Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

Kansallisbibliografian ulkopuolle jäävä aineisto eli pienpainatteet on kuvailtu kokoelmina aiheiden mukaan.  Eri tyyppisten pienpainatteiden silsällöistä on olemassa päivittyvä, mutta historian säilyttävä aakkosellinen listaus alkaen 1990 luvulta. ( ← tämän listan voisi julkaista vaikak Doriassa ja listan  julkaistaan KB-asiakaskiwissä ja sen voisi linkata Datakatalogiinkin)   Aineistoryhmiä, joissa eniten vaihtelevuutta pienpainatteiden ja luetteloidun kokoelman välillä ovat vuosikertomukset, kunnalliskertomukset, kiertokirjeet, sääntökokoelmat, pienet kirjaset, sarjat, eräät virallisjulkaisut, jäsenluettelot, hinnastot, näyttelyluettelot, ohjelmat, eripainokset ja monisteet. 

 

Kappelekohtaisella tasolla luettelointia ei ole tehty. Paiitsi digitoidut n. 7000 digitoitua pienpainatetta on luetteloitu Fennicaan nimeketasolla. 

...

Kirjahistorian tutkimisen kannalta tulee huomioida, että vuoden 2008 jälkeen kansalliskokoelmaan ei enää oteta muuttumattomia lisäpainoksia ja ne eivät siis näy myöskään kuvailutiedoissa.

 

 

 

Tietokannassa on myös nimekkeitä joista ei ole kappaletta kansalliskokoelmassa. Kansalliskokoelmasta puuttuvien yksittäisten monografioiden luettelointitiedoissa lukee Puuttuu kansalliskokoelmasta. Näitä puutteita paikataaan ottamalla vastaan lahjoituksia. Lehtien  puuttuvat numerot käyvät ilmi vuoteen 2014 ulottuvasta numeroinnista, siitä eteenpäin ei kirjata puuttuvia numeroita, eikä tiedetä ilmestyykö lehti enään.

Ovatko kansalliskokoelman puutteet datakatologin kannalta oleellinen tieto? Tuleeko puutetieto mukaan datakatalogiin? Tuleeko holdings-tason tietoa?

Miten tietovaranto on muodostettu

Ensimmäisen painetun bibliografian Suomessa julkaistuista kirjoista laati F. W. Pipping: Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på finska = Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista. Helsingfors 1856-1857. Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisi vuodesta 1878 alkaaen aakkosellisena ja aiheenmukaisena vuosiluettelona uusien suomalaisten julkaisujen luetteloa nimellä Suomalainen kirjallisuus. Vuosiluettelon julkaisijaksi vaihtui Helsingin yliopiston kirjasto vuonna 1944 ja se jatkoi julkaisemista vuoteen 1994.Suomen ensimmäinen ruotsinkielisen kirjallisuuden bibliografia Katalog öfver den svenska litteraturen i Finland kattaa vuodet 1886-1938. Vuodesta 1939 eteenpäin kansallisbibliografia on sisältänyt kaiken kielisen kirjaliisuuden, mitä Suomessa on julkaistu.

..kannattaa lukea esipuheet esipuheet – (selvityksessä saataisiinko esipuheet digitoitua (päätalolla) ja nettiin.)

 

Kansallisbibliografian kuvailun ominaispiirteitä

...