustana (teos): ‡a The hobbit (Elokuva)

730

0#$aPeople speak (Radio program)

730

0#$a60 minutes (Television program)

Ohjeissa on myös ristiriitaa isojen ja pienten kirjainten osalta.

Eli ovatko Muusan esimerkit väärin, vai miten tämä pitäisi ymmärtää?

Entäpä nämä hakutietojen esimerkit, joissa on myös ilmeisesti teoksen muoto -termejä, ainakin laulu ja ooppera:

Erottuvanimekkeisen teoksen hakutietoon tehdään lisäyksiä, jos näitä tarvitaan erottamaan hakutieto toisen entiteetin hakutiedosta. Tällaisia lisäyksiä ovat esityskokoonpano, musiikkiteoksen numerointi, sävellaji, teoksen muoto, teokseen liittyvä ajankohta, teoksen alkuperään liittyvä paikka ja teoksen muu erottava ominaispiirre.

100 1# ‡a Granados, Enrique, ‡e säveltäjä.
240 10 ‡a Goyescas ‡g (ooppera)

100 1# ‡a Granados, Enrique, ‡e säveltäjä.
240 10 ‡a Goyescas ‡g (pianoteos)

100 1# ‡a Cash, Johnny, ‡e säveltäjä.
240 10 ‡a Man in black ‡g (laulu)

(Musiikkiteoksen auktorisoitu hakutieto erotettu samannimekkeisen omaelämäkerran auktorisoidusta hakutiedosta)

Eli onko g-osakenttä sallittu vai ei?

  • Muutetaan ohje vastaamaan muiden aineistojen käytäntöä.

3. Seuraavat kokoukset

  • Sanastokokous keskiviikkona 15.12.2021 klo 13–14 etäyhteydellä.
  • Puheenjohtajan ja sihteerin valinta keskiviikkona 19.1.2022 klo 13.00–13.30.
  • No labels