You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 46 Next »

  • Huom! Linjausten kehitystyö ja ylös kirjaaminen jatkuu edelleen. Muutamasta puutteesta nykyisissä linjauksissa on merkintä tekstissä punaisella värillä. Muutokset ja lisäykset nykyisiin linjauksiin ovat mahdollisia.


Tässä esitetyt linjaukset on laadittu yhdessä Finto-palvelun ja YSO-pohjaisten ontologioiden ylläpitäjien kesken. Ensimmäinen versio linjauksista julkaistiin toukokuussa 2017 ja sitä on päivitetty lisälinjauksin ja tarkennuksin useita kertoja sen jälkeen. Linjausten osalta ei vaadita takautuvia korjauksia ontologioiden sisältöön. Toisin sanoen niitä sisältöjä, jotka ovat olleet ontologioissa ennen tietyn linjauksen luontia ja jotka ovat ristiriidassa kyseisen linjauksen kanssa, ei vaadita korjaamaan. Finto tarjoaa kuitenkin tukea, mikäli korjauksia päätetään tehdä.

Kehityslinjauksissa esiintyvät termit määritelmineen

Käsite

Käsite on tiedon yksikkö. Ontologiamaailmassa käsitteet ja niiden väliset suhteet pyritään identifioimaan ainutkertaisin URI-tunnistein. Samaan käsitteeseen voidaan viitata usealla eri termillä, esim. eri kielisillä termeillä.

Käytettävä termi

Jokaisella ontologian käsitteellä on käytettävä termi. Käytettävä termi on se muoto, jota käsitteestä käytetään kuvailussa. Käytettävästä termistä käytetään myös nimitystä suositettu termi. SKOS-tietomallissa käytetty termi ilmaistaan ominaisuudella skos:prefLabel. Fintossa käytettävä termi näkyy käsitetietueessa Käytettävä termi -kentässä.

Ohjaustermi

Käsitteellä voi olla käytettävän termin ohella myös yksi tai useampi ohjaustermi. Ohjaustermistä käytetään myös nimitystä korvattu termi. SKOS-tietomallissa tämä ilmaistaan ominaisuudella skos:altLabel. Fintossa ohjaustermit näkyvät käsitetietueessa Ohjaustermit -kentässä.

Piilotermi

Termi, jota ei näytetä käsitetietueessa tai ennakoivassa tekstinsyötössä, mutta joka toimii ennakoivan tekstinsyötön taustalla ohjaustermin tavoin ohjaten käytettävän termin äärelle. Piilotermit voivat olla esim. monikkomuotoisesta käytettävästä termistä muodostettuja yksikkömuotoja. SKOS-tietomallissa piilotermi ilmaistaan ominaisuudella skos:hiddenLabel.

Yläkäsite-alakäsite-suhde

Yläkäsite-alakäsite-suhdetta nimitetään myös geneerisen hierarkiasuhteeksi. SKOS-tietomallissa alakäsitteen suhde yläkäsitteeseen ilmaistaan alakäsitteessä ominaisuudella skos:broader.  Suhteen käyttö on määritelty tarkemmin kohdassa Hierarkiaperiaatteet. Fintossa käsitteen yläkäsitteet näkyvät käsitetietueessa Yläkäsite-kentässä ja alakäsitteet Alakäsitteet-kentässä.

Osa-kokonaisuus-suhde

Osa-kokonaisuussuhteessa yksi käsite vastaa kokonaisuutta ja toinen sen osaa. SKOS-tietomallissa osakäsitteen kuuluminen kokonaisuuskäsitteeseen ilmaistaan osakäsitteessä skosext:partOf-ominaisuudella. Fintossa suhde näytetään Osa kokonaisuutta/käsitettä -kentässä.

Assosiatiivinen suhde

Kahden käsitteen välinen vahva semanttinen suhde (muu kuin hierarkkinen tai osa-kokonaisuus-suhde). SKOS-tietomallissa suhde ilmaistaan ominaisuudella skos:related. Fintossa suhde näkyy kentässä Assosiatiiviset käsitteet.

Edeltäjä- ja seuraajasuhteet

Edeltäjäsuhde on käsitteen suhde sitä edeltäneeseen käsitteeseen. SKOS-tietomallissa tämä ilmaistaan ominaisuudella rdau:P60686 ja Fintossa se näytetään kentässä Edeltäjä. Seuraajasuhde on käsitteen suhde sitä seuranneeseen käsitteeseen. SKOS-tietomallissa tämä ilmaistaan ominaisuudella  rdau:P60683 ja Fintossa se näytetään kentässä Seuraaja. Edeltäjäkäsitettä ei ole poistettu sanastosta, vaan se on edelleen käyttökelpoinen esimerkiksi historiallisissa yhteyksissä.

Ekvivalenssi

Kahden käsitteen välinen suhde, joka ilmaisee, että käsitteet vastaavat merkitykseltään toisiaan. YSO-pohjaisissa ontologioissa ekvivalenssisuhdetta käytetään linkittämään erikoisontologian käsitteitä YSOn vastaaviin käsitteisiin. SKOS-kielellä nämä YSO-pohjaisten ontologioiden ekvivalenssisuhteet YSOon ilmaistaan skos:exactMatch-ominaisuudella. Fintossa suhde näkyy käsitetietueen Vastaava käsite -kentässä.

Käsitteenmuodostuskieli

Käsitteenmuodostuskieli on kieli, jonka käsitteistöön ontologia pohjautuu. Eri kielet käsitteellistävät ympäristöään omista lähtökohdistaan ja rakenteistaan käsin, jolloin kaikille käsitteille ei ole löydettävissä tarkkaa ja vakiintunutta ilmaisutapaa toisella kielellä. Yksikielisessä ontologiassa käytössä oleva kieli on käsitteenmuodostuskieli.

Käännöskieli

Käännöskieli on kieli, joka välittää toisen kielen käsitteistön omalle kielelleen. Käännöskielen käsitteistö ei vaikuta ontologian käsiterajauksiin tai hierarkisointiin.

Kehityslinjaukset

Käsitteiden termit

Termilinjaukset koskevat kaikkia ontologian kieliversioita, ellei toisin mainita.

  • Yleiset 

    • Käytettävä termi on uniikki ihmisluettava tunniste

      • Kahdella käsitteellä ei saa olla samaa käytettävää termiä samassa ontologiassa

        • Sääntö ei koske saman ontologian eri kieliversioita. Esim. YSOssa yhden käsitteen suomenkielinen käytettävä termi on "harmoni", ja toisen käsitteen ruotsinkielinen käytettävä termi on "harmoni".

      • YSOn ja sen pohjalle rakennetun ontologian kesken ei saa olla kahta käsitettä, joilla on sama käytettävä termi, ellei näiden käsitteiden välillä ole ekvivalenssia.
         
        • Mikäli erikoisontologian käsitteellä on identtinen käytettävä termi YSOn käsitteen kanssa, mutta merkitys on eri, erikoisontologian käsitteen käytettävä termi on yksilöitävä esim. sulkutarkenteella. Mikäli sulkutarkenne on tarpeellinen myös YSOn käsitteelle, se lisätään ko. käsitteelle. Esimerkiksi sekä JUHOssa että YSOssa on käsite “ääni” ja näillä käsitteillä ei ole ekvivalenssia. JUHOssa käsite viittaa äänestämiseen, YSOssa akustiseen ääneen. JUHOn käsite on yksilöitävä esim. sulkutarkenteella.

        • Sääntö ei koske kahden erikoisontologian käsitteitä. Kahdessa erikoisontologiassa saa olla käsite samalla käytettävällä termillä, vaikka näiden välillä ei ole ekvivalenssia
    • Käsitteellä ei voi olla useampaa käytettävää termiä samalla kielellä yhden ontologian sisällä.

    • Käytettävät termit eivät saa olla ketjumuotoisia (esim. "eläimet – käyttäytyminen"). Ketjumuotoisen termin sijaan voidaan käyttää tapauskohtaisesti esim. yhdyssanaa, sanayhdistelmää tai sulkutarkennetta.

      • Esim. YSOn termi "eläimet -- käyttäytyminen" on muutettu muotoon "eläinten käyttäytyminen".

      • Esim. YSOn termit “assimilaatio -- kielitiede” on muutettu muotoon "assimilaatio (kielitiede" ja “assimilaatio -- sosiologia” muotoon “assimilaatio (sosiologia)”.

    • Käytettäväksi termiksi valitaan käsitettä tarkimmin vastaava, vakiintunut termi.

    • KOKO-ontologiapilveen kuuluvissa ontologioissa on suositeltavaa käyttää ontologioiden kesken samaa käytettävää termiä, kun on kyse samasta käsitteestä, kuitenkin niin että valittu termi on vakiintunut ja tarkin mahdollinen. Mikäli jossakin ontologiassa (mukaan lukien YSO) havaitaan epätarkka käytettävä termi, on suositeltavaa raportoida asiasta ontologian ylläpitäjälle.
    • Termit ovat substantiiveja ja muodoksi valitaan joko yksikön tai monikon perusmuoto. Valinnassa noudatetaan tesaurusstandardeja (esim. SFS 5471 ja ISO 25964): yksinkertaistettuna em. standardien mukaan monikkomuotoa käytetään laskettavissa olevista käsitteistä ja yksikkömuotoa ns. ainesanoista sekä abstrakteista käsitteistä. 
    •  Käsitteille, joille on valittu monikkomuotoinen termi, on mahdollista lisätä myös vastaava yksikkömuoto piilotermiksi (skos:hiddenLabel), jotta käsite löytyy myös yksikkömuodon avulla.  
      • Yksikkömuotoa ei kuitenkaan lisätä seuraaville: 1) termissä esiintyvää sulkutarkennetta ei piilotermissä muuteta yksikköön, jos sulkutarkenne on monikossa, 2) monikkoon vakiintuneille yksilökäsitteille ei lisätä yksikkömuotoa (esim. Helsingin juhlaviikot), 3) pelkästään monikkomuodossa esiintyville ns. plurale tantum -sanoille ei lisätä yksikkömuotoa (esim. sakset, häät)

    • Englanninkielisten termien osalta noudatetaan brittienglannin oikeinkirjoitusta ja sanastoa. Ruotsinkielisissä termeissä huomioidaan suomenruotsin erikoispiirteet. Vaihtoehtoisia ilmaisutapoja on mahdollista lisätä ohjaustermeiksi.
    •  Termin kieli ilmaistaan kielikoodilla noudattamalla BCP 47 -standardin mukaista merkintätapaa ja ensisijaisesti ISO 639-1 -standardin mukaisia kielikoodeja: esim. suomi: fi, ruotsi: sv, englanti: en. Mikäli kyseistä kielikoodia ei löydy ISO 639-1-standardista, tarkistetaan käytettävä koodi IANAn kielikoodilistasta (katso myös W3C:n ohje).    
    • Termi, joka edustaa kielen tiettyä varianttia tai murretta, on mahdollista merkitä tarkemmalla kielikoodilla noudattaen edellä mainittuja standardeja (esim. brittienglanti: en-GB, amerikanenglanti: en-US). Huom! Tietojärjestelmät eivät välttämättä tue tällaisia tarkempia kielikoodeja. Ennen tarkempien kielikoodien käyttöönottoa, on syytä varmistaa, että ne järjestelmät, joissa kyseinen ontologia on käytössä, tukevat tätä ominaisuutta.    
    • YSOssa suomi ja ruotsi ovat käsitteenmuodostuskieliä. YSO-pohjaisissa ontologioissa noudatetaan samaa linjausta, pois lukien ontologiat, joissa suomen tai ruotsin kieliversiota ei ole. Muiden kielten asema on ontologian omistajatahon päätettävissä. YSOssa muut kielet ovat käännöskielen asemassa.    
    • Käännöskielten osalta vaatimus käytettävän termin yksilöivyydestä ei ole ehdoton. Ensisijainen ratkaisu kuitenkin on käyttää yksilöiviä termejä näissäkin, tarvittaessa esim. sulkutarkenteen avulla.  

 

  • Ohjaustermit

    • Ohjaustermi on käyttöä ohjaava, ei käsitteen merkitystä määrittävä ominaisuus. Ohjaustermi ohjaa sisällönkuvailijaa ja tiedonhakijaa käyttämään käsitteen käytettävää termiä, ei ohjaustermiä. Ohjaustermi ei määritä käsitteen hierarkiaa. Esim. rajat-käsitteen ohjaustermin valtakunnan rajat ei pidä katsoa vaikuttavan käsitteen hierarkisointiin.

    • Ohjaustermit eivät saa olla ketjumuotoisia (esim. "eläimet – käyttäytyminen"). Ketjumuotoisen termin sijaan voidaan käyttää tapauskohtaisesti esim. yhdyssanaa, sanayhdistelmää tai sulkutarkennetta.
    • Ohjaustermi ei saa olla sama kuin samassa ontologiassa oleva toisen käsitteen käytettävä termi. Esim. YSOsta löytyy sekä käsite “pätevyys” että käsite “kompetenssi”. Näin ollen “pätevyys”-käsitteellä ei saa olla ohjausterminä “kompetenssi” tai päinvastoin.

    • Saman ontologian sisällä sama termi voi olla useamman käsitteen ohjaustermi. Esim. YSOssa termi “kansanterveystyö” on ohjaustermi käsitteille “terveyden edistäminen”, “terveydenhuolto” ja “terveyskatsaus”.

    • HUOM! Ontologioiden välillä esiintyy sitä, että yhden käsitteen ohjaustermi on toisessa ontologiassa toisen käsitteen käytettävä termi.

        • Tästä ristiriidasta ei säädetä tässä linjauksissa.

 

  • Sulkutarkenteet

      • Sulkutarkenteeksi valitaan ensisijaisesti käsitteen yläkäsitteen käytettävä termi siinä muodossa, kun se ontologiassa esiintyy. Jos yläkäsitteen käytettävä termi ei sulkutarkenteena selvennä käsitteen merkitystä parhaalla mahdollisella tavalla, valitaan tarkenteeksi aihealue, tieteenala tai muu merkityksen kiteyttävä tarkenne.

        • Esim. "maantieto"-käsitteen yläkäsite on "oppiaineet", jolloin sulkutarkenne on muotoa "maantieto (oppiaineet)"
        • Puolustusmekanismit esiintyy YSOssa kahdessa käsitteessä, joista toisen yläkäsite on biologiset ominaisuudet, toisen mentaaliset ominaisuudet. Yläkäsitteitä selkeämpänä tässä tapauksessa on pidetty aihealuetta, joka on valittu sulkutarkenteeksi:  "puolustusmekanismit (biologia)" ja "puolustusmekanismit (psykologia)".
        • Itsenäisyys-termi esiintyy YSOssa kahdessa käsitteessä, jotka on varustettu sulkutarkentein: "itsenäisyys (valtiot ja yhteisöt)" ja "itsenäisyys (yksilöt)".
      •  Kun samasta termistä on sekä yksikkö- että monikkomuotoinen käsite ontologiassa, lisätään käsitteille sulkutarkenteet, mikäli ne selventävät käsitteiden eroa. Lisäksi lisätään selventävä huomautus kummallekin käsitteelle. Esimerkiksi käsiteparissa "kala (elintarvikkeet)" ja "kalat (eläimet)" sulkutarkenteet täsmentävät merkityseroa.   
        • Suositellaan kuitenkin välttämään yksikkö- ja monikkomuotoisia käsitepareja, jos termi voidaan muodostaa jollain muullakin tavalla.

          • Esim. käsitepari "rukous (toiminta)" ja "rukoukset (tuotokset)" voidaan muuttaa muotoon "rukoileminen" ja "rukoukset", jolloin sulkutarkenteita ei tarvita.

         
      • HUOM! Monikielisissä ontologioissa linjauksen soveltaminen kaikkiin kieliversioihin saattaa olla haastavaa. Esim YSOssa englannin käännösversion osalta linjaus toteutuu suppeammin. Tämä siksi, että:

        • YSOn hierarkia ei englanniksi kaikkien käytettävien termien osalta päde.

        • Eroa usein tehdään sellaisten käsitteiden välille, jotka ovat saman yläkäsitteen tai toistensa alla.

          • YSOn käsite subjektius on englanniksi “subjectivity (quality of being a subject)”; yläkäsite on “societal properties”.

          • YSOn käsite subjektiivisuus on englanniksi “subjectivity (quality of being subjective)”; yläkäsite on “societal properties”.

        • Yläkäsite ei kaikissa tapauksissa riitä tarkentamaan käsitettä: esim. YSOn käsite "kanteet" on englanniksi “actions (legal process)”; yläkäsite on "societal objects".

      • Niille käsitteille, joiden käytettävä termi tai ohjaustermi on sulkutarkenteellinen, voidaan lisätä piilotermiksi sulkutarkenteeton muoto.

  • Termin muuttuminen
    • Kielen uudistuessa saattaa tulla tarve vaihtaa jonkin käsitteen käytettävää termiä, mikäli aiemmin käytössä ollut termi on muuttunut vanhentuneeksi tai ei-suositeltavaksi.
    • Jos käsitteestä käytetään uutta termiä, joka vaikuttaa vanhaa paremmalta ja merkitys on edelleen sama, voidaan olemassa olevan käsitteen käytettävä termi vaihtaa ja lisätä vanha ohjaustermiksi. Esim. "atk-ohjelmat"-termi on YSOssa ohjaustermillä "tietokoneohjelmat". On kuitenkin syytä tutkia ensin, onko kyse edelleen samasta käsitteestä.

      • Tarvittaessa lisätään skos:historyNote, jossa selvennetään muutosta ja käsitteen käyttöä kuvailussa. Jos käsitettä on käytetty pitkään aineiston kuvailussa tietyllä termillä, skos:historyNote on hyödyllinen.

      • HUOM! Mikäli saman käsitteen muitakin tietoja halutaan muuttaa, tämä voi olla merkki siitä, että kyseessä ei enää ole sama käsite.

    • Jos käsitteen termimuutoksen yhteydessä myös sen merkityskenttä tai käyttöyhteys muuttuu, on syytä olettaa, että kyseessä onkin eri käsite. Tällöin säilytetään vanha käsite alkuperäisessä termimuodossaan ja luodaan sen lisäksi uuden termimuodon mukainen uusi käsite sekä liitetään tarvittaessa näiden välille edeltäjä-seuraaja-suhde. Vanhalla käsitteellä säilytetään sen alkuperäinen URI ja uudelle käsitteelle annetaan uusi URI.

      • Tällaisissa tapauksissa skos:historyNoten lisäys kumpaankin käsitteeseen on vahvasti suositeltavaa.

      • On esim. perusteltua väittää, että termin koulukodit muuttuminen termiksi kasvatuslaitokset sisältää myös merkitysmuutoksen, jolloin kyseessä on kaksi eri käsitettä.

      • Huom! Yhdellä käsitteellä voi olla useampi edeltäjä tai seuraaja.

    • Tällaisia muutoksia ei pitäisi tehdä kevein perustein. On vaikeaa vetää rajaa siihen, milloin käsitteen merkityksen muutos on niin merkittävä, että kyseessä onkin eri käsite. Esimerkiksi kaikki jäätelöt eivät enää ole maitotuotteita ja jäätelöt-käsitteen paikka hierarkiassa on muutettava. Tässä on syytä huomioida, että vanhan käsitteen säilyttämisellä on se etu, että vanha kuvaltu aineisto on edelleen saavutettavissa. Lisäksi toisessa kielessä vastaavaa muutosta ei välttämättä ole tapahtunut.


Hierarkiaperiaatteet

 

  • Yläkäsite-alakäsitesuhde

    • Käsitteiden välinen yläkäsite-alakäsite -suhde noudattaa periaatetta, jossa jokainen käsite on eräänlainen yläkäsitteensä edustaja. Suhdetta kutsutaan myös is-a -suhteeksi.

      • Tämä käsitteiden välinen suhde on transitiivinen, eli jokin tietty käsite on paitsi välittömän yläkäsitteensä, niin myös yläkäsitteensä yläkäsitteen jne. edustaja.

      • HUOM! Erikoisontologioiden hierarkkisena pohjana toimiva YSO on rakennettu suomalaisen kulttuurin käsitteistön pohjalta suomen ja ruotsin kielten mukaisesti kompromissina.

    • Osa-kokonaisuus-suhteita ei ilmaista ylä- tai alakäsitteinä. Esim. “planeetat”-käsitteellä ei voi olla yläkäsitesuhdetta “aurinkokunnat”-käsitteeseen. Kyseessä on osa-kokonaisuussuhde.

  • Monihierarkia

    • Käsitteellä sallitaan kaksi tai useampi yläkäsite tässä mainituin poikkeuksin.

    • Monihierarkia ei ole sallittu ontologian päähaarojen (oliot, tapahtumat ja toiminta, ominaisuudet) välillä. Esimerkiksi “vatsahieronta”-käsitteellä ei voi olla yläkäsitteenä sekä “hieronta” että "hoitomenetelmät”. Hieronta kuuluu “tapahtumat ja toiminta” -päähaaraan, kun taas “hoitomenetelmät” kuuluu “oliot”-päähaaraan.

    • Monihierarkia on sallittu minkä tahansa päähaaran sisällä, mutta yläkäsitteenä ei saa olla kahta samassa hierarkiapolussa olevaa käsitettä. Hierarkiapolku tarkoittaa tässä käsitteen suoraa yläkäsitettä sekä kaikkia sitä seuraavia yläkäsitteitä suorassa linjassa: esim. kissa > kissaeläimet > nisäkkäät > selkärankaiset > oliot. Kissa-käsitteellä ei siis saa olla yläkäsitteenä sekä "kissaeläimet" että "selkärankaiset", koska nämä ovat samassa hierarkiapolussa. Kissan yläkäsitesuhde selkärankaisiin on redundantti, koska hierarkiapolku ilmaisee jo, että kissat ovat selkärankaisia.

      • Sen sijaan esim. "sähkökitara"-käsite voi YSOssa olla alakäsite käsitteille "sähkösoittimet" ja "näppäilysoittimet". Sekä "sähkösoittimet" että "näppäilysoittimet" ovat YSOssa "soittimet"-käsitteen alakäsitteitä, mutta sähkösoittimet ei sisälly näppäilysoitinten hierarkiapolkuun tai päinvastoin.

    • Jos käsitteellä on useampi yläkäsitesuhde, on huomioitava että kaikkien yläkäsitesuhteiden täytyy päteä sen jokaisen kuviteltavissa olevan alakäsitteen kohdalla.

      • Esim. "valotusmittarit"-käsitteellä voi olla yläkäsitteenä sekä "mittarit" että "valokuvausvälineet". Monihierarkia on sallittu, koska ei ole olemassa erikseen valotusmittaria, joka olisi mittari, mutta ei valokuvausväline, vaan valotusmittari on aina molempia.

      • Esim. "minkki"-käsitteellä ei voi olla yläkäsitteenä sekä "näätäeläimet" että "turkiseläimet". Kaikki minkit eivät päädy turkiseläimiksi ja näin ollen tämä yläkäsitesuhde ei päde.

    • Paikka-hierarkiaan kuuluvat käsitteet saattavat tuottaa poikkeuksia monihierarkiakäytäntöihin. Asiaa on syytä tutkia.

  • Osa-kokonaisuus-suhteet

    • Osa-kokonaisuussuhteessa yksi käsite vastaa kokonaisuutta ja toinen sen osaa. Esim. “planeetat”-käsitteelle on mahdollista lisätä tällainen suhde “aurinkokunnat”-käsitteeseen.

    • Mikäli käsitteellä on osa-kokonaisuussuhde, sillä pitää lisäksi olla myös yläkäsitesuhde.

    • Osa-kokonaisuus-suhde on suositeltava, jos se on olennainen käsitteen merkityksen ymmärtämisen kannalta.

    • Osa-kokonaisuus-suhteet voidaan hahmottaa ja rajata useilla tavoilla (esim. kysymys siitä, onko valmistusmateriaali osa objektia). Tässä linjauksessa ei oteta asiaan kantaa.

 Assosiatiiviset suhteet

 

  • Käsitteelle voidaan lisätä assosiatiivinen suhde toiseen käsitteeseen, kun näillä käsitteillä on vahva semanttinen suhde (muu kuin hierarkkinen tai osa-kokonaisuus-suhde). Esim. YSOssa aateli-käsitteellä on assosiatiivinen suhde käsitteisiin aristokratia ja yläluokka.
    • Käsitteellä ei voi olla assosiatiivista suhdetta omaan yläkäsitteeseensä.

    • Jos suhde on selkeästi tunnistettavissa osa-kokonaisuus-suhteeksi, suositellaan tämän käyttöä assosiatiivisen suhteen sijasta.

  • Assosiatiivinen suhde erikoisontologiakäsitteen ja YSO-käsitteen tai kahden erikoisontologiakäsitteen välillä sallitaan.

    • Jos käsite löytyy sekä omasta erikoisontologiasta että YSOsta, liitetään assosiatiivinen suhde oman erikoisontologian käsitteeseen, ei YSOon.

  • Assosiatiiviset suhteet ovat aina symmetrisiä: jos käsite A:lla on assosiatiivinen suhde käsitteeseen B, myös käsitteellä B on assosiatiivinen suhde käsitteeseen A


 

Ekvivalenssisuhteet

 

  • Ontologioiden väliset ekvivalenssisuhteet

 

    • Kahden eri ontologiaan kuuluvan käsitteen välinen käsite-ekvivalenssi edellyttää, että käsitteiden välillä ja hierarkiassa ei ole sisällöllistä ristiriitaa (esim. käsitteet eivät sijaitse eri päähierarkioissa). Esim. KITOssa olevaa virret-käsitettä ei ole linkitetty ekvivalenssisuhteella YSOn vastaavaan, koska KITOssa yläkäsitteenä on lyriikka ja YSOssa hengelliset laulut. Kyse ei siis ole samasta käsitteestä. Sen sijaan KITOn virsikirjat-käsite on linkitetty YSOn vastaavaan, koska näiden välillä ei ole hierarkkista tai muuta ristiriitaa.

      • Yhdestä tietyn ontologian käsitteestä ei voi olla ekvivalenssisuhdetta useampaan toisen ontologian käsitteeseen.

        • Esim. JUHOn käsitteellä aikuiskoulutus on ohjausterminä aikuiskasvatus. YSOssa nämä ovat kaksi erillistä käsitettä. JUHOn käsitteellä ei voi olla ekvivalenssia YSOn molempiin käsitteisiin. Ekvivalenssi ilmaisee, että käsitteet vastaavat merkitykseltään toisiaan. YSOn aikuiskoulutus-käsite ei kuitenkaan sisällä aikuiskasvatuksen merkitystä. Tässä tapauksessa suositellaan linkittämään JUHOn aikuiskoulutus-käsitteelle ekvivalenssi YSOn aikuiskoulutus-käsitteeseen käytettävän termin mukaisesti.
      • Useasta tietyn ontologian käsitteestä ei voi olla ekvivalenssia samaan toisen ontologian käsitteeseen.

    • Ekvivalenssi ja termit

      • Mikäli käsitteen käytettävä termi ja ohjaustermi eivät ole toistensa synonyymeja, ei ohjaustermiä saa käyttää ekvivalenssin merkitsemisen perusteena. 

        • Esimerkki 1:  jos erikoisontologian käsitteen käytettävä termi on radiotaajuudet ja ohjausterminä radioaallot, ekvivalenssia ei merkitä YSOn radioaallot-käsitteeseen.  

        • Esimerkki 2: PUHOssa ohjaajat on ohjaustermi sotilaslentäjille. YSOssa ohjaajat ovat taiteilijoita. Ekvivalenssia ei merkitä. 

 Huomautukset

 

  • Huomautus on tarpeellinen silloin, kun se auttaa ymmärtämään käsitteen merkitystä ja käyttöä. Pitkät tietokirjamaiset tekstit eivät ole suositeltavia.

  • Tarve huomautuksille on kielikohtainen. Jos käsitteellä on huomautus tietyllä kielellä, vastaava huomautus lisätään muulle kielelle, mikäli se on olennainen myös tämän kielen näkökulmasta.
  • Huomautus-kentän muotoilu

    • Huomatuksen on hyvä olla lyhyt mutta selkeä. Lyhyet, ei-lausemaiset huomautukset on syytä avata virkkeiksi. Esim. huomautus "kirjojen keräily" on parempi ilmaista: "Tarkoittaa kirjojen keräilyä."

    • Virke alkaa aina isolla alkukirjaimella ja loppuu pisteeseen.

    • Jos käsitteen käytettävä termi on monikkomuotoinen, määritelmässä ei tarvitse käyttää kyseisestä termistä monikkomuotoa.
    • Poikkeuksena skos:definition -kentässä sallitaan muunkinlaiset kirjoituskäytännöt

  • Eri tyyppisten huomautusten ilmaisemiseen on olemassa erilaisia ominaisuuksia. Näiden käytöstä ei toistaiseksi ole linjausta.

Lähteet

  • Lähdekentässä ei mainita tietolähteenä olleita henkilöitä nimeltä, vaan viitataan organisaatioon, jota nämä henkilöt edustavat. Esim. jos tietolähteenä on ollut Matti Meikäläinen Kansalliskirjastosta, lähteeksi mainitaan Kansalliskirjasto.

 

Käsitetyypit

  • Ontologia voi sisältää hierarkisoivia käsitteitä (yso-meta:Hierarchy), ryhmitteleviä käsitteitä (skos:Collection, isothes:ThesaurusArray), yleiskäsitteitä (yso-meta:Concept) ja yksilökäsitteitä (yso-meta:Individual).

  • Muita käsitetyyppejä kuin yleiskäsitteitä ei ole pakko käyttää ontologiassa. Jos näille kuitenkin koetaan tarvetta, on käsitetyyppien yhteisistä käyttöperiaatteista sovittava YSOn ylläpidon kanssa.

    • Hierarkisoivia käsitteitä ei ole tarkoitus käyttää kuvailussa. Hierarkisoivien käsitteiden tarkoitus on muodostaa ontologian hierarkkinen rakenne, johon muut käsitteet ripustuvat. Esim. YSOn käsitteet “abstraktit objektit”, “fyysiset kokonaisuudet” ja “yhteiskunnalliset ominaisuudet” ovat hierarkisoivia käsitteitä.

    • Ryhmitteleviä käsitteitä ei ole tarkoitus käyttää kuvailussa. Ryhmittelevien käsitteiden tarkoitus on selkeyttää laajoja alakäsitekokonaisuuksia. Esim. YSOn “analyysi”-käsitteen alaisessa hierarkiassa on kaksi ryhmittelevää käsitettä, “analyysi analyysitavan mukaan” ja “analyysi kohteen mukaan”, joiden alle alakäsitteet on ryhmitelty.

      • Ryhmittelyn tarkoitus ei ole rajoittaa käsitteiden käyttöä kuvailussa.

      • Vaikka hierarkiassa on käytetty ryhmitteleviä käsitteitä, kaikkia tiettyyn hierarkiakokonaisuuteen kuuluvia alakäsitteitä ei ole pakko sijoittaa ryhmittelevien käsitteiden alle.

    • HUOM! Yksilökäsitteen ja yleiskäsitteen rajanvedosta on olemassa erilaisia näkemyksiä. Tässä linjauksessa ei oteta asiaan kantaa.

Poikkeukset

  • Ontologialla voi myös olla omia, muista ontologioista poikkeavia kenttiään tai ominaisuuksia sikäli kuin ne eivät ole ristiriidassa linjausten kanssa. Esim. PTO:n Inspire-määritelmät inspire-meta:definition -kentässä.

  • HUOM! Finto-palvelu näyttää kuitenkin vain sellaiset käsitteiden ominaisuudet, jotka sen taustalla toimiva Skosmos-ohjelmisto kykenee näyttämään. Mikäli sanastosi sisältää tai haluaisit lisätä siihen ominaisuuden, joka poikkeaa tyypillisestä sanastosisällöstä (esim. äänitiedostot), ota yhteyttä Finton ylläpitoon.
  • No labels