Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.
Section
Column
width70%

Tälle sivulle kootaan tietoa yleisten kirjastojen liittymisestä Melinda-palveluun. Sivu on suunnattu sekä niille kirjastoille, joille liittyminen on ajankohtaista, että liittymisen edellytyksiä vasta tutkiville.

Taustaa

Kansallinen metatietovaranto -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Melindan tiedontuottajiksi liittyi valtaosa Suomen ammattikorkeakoulukirjastoista. Melinda-yhteistyön laajenemisen seuraava askel on yleisten kirjastojen mukaantulot. Ensimmäisinä yleisinä kirjastoina Melinda-tuotantoon siirtyivät hankkeen pilotteina toimineet Pirkanmaan ja Keski-Pohjanmaan yleiset kirjastot PIKI- ja ANDERS-tietokantoineen. Pilottikirjastojen kokemusten perusteella on kartoitettu yleisten kirjastojen erityistarpeita sekä luotu liittymisprosessi ja tukimateriaaleja seuraavia kirjastoja varten.

Yleisten kirjastojen Melindaan liittymiseen liittyy huomattavasti enemmän muuttujia kuin aiemmin mukaan tulleiden ammattikorkeakoulukirjastojen tapauksessa, joiden kohdalla prosessi oli teknisesti verrattain suoraviivainen. Yleisten kirjastojen data, aineistokokoelmat ja kirjastojärjestelmät voivat olla hyvin erilaisia aiempiin Melinda-kirjastoihin verrattuna. Miten nämä eroavuudet näkyvät käytännön liittymisprosessia valmisteltaessa?

  • Kokoelmien erilainen profiili: Yleisten kirjastojen kokoelmista suuri osa tulee oletettavasti Melindaan uusina tietueina. Niille ei toisin sanoen ole metatietovarannossa valmiita vastintietueita, joihin ne yhdistyisivät. Ilmiö korostuu esimerkiksi ulkomaisen kaunokirjallisuuden ja AV-aineistojen osalta. AMK-kirjastojen aineistoista uutena Melindaan meni keskimäärin neljännes tietueista (ks. aineistokartoitusraportti "AMK-kirjastojen Melindaan tuoma metadatakartunta"); yleisten kirjastojen osalta uusien tietueiden osuus on ollut huomattavasti suurempi. Metatietovarannon kate laajenee nopeasti yleisten kirjastojen liittymisten myötä. Osakohdekokoelmien rooli kokoelmissa on yleisissä kirjastoissa keskimäärin huomattavasti vanhoja Linda-kirjastoja suurempi.
  • Erilainen metadata: Yleisten kirjastojen metadata ei yleensä vielä ole kaikkien Melindassa käytettävien standardien mukaista. Kirjastojen oma metatieto on ennen siirtoa yhdenmukaistettava Melindan käytäntöjen kanssa, esimerkiksi ottamalla käyttöön RDA-kuvailuohjeet ja konvertoimalla tietokanta sen mukaiseksi ennen liittymistä.
  • Kirjastojärjestelmien erot: Eräs yleisten kirjastojen Melindaan tulemisen kynnyskysymyksiä on saada kirjastoissa käytettävät kirjastojärjestelmät keskustelemaan Melindan kanssa. Erilaiset täysipainoisen työskentelyn edellyttämät rajapinnat järjestelmien välillä tulee saada toimimaan. Ensimmäisenä on rakennettu tuki Aurora-kirjastojärjestelmälle yhteistyössä Axiellin kanssa. Seuraavaksi yhteyksiä kehitetään Koha-järjestelmään.

Mitä seuraavaksi?

Pilottikirjastojen kanssa on luotu prosessi ja tekniset valmiudet yleisten kirjastojen liittymiselle. Näitä kokemuksia hyödynnetään erityisesti tulevien Aurora-järjestelmää käyttävien kirjastojen mutta myös muidenkin yleisten kirjastojen Melindaan mukaantuloa suunniteltaessa.

Pilottien jälkeen Melindaan liittyivät keväällä 2017 Varsinais-Suomen Vaski-kirjastot. Kuopion kaupunginkirjasto aloitti tietueiden tuonnin Melindaan tammikuussa 2018 ja saman vuoden syksyllä yhteistyöhön liittyvät myös Eepos-kirjastot Etelä-Pohjanmaalta. Keski-kirjastot tulevat mukaan yhteistyöhön "pikku räätäli" -mallilla syksyn 2018 aikana.

Koha-Suomen kirjastojen kanssa on myös aloitettu keskustelut Melindan ja TäTi-tietokannan välisestä yhdistämisestä.

Kaudelle 2017-2020 on palkattu uusia henkilöitä helpottamaan liittymisprosessia ja auttamaan kuvailukäytäntöjen ja -sääntöjen omaksumista, lisätietoja omalla sivullaan.

Miten Melindaan?

Yleiset kirjastot voivat liittyä Melindaan kirjasto- tai kirjastokimppa kerrallaan. Liittymisen suunnittelu ja aikataulu laaditaan kirjaston tai kirjastokimpan ja Kansalliskirjaston yhteisessä suunnittelupalaverissa. Melindaan liittyminen on kirjastoille Kansalliskirjaston osalta maksutonta. Liittymisen kustannukset muodostuvat mahdollisista järjestelmätoimittajan työstä tai ohjelmistolaajennuksista perimistä kuluista. Valmisteluihin kuluu myös liittyvältä kirjastolta työaikaa.

  • Melindaan voi liittyä kolmella erilaisella mallilla; ne poikkeavat toisistaan liittymisprosessin keston, työläyden ja saavutettavien etujen suhteen. Liittymismalleista on tarkempaa tietoa
omalla sivullaan

Mikäli kirjastosi on kiinnostunut Melindaan liittymisestä tai haluat tietää asiasta lisää, ota yhteyttä Melinda-palvelun koordinaattoriin Eeva-Riitta Peltoseen (eeva-riitta.peltonen[ät]helsinki.fi tai Melinda-palveluosoitteeseen (melinda-posti[ät]helsinki.fi).

Tukea mukaantuloon

Kynnystä tulla mukaan Melinda-yhteistyöhön on madallettu mm. uusimalla Melinda-kuvailijoiden koulutusta. Uusi koulutuskonsepti sisältää seuraavat osat:

  1. RDA-teoriakoulutus, 2 h webinaari / Kansalliskirjasto, Kuvailusääntöpalvelu (ks. Kuvailusääntöpalvelun RDA-webinaarit)
  2. RDA-käytännönkoulutus, 5 h paikan päällä / Kansalliskirjasto, Kirjastoverkkopalvelut

Lisäksi kirjastoille järjestetään Melinda-työskentelystä koulutusta:

  1. Koulutus Melindan toimintaohjeista ja apuohjelmista, 2 h paikan päällä / Kansalliskirjasto
  2. Melinda-osaamistaan voi lisätä myös itseopiskeluaineistolla MOOC-ympäristössä. Ohjelma vaatii kirjautumisen.

Aurora-kirjastoille vielä:

  1. Auroran Melinda-asetukset järjestelmänvalvojille, 1 h webinaari / Axiell
  2. Auroran Melinda-toiminnot kuvailijoille, 2 h paikan päällä  / Axiell

Kansalliskirjaston koulutukset ovat kirjastoille maksuttomia ja Axiellin koulutuksen kustannukset sisältyvät Auroran Melinda-pakettiin.

Kaudelle 2017-2020 palkattu uutta henkilökuntaa liittymisprosessin sujuvoittamiseksi, katso lisää täältä.

Column
width30%
Panel
titleSivun sisällys

Table of Contents

Panel
titleKoottuja linkkejä

Ohjeita liittyville kirjastoille

Melindan toimintaohje

Usein kysyttyjä kysymyksiä Melindasta ja Melindaan liittymisestä

...