Toukokuun 23. iltapäivällä Kansalliskirjaston auditoriossa järjestetyssä työpajassa käsiteltiin yhdistelmäontologian yhteisiä kehityslinjauksia. Ohessa tiivistelmä työpajassa käytyjen keskustelujen pääkohdista.
Yleisesti kehityslinjauksista
Keskusteluissa nousi esille että linjausten sanamuodot koettiin epäselviksi. Nykyisellään ei ole selvää mitkä linjauksista ovat suositeltavia ja mitkä pakottavia. Toivottiin myös että dokumentin alussa selvitettäisi ensin mitä tietyllä termillä tarkoitetaan ontologiakehityksessä. Lisäksi voitaisiin kuvata miten se esitetään SKOSissa ja millaisena se lopulta näkyy Fintossa. Erityisesti kaivattiin havainnollistavia esimerkkitapauksia linjausten yhteyteen.
Päätettiin täsmentää linjausdokumenttia esitettyjen kehitystoiveiden pohjalta.
Suositelluista termeistä
Keskustelutiin suositeltujen termien yksilöllisyydestä erikoisontologioiden välillä. Todettiin ettei tässä vaiheessa voida vielä vaatia, ettei kahdessa erikoisontologioissa saisi olla samaa suositeltua termiä. Koettiin että jos yhteinen sanastoeditori saadaan, asiaa voidaan harkita uudelleen.
Esille nousi myös sulkutarkenteiden lisääminen tilanteissa, joissa suositellut termit ovat samat. Todettiin että YSOn kehityksessä sulkutarkenne pyritään lisäämään molempiin, mutta tapauksissa joissa toiselle termille ei keksitä hyvää sulkutarkennetta, termille ei lisätä väkisin sulkutarkennetta. Esille nousi että sulkutarkenteen tulee olla sisällönkuvailijan näkökulmasta selkeä. Jos hyvin yleisellä termillä on erikoinen tarkenne, ei sisällönkuvailija välttämättä uskalla käyttää termiä esim. ääni (fysikaaliset ilmiöt).
Keskusteltiin miten toimitaan tilanteissa joissa erikoisontologiaan tulee suositeltavaksi termi, joka löytyy jo YSOsta eri merkityksessä. Päätettiin tällöin lisättävän erikoisontologian termille täsmentävä sulkutarkenne. Tarpeen vaatiessa myös YSOn termille lisätään sulkutarkenne.
Ohjaustermeistä
Toivottiin enemmän tietoa siitä millä perusteilla ohjaustermit valitaan, mikä on sallittua ja mikä puolestaan ei. Todettiin ettei ohjaustermien valintaan ole tyhjentävää ohjeistusta. SFS -sanastostandardi jättää paljon tulkinnanvaraa ohjaustermien valintaan. Päätöksenteko on myös sanastokohtaista.
Esimerkkinä epäselvästä tapauksesta mainittiin YSO-käsite rajat jolla ohjaustermi "valtakunnan rajat", mutta "kuntarajat" onkin puolestaan erillinen alakäsite. Epäiltiin että kyseiset eroavaisuudet lienevät ajallista kerrostumaa.
Kysyttiin löytyykö vanhoista ohjaustermipäätöksistä dokumentaatiota. Todettiin ettei vanhoista päätöksistä ole tallella yksityiskohtaisia perusteluja, mutta nykyisin päätöksistä keskustellaan avoimesti GitHubissa.
Keskusteltiin synonymisten ja ei-synonymisten ohjaustermien erottamisesta. Todettiin että ohjaustermien erottelua YSOssa oli tarkoitus testata, mutta testin toteuttaminen on jäänyt muiden tehtävien jalkoihin. Mainittiin että TSK:n erikoisontologioissa pyritään lisäämään synonymisiä ohjaustermejä.
Kysyttiin voiko erikoisontologiassa asettaa ohjaustermiksi termin joka on toisessa erikoisontologiassa suositeltava termi. Todettiin että näin voidaan tarvittaessa tehdä, mutta tällöin on syytä harkita tarkkaan päätöksen seurauksia.
Kehityslinjaus "Sulkutarkenteellisille käsitteille lisätään ohjaustermiksi sulkutarkenteeton muoto" koettiin ongelmalliseksi tapauksissa, joissa sulkutarkenteeton muoto on toisen käsitteen suositeltava termi (esim. "sinkki" ja "sinkki (soittimet)"). Kysyttiin mihin käyttötarpeeseen linjaus pyrkii vastaamaan. Todettiin että tämä nousi esiin vanhoista käsitteistä, joita ei ollut jaettu. Tämä tukisi myös hakukäyttöä vanhoissa tietojärjestelmissä, joissa sulkutarkenteet aiheuttavat ongelmia hauissa. Päätettiin ettei linjausta oteta toistaiseksi käyttöön.
Sulkutarkenteista
Todettiin että yläkäsite-sulkutarkenne on välillä hämmentävä kuvailijalle, erityisesti kun sulkutarkenne vanhenee yläkäsitteen muuttuessa. Mainittiin myös että KOKOn kasausprosessissa lisätään automaattisesti yläkäsite-sulkutarkenteita, jos käsitteiden "romautus" eli yhdistäminen ei onnistu.
Todettiin että joissakin tapauksissa erikoisala/tieteenala voi olla parempi tarkenne kuin yläkäsite. Esimerkkitapauksena tällaisesta mainittiin puolustusmekanismit (biologia) & puolustusmekanismit (psykologia).
Keskusteltiin siitä miten käsite voi jäädä liian suppeaksi muiden alojen näkökulmasta, jos tarkenteen on muodostamisessa on käytetty erikoisalan kontekstia.
Myös sulkutarkenteista toivottiin lisää esimerkkejä havainnollistamaan kehityslinjauksia.
Käsitteen suositeltavan termin muuttumisesta
Todettiin että kyseinen kehityslinjauksen kyseinen kohta tarvitsee runsaasti täsmennyksiä, oikolukua ja esimerkkitapauksia.
Keskusteltiin että kansakoulu → oppikoulu → peruskoulu -tyyppisissä tapauksissa joissa ositus muuttuu, käsitteelle voi määrittää seuraajasuhteen useampaan käsitteeseen (yhdellä edeltäjällä voi olla monta seuraajaa).
Huomautuksista
Todettiin että huomautukset koskevat usein vain tiettyä kieltä. Tarvittaessa huomautuksen voi lisätä useammalle kielelle.
Mainittiin että huomautuksia on kaikissa erikoisontologioissa joihin on lisätty terminologista sanastoa (TSR, MAO, LIITO, KEKO, yms.).
Keskusteluissa nousi esiin tarve yksityiskohtaisemmista ohjeista mitä kenttää huomautuksissa tulisi käyttää. Päätettiin täsmentää kehityslinjausta tältä osin.
Lähteistä
Kysyttiin pitääkö lähdeviittauksissa olla mukana päivämäärä tai vuosiluku. Todettiin että nettisivuun viitattaessa tämä voi olla paikallaan.
Hierarkiaperiaatteista
Keskusteltiin YSOssa ilmenneistä haasteista koskien yläkäsite-alakäsitesuhteita ja näiden is-a ominaisuutta.
Kysyttiin myös onko Finnassa mietitty partOf -suhteiden hyödyntämistä. Todettiin ettei tätä tiedettävästi ole vielä mietitty.
Käsitetyypeistä
Keskusteluissa nousi esiin että valitettavasti joitakin hierarkisoivia käsitteitä on käytetty jo sisällönkuvailussa esim. biologiset ilmiöt.
Hierarkisoiva käsite koettiin epäselväksi. Yleisesti toivottiin lisää esimerkkejä ja erityisesti kyseisestä hierarkisoivasta käsitetyypistä toivottiin havainnollistavia esimerkkejä.
Pohdittiin myös miten sisällönkuvailija tietää ettei hierarkisoivaa käsitettä tule käyttää sisällönkuvailuun. Todettiin että tämä tulisi tuoda selkeämmin esille.
