KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS
Aika: 6.10.2021 klo 9.15-11.15
Paikka: KUMEAn Zoom-kokoushuone
Paikalla: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Martin Engberg (Kansalliskirjasto), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto), Silja Saarikoski (Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Minna Kantanen (Kansalliskirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Irina Vikman (Hämeen ammattikorkeakoulun kirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Serafia Kari (Kansalliskirjasto), Anneli Renfors (Kansalliskirjasto), Katri Riiheläinen (Kirjastopalvelu), Heidi Ronkainen (Kansalliskirjasto)
Poissa:
1. Edellisen kokouksen pöytäkirja
2. Ilmoitusasiat
Menneet tapahtumat - lisätietoja
Tulevat tapahtumat - lisätietoja
3. To do -lista
Lista suunnitelmista ja taulukko työn alla olevista
-mitä mukaan tähän tai seuraavaan kokoukseen
3. MARC 21 -sovellusohje
Tarkistetaan Fennican vanhojen tietueiden tasokoodi z. Tarvitaanko, miten korjataan? Elokuun kokoukseen!
4.roikotus1 Sovellusohjeen uudistus
Kumean, Muusan, Siskun ja mahdollisesti Toikun yhteinen sovellusohjesivusto
mockup-sivu: https://wiki.helsinki.fi/x/mlUcFg
- Sivuston rakentaminen: Teemu Kokkonen + Kaija Kovanen (Melindan visuaalinen ilme) suunnittelevat/luovat rakenteen & etusivun ←
miten kävi - Kuvailuryhmien puheenjohtajien kokous 12.10 - esittely
- Kumean tavoite: 28.10 Kirjastoverkkopäivät - uuden sivuston esittely
Minna kertoo ensi viikon kokouksessa missä mennään (lisätään kuvailutyöpajan ohjelmaan Minna Villen tilalle). Tänään 22.9 palaveri asiasta.
4.roikotus2 Bibliografioiden koodin 'b' käyttö opinnäytteissä kiinteämittaisen kentän 008 (BK) merkkipaikoilla 24-27
Milloin väitöskirjassa tai muussa opinnäytteessä käytetään BK/008/24-27 (sisältö) merkkipaikoissa koodia 'b' - bibliografiat?
Bibliografioiden koodi 'b' esiintyy n. 3000 (mahdollisessa) väitöskirjatietueessa Melindassa.
b - Bibliografiat
Kuvailun kohde tai sen osa on bibliografia. Käytetään vain, kun bibliografia on tarpeeksi olennainen tullakseen mainituksi bibliografisessa kuvailussa. Huom, koska bibliografiat sisältyvät koodin n määritelmään, koodia b ei tule käyttää samanaikaisesti koodin n kanssa
VASTAUS Xxx
Korjataan sovellusohjeeseen, siirretään kohtaan 4, tehdään uusi ohjeistus, tarkistetaan formaatin suomennos
Bibliografioiden koodi 'b' merkitään, jos väitöskirja sisältää bibliografian. Käytännössä väitöskirjoissa on kentässä 008 24-27 aina koodit bm (aakkosjärjestyksessä). Fennicassa väitöskirjojen lähdeluetteloita ei ole merkitty bibliografiaksi (bibliografian oltava laaja ja julkaisussa mainittava, että se sisältää bibliografian).
Kysymys SISKUlle (Katja: huom. Siskun seuraava kokous 2.9., onko tämä lähetetty heille? → ei ole lähetetty).
Fraasit Metatietosanastoon.
Bibliografian ja lähdeluettelon ero selkeytettävä. (formaatin suomennos ongelmallinen)
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä.
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä ja hakemiston.
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä ja hakemistoja.
Tarvittaessa voi antaa myös sivumäärän:
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä (sivut 356-364).
Kirjoissa hakemisto merkitään myös merkkipaikkaan 008/31 = '1'
Jos aineistossa on vain hakemisto, niin se merkitään vain 500 kenttään:
500 ## $a Sisältää hakemiston.
500 ## $a Sisältää hakemistoja.
Ohjeistetaan kiinteistä kentistä, kun opinnäytteiden (koskee kaikkia aineistoja) kohdat saadaan setvittyä.
- MARC21-työryhmä miettii käännöksiä, Martin kutsuttu mukaan viikolla 11 (bibliografian ja lähdeluettelon ero) / MARC 21 -työryhmällä pitkä työlista, tämä kohta ei vielä käsittelyssä
- Fennicassa merkitään b vain silloin kun kyseessä on laaja bibliografia, käytetään myös kenttää 655 bibliografiat / Fennican puolella vielä työn alla / myöhempään kokoukseen, siirretään vielä
- peruste koodin b käytölle tulee maailmalta poimituista tietueista
- miten rajataan?
Formaattiryhmä 16.9.2021
- substantial enough to be mentioned in the bibliographic record - miten tulkitaan? milloin bibliografia on "tarpeeksi olennainen" - jääkö kuvailijan harkinttavaksi?
- Siskun kanta?
→ Tulkintakysymys, hahmotellaan raamit, joiden sisällä merkintöä voi käyttää tai jättää käyttämättä. Martin kirjoittaa tekstin, jota voidaan tarkastella
4. Kirjastojärjestelmät
Aleph
Alma
Koha
Sierra
Aurora
5. Muiden kuvailun asiantuntijatyöryhmien esityslistat Kansalliskirjaston foorumilla
- muiden kuvailun asiantuntijaryhmien menneiden ja tulevien kokousten aiheita Kansalliskirjaston foorumilla https://foorumi.kiwi.fi/t/kuvailuryhmien-kokousten-asialistat/1776
6. Peli- ja videotallennetyöryhmä
7. Äänikirjatyöryhmä
8. Metatietosanaston kehittäminen
Metatietosanaston kehittäminen
Celian äänikirjoille tarvitaan kentän 506 tarpeita varten fraasi ”Vain lukemisesteisille”.
- Martinin sähköposti 21.7:
Metatietosanastossa on Huomautus nimekkeestä kohdan alla fraasi Nimekkeessä yliviivattu sana ei. Tämä tulisi olla yleisemmässä muodossa, esim. Nimekkeessä yliviivattu sana/sanat XXX (tai jotain vastaavaa). Nykyinen fraasi sopisi paremmin esimerkiksi.
Onkohan tällaisia esimerkin kaltaisia fraaseja Metatietosanastossa enemmänkin? Mikä on hyvä tapa ilmaista fraaseissa yksikkö/monikko tai fraasiin täydennettävä tieto (XXX)?
- Kenttään 366 (osakenttä |e) on ohjeistettu tallennettavaksi termti "Loppuunmyyty", "Ei ilmesty" ja "Ennakkotieto". Vain Loppuunmyyty löytyy metatietosanastosta.
9. Uuden RDA:n linjaukset
10. Kirjastojen kysymyksiä
ks. myös keskeneräisten lista
1) Kysymys: sidottu & nidottu samaan tietueeseen, sähköposti 1.9
Kumean kokouksen pöytäkirjassa 2.6.2021 (8. kohta) oli asiaa eri ISBN-numeroiden laittamisesta samaan tietueeseen silloin kun kirjan sisältö on sama, mutta esim. sidosasu/painovuosi eri. Onko tästä tulossa vielä lisäselvennystä tai esimerkkejä RDA-ohjeisiin? Itselle näitä tulee usein vastaan joissa voisin laittaa (ja olen nyt laittanutkin) nidotun eri ISBN:llä olevan kirjan samaan tietueeseen sidotun kanssa. Kirjoissa on sama kustantaja eikä nidotussa mainita missään sanoja ”painos, edition, jne”. Ainoastaan esim. painettu/tryck 2021.
VASTAUS Xxx
Katja vastasi kysyjälle 2.9. (cc KUMEA):
Kiitos kysymyksestä. Asiasta on kyllä tulossa syksyn aikana lisäselvitystä ja keskustelua.
Kuvaamasi toimintatapa on tämänhetkisen ohjeistuksen mukainen.
siirretty & katso seuraava kysymys
2) PDF & EPUB samaan tietueeseen, sähköposti me-listalla 17.9
E-kirja 018038188 (ent. 018000961/HELKA, ent. 018005571/FENNI)
- tietueet siis mergetty
- sama virhe YSO-paikassa korjattu
- helkan tietueen ISBN-merkintöjen EPUB ja PDF -selitteet korjattu oikeille numeroille
- poistettu Wileniuksen kirjauksesta kirjoittaja-suhdetermi, osallistunut vain toimittajien johdannon kirjoittamiseen
- fennican tietueessa oli EPUBin pohjalta laajuusilmaisu (325 numeroimatonta sivua); sovellusohjeesta: ”PDF-lukuohjelman ilmoittamaaa sivumäärää ei koskaan merkitä sellaisenaan kuvailuun”, oletan koskevan kaikkia lukuohjelmia, tosin tässä käytetty ilmaisu antaa kyllä jonkinlaisen kuvan laajuudesta, eli, olisiko tämä käytäntö relevantti? Tässä tapauksessa joka tapauksessa poistettu viittaukset laajuuteen, tiedostomuodoilla eri ”laajuus”.
- kumpi 588-huomautus tähän nyt sitten jätetään?
VASTAUS Xxx
Fennica: ainakaan keepattua ei saa poistaa, koska Fennica-kuvailu on tehty epub-vapaakappaleesta. Toivoisin, että Kumeassa vielä mietittäisiin tätä verkkojulkaisujen kuvailulinjausta, ainakin kotimaisen aineiston osalta. Varsinkin kun samaan tietueeseen kuvaillut verkkoversiot tekevät lakisääteisten saavutettavuusmerkintöjen käytön aika mahdottomaksi.
3) Kysymys: Oili Tannisen kuvakirja Miiru ja ilmapallo - käännös, sähköposti 19.7
Oili Tannisen pieni kuvakirja Miiru ja ilmapallo (978-951-1-38764-0) ilmestyi suomeksi tänä vuonna 2021. Samaan aikaan ilmestyi myös Tannisen Heppu ja oma koti, joka myös ilmestyi alun perin japaniksi 1976.
Kolofonissa:
Kirja on ilmestynyt alun perin japaniksi vuonna 1976.
Teksti ja kuvat © Oili Tanninen 1976, 2021
Kirjasta ei kuitenkaan löydy alkuperäistä japaninkielistä nimekettä. Kirjastopalvelun kuvailussa ei ole merkitty alkukieleksi japania (041 0# $afin) ja 130-kenttä puuttuu.
Ilmeisesti Oili Tanninen on itse tehnyt suomenkielisen tekstin tähän 2021 laitokseen. Ehkä se suomenkielinen teksti on alun perin tehty jo 1970-luvulla, mutta julkaisua varten vuonna 1976 joku muu on kääntänyt sen japaniksi. Kumpi kirjoista on käännös ja kumpi alkuperäinen?
Mietin myös luomisajan merkitsemistä.
Onko syytä merkitä alkuperäistä julkaisuvuotta 046-kenttään ja vastaavaa tietoa 388-kenttään. Vai onko kyseessä kaksi eri teosta: suomenkielinen (©2021) ja japaninkielinen (©1976)?
Esim.:
046 ## $k1976
388 1# $a1970-luku $2 yso/fin
VASTAUS Xxx
Luotetaan aineistossa olevaan tietoon. Kysytään kustantajalta (Katri). siirretty
4) Kysymys: Miten merkitään 520c-kentän sisältö suomeksi?
Onko 520 - HUOMAUTUS SISÄLLÖSTÄ, TIIVISTELMÄ TMS. (T) osakentässä c laitettavaan tietoon olemassa joitain käytettäväksi sovittuja suomenkielisiä fraaseja? Vai voiko itse päättää minkälaista tms. tietoa siihen lisää?
Kongressin kirjaston tietueissa on ollut, ainakin joissain, c -osakentässä muoto provided by publisher - mitähän vastaavaa suomenkielistä fraasia voisi käyttää? Tämä esimerkki voisi olla yksi, johon muotoutuisi suomenkielinen fraasi? Ellei ole jo muotoutunutkin?
VASTAUS Xxx
Katja: tätä kysyttiin minulta, ja äkkiseltään vastasin vain että ei ole tarvetta suomentaa ja yleisiä fraaseja voi olla hankala määritellä. Mutta tähän tuli kylkeen oikeastaan toinenkin kysymys: jos suomenkielisessä aineistossa käytetään 520c-osakentässä, olisiko tosiaan hyvä olla jokin fraasi? En siis tiedä, merkitääkö muualla suomenkieliseen aineistoon c-osakenttää tai tuleeko esim. kaunokirjoihin kustantajilta takakansitekstiä tms. Sovellusohjeessa tätä ei mainita ja MARC 21 -formaattiohjeissakin (sekä alkuperäisessä että suomennoksessa) niukalti.
siirretty
5) Kysymys: Alkuteoksen nimeke 240-kentässä, sähköposti 2.9
Huomasin luetteloidessani, että alla olevissa Fennica-tietueissa on keskenään ristiriitaisia 240-kenttiä (kenttiin merkityt alkuteosten nimekkeet eivät ole yhtenäiset) ja kysyisin, miten ensisijainen nimeke tulisi näissä tapauksissa merkitä, jos kyse on virheestä. En uskaltanut lähteä tekemään mitään muutoksia, koska tapaukset vaikuttavat hieman monimutkaisilta ja koska tietueet eivät ole nykyisten RDA-ohjeiden mukaisia.
- Maameren tarinat (kaksi yhteisnidettä) Maameren tarinat 1-4
ISBN: 978-951-0-33321-1
Melinda-ID: 000974052
Maameren tarinat 5-6
ISBN: 978-951-0-34899-4
Melinda-ID: 000982773
Yhteisniteissä itsessään ei ole mainittu yhteisniteiden alkuteosta. Selvittelyjeni perusteella ensimmäisen yhteisniteen englanninkielinen alkuteos lienee nimeltään "The Earthsea quartet" ja toisen "Tales from the Earthsea & The other wind". Ensimmäisen yhteisniteen tietueessa on kuitenkin 240-kentässä nimeke "The Earthsea cycle" (sarjan nimi) ja toisessa "Tales from Earthsea" (yhteisniteessä olevan osan 5 alkuteoksen nimeke). Olisikohan tässä oikein muuttaa 240-kenttiin ensin mainitut nimekkeet?
- Sandman deluxe (Melindassa yhteensä yhdeksän osaa, joista meillä Tampereen yliopiston kirjastossa kolme ensimmäistä, kahdesta ensimmäisestä lisäpainos) Sandman deluxe. Kirja yksi, Yösävelmiä ja alkusoittoja
ISBN: 978-88-69717-96-3
Melinda-ID: 009785522
Sandman deluxe. Kirja kaksi, [Nukkekoti]
ISBN: 978-88-68737-88-7
Melinda-ID: 008827314
Sandman deluxe. Kirja kolme, Unten ihmemaa
ISBN: 978-88-3304-673-0
Melinda-ID: 015394438
Merkintätapa tietueiden 240-kentissä vaihtelee: osassa kenttään on merkitty päänimeke "Sandman" ja osassa alanimeke (esimerkiksi kirjassa kaksi "The doll's house" ja kirjassa kolme "Dream country"). Mikähän tässä olisi oikea merkintätapa? Vai tulisiko tässä käyttää 240-kenttää lainkaan? En oikein saanut selvää, onko kyse käännöksistä, joilla on vastaavat englanninkieliset julkaisut. Nykyisten ohjeiden (https://www.kiwi.fi/display/kumea/Teoksen+ensisijaisen+nimekkeen+merkitseminen) mukaanhan 240-kenttää ei käytetä, jos näin ei ole, mutta onkohan käytäntö ollut aiemmin eri?
VASTAUS Xxx
Martin:
Tämä viesti tuli fennica-postiin. Sovin lähettäjän kanssa että välitän myös Kumealle. Kyseessä 240-kentän käyttö ja miten merkitään kuvailtavan manifestaation suhde teoksiin/ekspressioihin. Korjattavaahan näissä tietueissa on. Laadin jonkinlaisen vastauksen kysymykseen, mutta haluaako Kumea kommentoida laajemmin? Olisi hyvä ohjeistaa/muistuttaa kenttien 240, 505, 700 (analyyttiset kirjaukset) ja mahdollisesti myös 740-kentän käyttötapoja. Vähän vastaavanlaisia kysmyksiä on tullut viime aikoina ja tästä saisi ehkä lisäesimerkkejä mahdolliseen kirjastoverkkopäivän työpajaan tai muuhun tilaisuuteen.
Anneli:
Näitä voisi ottaa mukaan myös Talonmiehen tuokioon, joko 30.9. tai 12/2021.
Minulta saattaisi löytyä noihin käyttökelpoisia esimerkkejä koulutusmateriaalieni joukosta (koulutan Melindaan mukaan tuleville kirjastoille käytännön RDA-kuvailua).
6) Kysymys: Venäläiset alkuteokset, Katrin sähköposti 8.9
Venäjän kielen translitterointimuodot:
Jokin aika sitten todettiin, että Melindassa kuvaillessa saa käyttää sekä kansallista SFS 4900-standardia että kansainvälistä ISO 9-translitterointistandardia. Yleiset kirjastot siirtyivät käyttämään venäläisen aineiston kuvailussa laajalti kansallista standardia, Fennica käyttää kuvailussa kansainvälistä ja hakumuodoissa kansallista standardia.
Alkuteosmerkinnät:
Kysymykseksi jäi venäjästä käännetyn aineiston alkuteosmerkinnät (kentät 130/240 jne) muun kielisessä aineistossa. On käytännössä todettu, että kaikkien kuvailijoiden ei voida olettaa menevän venäjänkielisen nimekkeen alkulähteille ja osaavan translitteroida nimekkeen esim. kansallista standardia käyttäen. Näissä on siis saanut käyttää julkaisusta löytyvää, yleensä kansainvälistä muotoa. Tämä on kuitenkin vain käytännön toteama, eikä asiasta ole tehty suositusta.
Entä kun kuvailukieli on ruotsi? Libris käyttää omaa translitterointistandardiaan tietueissaan. Tätä on "perinteisesti" käytetty ruotsinkielisessä kuvailussa myös Suomessa. Kuvailijoilla ei kuitenkaan ole ko. standardin tuntemusta, joten mitä tehdään tapauksissa, joissa ruotsinkielinen translitterointimuoto ei löydy julkaisusta tai Libriksestä? Pidetäänkö nämä ylipäätään eri käytännön piirissä vai siirrytäänkö näissäkin kansainväliseen standardiin? Ruotsinkieliset kirjastot vastustanevat tätä.
Onko tämä ylipäätään Kumean asia? Tarvitaanko tässä suosituksia vai jätetäänkö ratkaisut edelleen kuvailijan ja kuvailevien yhteisöjen päätettäviksi?
Asiana tämä tulee usein vastaan ja herättää keskustelua ja hämmennystä.
VASTAUS Xxx
7) Kysymys: 040$b <-> kielinen kuvailu, Villen sähköposti 9.9
Tämmöinen kysymys oli Helkan RM sessiossa:
Jos Melindasta joutuu kopioimaan tietueen, jonka luettelointikielenä (040b) on ruotsi, jätetäänkö se Helkassakin ruotsinkieliseksi? Jos ei jätetä, ”uskaltaako” sen kontribuoida takaisin Melindaan, kun on täydentänyt tietuetta (mm. sisällönkuvailulla) ja vaihtanut kielen?
VASTAUS Xxx
8) Kysymys: Kun sisältö on osin saatavilla verkossa / sähköposti 20.9
Käsiteltävänäni on kolme Vaasan yliopiston julkaisua (005891906, 005772657 ja 006120063). Julkaisuissa on artikkeleita, joista suurin osa/julkaisu on saatavilla vapaasti verkosta. Jokaisessa julkaisussa on kuitenkin yksi artikkeli, joka on tilattava erikseen eli linkkiä ei löydy ko. artikkeleihin sisällysluettelosta.
Esim. http://www.vakki.net/publications/no1_fin.html, neljänneksi viimeisen artikkelin kohdalla kerrotaan linkin sijaan, että se on tilattava.
Jokaisessa tietueessa näyttää olevan 530 Julkaistu myös verkkoaineistona sekä 856:ssa linkki verkkoaineistoon.
Miten pitäisi merkitä nämä asiat, kun ihan kaikki artikkelit eivät ole verkkoaineistona ja mitä muuta ehkä pitäisi huomioida tietueessa? Olisiko kuitenkin jotenkin hyvä kertoa, että koko aineisto ei ole saatavilla verkossa?
VASTAUS Xxx
X) Kysymys: Xxx
Xxx
VASTAUS Xxx
X) Kysymys: Xxx
Xxx
VASTAUS Xxx
X. Seuraava kokous
x.x.2021 klo 9.15-11.15, Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1 | etäkokous KUMEAn Zoom-kokoushuone