You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 2 Next »

Aika: 4.3.2021 klo 10–12
Paikka: Microsoft Teams -etäkokoustila
Osallistujat: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Jaska Järvilehto, puheenjohtaja (Helsingin Konservatorion kirjasto), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio, sihteeri (Kansalliskirjasto), Johanna Parviainen (Kirjastopalvelu), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto), Tommi Viitamies (Helsingin kaupunginkirjasto)
Kutsuttu asiantuntija: Jarmo Saarikko (Kansalliskirjasto) kohdassa 1.

Asialista

1. LCGFT:n musiikkitermien hierarkia ja sovellusohje

Musiikin(kaan) SLM-hierarkia ei ole vielä valmis. Alla on linkki LCGFT:n ratkaisuihin ja sanaston sovellusohjeeseen. Keskustellaan, mitä ajatuksia esimerkiksi dokumentista ilmenevät yläkäsitteet muusalaisissa herättävät.

Practices for Using LCGFT for Music Resources

2. Ajankohtaista

2.1. Automaattisen kuvailun tapaaminen 15.3.2021 klo 10.30–12.30

2.2. Kuvailun tiedotuspäivä 18.3.2021

2.3. Kuvailuryhmien työpaja 13.4.2021

2.4. Muusan ja Kumean yhteiskokous?

Keskustellaan yhteiskokouksen tarpeesta, mahdollisesta aikataulusta ja asioista, joista on tarpeen keskustella yhdessä.

2.5. Kuvailutasokommentit

Viime kokouksessa sovittiin, että kukin Muusan jäsen perehtyy ja tutustuu Kuvailustandardiryhmän laatimiin kuvailutasolinjauksiin, jonka jälkeen kommentit kootaan yhteen. Aikaa kommentoinnille on 30.4. asti.

Muistetaan siis perehtyä linjauksiin ja kootaan kommentit huhtikuun kokouksessa.

3. Kuvailukysymyksiä

3.1. Konserttojen pianopartituurit

Onko yhtenäistä käytäntöä soitinmusiikin (konserttojen) pianopartituurien merkitsemisestä kentässä 240: Merkitäänkö sekä osakenttä $s (versio) ja $o (sovitusmerkintö) vai pelkästään toinen; kumpiko?

  • Tieto pianopartituurista tallennetaan s-osakenttään. Tällöin ei merkitä o-osakenttää (kyse ei ole sovituksen pianopartituurista).

Pianopartituuri nuottiaineiston julkaisumuotona oli alun perin tarkoitettu vain laulumusiikissa käytettäväksi, mutta Suomessa sitä on käytetty myös soitinmusiikissa. Pitäisikö asiaa tarkastella uudestaan uuden RDA:n tiimoilta vai voidaanko käytäntöä jatkaa?

3.2. Rinnakkaisnimekkeen merkitseminen MARC-kentässä 505

On pyydetty, että Muusan kuvailuohjeeseen lisättäisiin esimerkkejä välimerkkien käytöstä 505-kentässä, etenkin rinnakkaisnimekkeen merkitsemisen osalta. Tarkemmin tiedusteltiin vielä voiko rinnakkaisnimekkeet erottaa =-merkillä vai onko rinnakkaisnimekkeet merkittävä, kuten ohjeessa sanotaan: ”merkitään aineistossa esiintyvässä muodossa”.

  • ISBD-välimerkityksen mukaan rinnakkaisnimeke erotetaan yhtäläisyysmerkillä myös huomautuksissa.
  • Sovellusohjeeseen on nyt lisätty esimerkki rinnakkaisnimekkeiden merkitsemisestä 505-kenttään.

Keskustellaan vielä, mitä välimerkityssääntöjä milloinkin noudatetaan.

3.3. Nuottiaineiston laajuus ja tallennetyyppi

Saapunut kysymys:

Törmäsin tällaiseen tapaukseen, jossa nuotin laajuus on merkitty eri tavalla Kansalliskirjaston ja Kirjastopalvelun kuvailussa. Kyseessä on partituuri: 9790550137325 Klemetti, Heikki: Vapaa mies

Kansalliskirjaston tietueessa on merkitty 300a-kenttään: 1 partituuri (1 arkki taitettuna) ja 338a-kenttään arvoksi ”arkki”.

Melindassa: Kansalliskirjaston tietue

Finnassa: https://finna.fi/Record/fikka.5476350

Kirjastopalvelun tietueessa puolestaan on 300a-kentässä: 1 partituuri (3 numeroimatonta sivua) ja 338a-kentässä arvona ”nide”.

Finnassa Kirjastopalvelun tietue:

https://finna.fi/Record/lastu.1736409

Kumpikohan tavoista on oikea tai suositeltavampi?

Referenssiksi keskusteluun:

RDA 3.4.5.14: ”Jos taitettu arkki on tarkoitettu luettavaksi sivuina, merkitään laajuus ilmauksella 1 arkki taitettuna, jota seuraa sivuja kuvaava määrä kaarisuluissa”.

Uudessa RDA Toolkitissa ja RDA Registryssä olevat määritelmät:
taitettu arkki: "arkki, jota on tarkoitus lukea sivuiksi taiteltuna”
arkki: "litteä ja ohut pala paperia, muovia tms."
nide: "yksi tai useampia toisiinsa sidottuja tai kiinnitettyjä arkkeja, jotka muodostavat yhden yksikön"

3.4. Libreton päätekijä

Saapunut kysymys:

Haluaisin varmistuksen, kenet valitaan päätekijäksi librettoja kuvailtaessa. Olen oppinut, että libretoissa päätekijä on yleensä säveltäjä. Tämä näyttää olevan tiedossa muissakin kirjastoissa paitsi Kansalliskirjastossa, sillä poimiessani tietueita Melindasta olen huomannut Kansalliskirjaston vetäneen omaa linjaansa ja valinneen päätekijäksi järjestään libretistin. Siellä tunnutaan noudattavan tässä asiassa vaihtoehtoista sääntöä, josta Heikki Poroila & Kyösti Mäkelä ovat nimenomaan sanoneet: "Säännöissä olevaa vaihtoehtoista sääntöä 21.28.2.3 ei missään tapauksessa pidä soveltaa musiikkikirjastoissa." Olen tässä käyttänyt lähteenä vuonna 2001 painettua Suomalaisten luettelointisääntöjen Hakutiedot-opasta, ja Poroilan&Mäkelän kirja Musiikin luettelointi ja sisällönkuvailu on vieläkin vanhempi. Onko tässä asiassa tullut sääntömuutosta RDA:n tai jonkin muun uudistuksen myötä - eli heitänkö kyseiset opukset vallan roskiin - vai pitäisikö pikemminkin noita tietueita muuttaa? Häilyvyys päätekijän suhteen ja varsinkin se, että libretossa on päätekijänä libretisti, sotii mielestäni kovasti sitä periaatetta vastaan, että on yksi ideatasoinen teos, jolla on erilaisia manifestaatioita ja ekspressioita.

  • Annettu vastaus: Suomalaiset luettelointisäännöt eivät ole enää RDA:n myötä voimassa. RDA:n mukaan tosiaan libreton päätekijä on libretisti.

3.5. Johann Christian Bachin teosluettelonumerointi

Bach, Johann Christian (1735-1782)

Tästä ei ole omaa YMN-luetteloa, eikä myöskään ”Yhtenäistetyt suosikkisävellykset” -luettelossa.

Vanhassa ”Hakutiedot”/Suomalaiset luettelointisäännöt” s. 222 ohjataan käyttämään T-numeroita (Terry, Charles Sanford : John Christian Bach, 1967).

Grove Music Online -artikkelista löytyy säveltäjän teokset, jossa mainittu sekä W- että T-numerot (myös mahadolliset epäviralliset opusnumerot).

Finnan hakutuloksissa löytyi kaikkia teosmerkintöjä. W-numerot on ryhmitelty sävellystyyppien mukaan, ja ne alkavat vastaavasti eri isolla kirjaimella (B, C, G), esim. B30–35. On myös muotoja, joissa on lisätty koodin eteen kirjain W (WB30-35).

Suositaanko edelleen T-numeroita? Ja niin, että merkintä alkaa T-kirjaimella?

Arscassa on käytetty W-numeroa Wa-etuliitteellä: https://uniarts.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FSound%2F%22&lookfor=Bach%2C+Johann+Christian&type=Author

Warburtonin luettelo on uudempi (1999).

Mistä juontaa Arscassa käytetty etuliite Wa, onko sitä käytetty kansainvälisesti?

Grovessa: .. E. Warburton:The Collected Works of Johann Christian Bach 1735–1782, xlviii/1:Thematic Catalogue (New York, 1999) [W]

MLA ohjeistaa käyttämään W-numeroa W.-etuliitteellä. T-numeroa ohjeistetaan käyttämään vain ohjausmuodoissa.

http://cmc.blog.musiclibraryassoc.org/thematic-index/bach-johann-christian-1735-1782/

BACH, JOHANN CHRISTIAN, 1735-1782
Code:                 Warburton
Citation:            Warburton, Ernest. Thematic Catalogue. The Collected Works of Johann Christian Bach, 1735-1782, vol. 48, pt. 1. New York: Garland, 1999.
Abbreviation: W. (n 80008104)
Access Point Use:                       Authorized or variant access points. Not used for op. 9 (Hummel), op. 15 (Welcker), op. 18 (Roullède de la Chevardière), and op. 18 (Foster).
Notes:              
Code:                 Terry
Citation:            Terry, Charles Sanford. John Christian Bach. 2d ed. Oxford: Oxford University Press, 1967.
Abbreviation: T
Access Point Use:                       Variant access points only.

Deutsche Nationalbibliothek käyttää yhtenäistetyssä nimekkeessä W-numeroa W-etuliitteellä ilman pistettä välilyönnin kanssa: http://d-nb.info/gnd/300336896
Titel des Werkes:
Gloria, W E 4 (G-Dur)

British Library käyttää yhtenäistetyssä nimekkeessä W-numeroa W-etuliitteellä pisteen ja välilyönnin kanssa: http://explore.bl.uk/BLVU1:LSCOP-ALL:BLL01016588019
Uniform Title:
Concertos, flute, orchestra, W. C 79, D major

Suomalaisen YMN-käytännön mukainen tapa olisi varmaankin merkitä W-numero ilman pistettä tai tyhjämerkkejä. Käytettävä etuliite pitää sopia.

Warburtonin tapauksessa kannattaa ottaa huomioon vielä se, että teosluettelonumerointi ei ole juokseva. Ilman välimerkkejä ja pisteitä varsinainen tunnus sulautuu yhteen alaryhmää ilmaisevan aakkostuksen kanssa. 

4. RDA-linjaukset

4.1. Kumean kysymykset Muusalle ekspression linjaussivulla

Kumea on lisännyt ekspression linjaussivulle kaksi kysymystä Muusalle. Kysymykset koskevat elementtejä duration ja place of capture.

Käsitellään kysymykset.

4.2. Uudet linjaukset

Sovitaan uusien RDA-linjausehdotusten käsittelyn etenemisestä.

5. Muut asiat

Poimintaluettelointi

Viime kokouksessa nousi esiin tarve keskustella poimintaluetteloinnista.

Keskustellaan aiheesta, jos aikaa jää.

6. Seuraavat kokoukset

Sanastokokous torstaina 25.3.2021 klo 13–14?

Varsinainen kokous torstaina 8.4.2021 klo 13–15 etäyhteydellä

  • No labels