Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.
Section
Column
width70%

Tälle sivulle kootaan tietoa yleisten kirjastojen liittymisestä metatietovaranto Melindaan. Sivu on suunnattu sekä niille kirjastoille, joille liittyminen on ajankohtaista, että liittymisen edellytyksiä vasta tutkiville.

Taustaa

Kansallinen metatietovaranto -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Melindan tiedontuottajiksi liittyi valtaosa Suomen ammattikorkeakoulukirjastoista. Melinda-yhteistyön laajenemisen seuraava askel on yleisten kirjastojen tuleminen mukaan. Ensimmäisenä Melindassa tuotantoon siirtyivät hankkeen pilotteina toimineet Pirkanmaan sekä Keski-Pohjanmaan yleiset kirjastot PIKI- ja ANDERS-tietokantoineen. Pilottikirjastojen kokemuksien perusteella on kartoitettu yleisten kirjastojen erityistarpeita sekä luotu liittymisprosessi ja tukimateriaaleja seuraavia kirjastoja varten.

Yleisten kirjastojen Melindaan liittymiseen on vaikuttamassa selvästi enemmän muuttujia kuin aiemmin mukaan tulleiden ammattikorkeakoulukirjastojen tapauksessa, joiden kohdalla prosessi oli teknisesti verrattain suoraviivainen. Yleisten kirjastojen tapauksessa data, aineistokokoelmat ja kirjastojärjestelmät voivat olla hyvin erilaisia aiempiin Melinda-kirjastoihin nähden. Miten nämä eroavuudet näkyvät käytännön liittymisprosessia valmisteltaessa?

  • Kokoelmien erilainen profiili: Yleisten kirjastojen kokoelmista suuri osa tulee oletettavasti menemään Melindaan uusina tietueina. Niille ei toisin sanoen ole metatietovarannossa valmiita vastintietueita, joihin ne yhdistyisivät. Ilmiö korostuu esimerkiksi ulkomaisen kaunokirjallisuuden ja av-aineistojen osalta. AMK-kirjastojen aineistoista uutena Melindaan meni keskimäärin neljännes tietueista (ks. aineistokartoitusraportti "AMK-kirjastojen Melindaan tuoma metadatakartunta"), yleisten kirjastojen osalta uusien osuus on ollut huomattavasti suurempi. Metatietovarannon kate laajenee nopeasti yleisten kirjastojen liittymisten alkaessa. Osakohdekokoelmien rooli kokoelmissa on yleisissä kirjastoissa keskimäärin huomattavasti vanhoja Linda-kirjastoja suurempi.
  • Erilainen metadata: Yleisten kirjastojen metadata ei pääsääntöisesti vielä ole kaikkien Melindassa käytettävien standardien mukaista. Kirjastojen oma data on ennen siirroa yhdenmukaistettava Melindan käytäntöjen kanssa, esimerkiksi ottamalla käyttöön RDA-kuvailuohjeet ja konvertoimalla tietokanta sen mukaiseksi ennen liittymistä.
  • Kirjastojärjestelmien erot. Eräs yleisten kirjastojen Melindaan tulemisen kynnyskysymyksiä on saada kirjastoissa käytettävät tietojärjestelmät keskustelemaan Melindan kanssa. Erilaiset täysipainoisen työskentelyn edellyttämät rajapinnat järjestelmien välillä tulee saada toimimaan. Ensimmäisenä on rakennettu tuki Aurora-kirjastojärjestelmälle yhteistyössä Axiellin kanssa. Seuraavaksi yhteyksiä kehitetään Koha-järjestelmään.

Mitä seuraavaksi?

Pilottikirjastojen kanssa on luotu prosessi ja tekniset valmiudet yleisten kirjastojen liittymiselle. Näitä kokemuksia hyödynnetään erityisesti tulevien Aurora-järjestelmää käyttävien kirjastojen mutta myös muidenkin yleisten kirjastojen Melindaan mukaantuloa suunniteltaessa.

Ensimmäisenä pilotteja seuraavana kimppana Melindaan liittyi Varsinais-Suomen Vaski-kirjastot, jotka aloittivat Melindan tuotantokäytön keväällä 2017. Kuopion integraation valmistelut ovat jo pitkällä ja tuotantoon päästään ehkä jo vuoden 2017 lopussa tai 2018 alussapäästäneen 2018 alussa. Vuonna 2018 yhteistyöhön liittyy Eepos-kirjastot Etelä-Pohjanmaalta.

Koha-Suomen kirjastojen kanssa on myös aloitettu keskustelut Melindan ja TäTi-tietokannan välisestä yhdistämisestä.

Hankekaudelle 2017-2020 on palkattu uusia henkilöitä helpottamaan liittymisprosessia ja auttamaan kuvailukäytäntöjen ja -sääntöjen omaksumista, lisätietoja omalla sivullaan.

Miten Melindaan?

Yleiset kirjastot voivat liittyä Melindaan kirjastokimppa kerrallaan. Liittymisen suunnittelu ja aikataulu laaditaan kimpan ja Kansalliskirjaston yhteisessä suunnittelupalaverissa. Melindaan liitttyminen on kirjastoille Kansalliskirjaston osalta maksutonta. Liittymisen kustannukset muodostuvat mahdollisista järjestelmätoimittajan työstä tai ohjelmistolaajennuksista perimistä kuluista sekä valmisteluiden kirjastolta edellyttämästä työstä.

Melindaan liittyminen on mahdollista erilaisia liittymismalleja noudattaen. Eri mallit poikkeavat toisistaan liittymisprosessin keston, työläyden ja saavutettavien etujen suhteen. Liittymismalleista on tarkempaa tietoa omalla sivullaan.

Mikäli kirjastosi on kiinnostunut Melindaan liittymisestä tai haluat tietää asiasta lisää, ota yhteyttä Melinda-hankkeen koordinaattoriin Eeva-Riitta Peltoseen (eeva-riitta.peltonen[at]helsinki.fi tai Melinda-palveluosoitteeseen (melinda-posti [at] helsinki . fi).

Column
width30%
Panel

Sivun sisällys

Table of Contents

Alasivut

Ohjeita liittyville kirjastoille

...

Datan piirre
Anchor
data
data
Selite
Standardinmukaisuus

Melindassa tehtävä kuvailutyö pohjautuu RDA-kuvailuohjeisiin sekä MARC 21-luettelointiformaattiin. Melindaan siirrettävien tietokantojen sisällön tulee siis olla näiden standardien mukaista. Esimerkiksi FINMARC-formaattiin pohjautuvat tietokannat on konvertoitava MARC 21 formaattiin ennen niiden yhdistämistä Melinda-tietokantaan. Tähän on olemassa valmiita konversio-ohjelmia, mutta yleensä formaatin vaihtaminen edellyttää siirtymistä myös uudempaan kirjastojärjestelmään.

Sitä vastoin MARC 21 -formaatissa olevan aikaisempien luettelointisääntöjen mukaan luodun datan konvertointi ISBD-kuvailusääntöjen mukaiseksi on kevyempi toimenpide, johon on niin ikään olemassa valmis konversiosääntö. Tämän jälkeen data on vielä konvertoitava RDA-kuvailuohjeiden mukaiseksi RDA-konversiolla. Aurora-kirjastojärjestelmässä näille molemmille konversioille on vain yksi "konversiopaketti", jossa molemmat konversiot suoritetaan yhdellä kertaa tietokantaan.

Laatu

Paikallistietokannan datan tulisi olla mahdollisimman hyvässä kunnossa ennen siirtoa Melindaan. Liittymisen valmisteluvaiheessa on hyvä tutkia tietokannan tilaa ja toteuttaa järjestelmällisiä siivoustoimenpiteitä.

Millainen data sitten on valmista Melindaan vietäväksi? Tarkkaa vastausta on vaikea antaa. Melindaan toivotaan luonnollisesti mahdollisimman hyvälaatuisia metatietoja, mutta täysin virheetöntä tietokantaa tuskin on olemassakaan. Pääsääntönä on, että huomiota tulee kiinnittää eniten tiedonhakuun ja tietueiden tuplakontrolliin vaikuttaviin asioihin. Valmistelussa on hyvä tehdä esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:

  • Tuplatietueiden siivoaminen
  • Tunnisteiden ja pääkirjauskenttien korjaaminen
  • Merkistötarkistukset
  • Osakohde- ja emotietueiden väliset linkitykset: erityisesti emoon kiinnittymättömien "orpopoikasten" kartoittaminen
  • Puuttuuko pakollisia kenttiä? Esimerkiksi 245, 300, 336/337/338
  • Kiinteämittaisten kenttien sisältö, kuten julkaisuvuodet 008-kentässä: puuttuuko vuosia tai onko mukana selkeästi vääriä arvoja?
  • Onko mukana tyhjiä (osa)kenttiä?
  • Tulisiko joitain aineistoja poistaa?
  • Onko tietokannassa systemaattisia virheitä, jotka voidaan korjata massa-ajoilla?
Osakohteiden toteutustapa

Julkaisuihin sisältyvien osateosten kuten musiikkikappaleiden kuvailuun on olemassa erilaisia käytäntöjä. Osakohteita on luetteloitu esimerkiksi erillisinä osakohdetietueina, nimekelisäkirjauksina 7XX-kentissä sekä kirjaamalla sisällystietoja huomautuskenttään 505. Eri kuvailutapoja voi esiintyä historiallisista tai perustelluista käytännön syistä myös saman tietokannan sisällä.

Melindassa lähtökohtana on oletus, että nimekkeeseen sisältyvät osakohteet kuvaillaan emotietueeseen linkitettävinä osakohdetietueina. Muutkin kuvailutavat ovat mahdollisia, mutta liittymisiä suunniteltaessa tutkitaan tapauskohtaisesti, olisiko esimerkiksi lisäkirjauksista mahdollista generoida Melindaan osakohdetietueita. Melinda-asiakaswikin osakohdesivulla on aiheesta lisätietoa.

Omistusoikeus

Mikäli kirjasto on hankkinut metatietoja ulkopuolisilta toimijoilta, tulee ennen Melindaan siirtymistä varmistaa että sopimusehdot sallivat näiden tietueiden käyttämisen yhteisessä metatietovarannossa. BTJ:n luettelointipalvelun laatimista tietueista on olemassa yhteiskäytön mahdollistava sopimus, mahdollisten muiden toimijoiden osalta asia tulee varmistaa erikseen.

Mikäli tietueissa on yksittäisiä elementtejä, joiden käyttöoikeudet yhteistietokannassa ovat epäselviä, nämä voidaan suodattaa pois Melindaan ladattavasta aineistosta. Esimerkkitapaus tällaisesta ovat tietueeseen kirjatut rikastelinkit, jotka vievät tietueen toimittajan palvelimella oleviin kansikuviin tai tiivistelmäteksteihin.

Kirjastojärjestelmän ominaisuus
Anchor
rajapinnat
rajapinnat
 
Kirjastojärjestelmän yleinen soveltuvuus

Melindassa mukana olevia yleisiä kirjastoja lukuunottamatta kaikki Melindassa toimivat kirjastot käyttävät kahta kirjastojärjestelmää: Melindassa tapahtuva bibliografisten tietojen luominen ja muokkaus tapahtuu Alephilla, paikalliskannassa sijaitsevien kokoelma- ja nidetietueiden käsittely ja lainaustoiminnot taas Voyager-järjestelmässä. Yleisten kirjastojen kohdalla Melindaan liittyminen pyritään toteuttamaan ilman toisen kirjastojärjestelmän käyttöönottoa , kytkemällä käytössä oleva järjestelmä tietokantoineen Melindaan rajapintojen avulla.

Jotta kirjastojärjestelmällä voidaan työskennellä Melindassa, sen tulee tukea MARC 21 -formaattia ja tiedonsiirtoa ulkoiseen tietokantaan (ks. alla). Pilotointivaiheessa ensimmäisten kirjastojen kanssa Axiell Aurora -järjestelmä kytkettiin Melindaan niin, että kuvailu Melindaan onnistuu Aurora-luetteloinohjelmalla. Ensimmäisten käyttöönottojen jälkeen edetään suunnitelmista käytäntöön myös muiden kirjastojärjestelmien kanssa. Kaikkiin maassamme tällä hetkellä käytettäviin kirjastojärjestelmiin tarvittavia rajapintoja ei kuitenkaan voida toteuttaa tarvittavia rajapintoja tai niiden kehittäminen ei ole esimerkiksi kustannussyistä järkevää.

Rajapinnat

Melindan ja paikallisen tietokannan välisten rajapintojen toiminta on Melindaan liittymisen keskeisimpiä teknisiä kysymyksiä. Rajapinnoilla tarkoitetaan määriteltyä tapaa, jolla ohjelmistot kytkeytyvät toisiinsa eli käytännössä vaihtavat tietoa keskenään. Kukin rajapinta vaihtaa tavallisesti vain yhdenlaista tietoa. Melindassa työskentely ja tiedonsiirto Melindan ja paikallisen tietokannan välillä edellyttävät monenlaista tiedonsiirtoa, joten rajapintojakin tarvitaan useampia. Alla on listattuna ja lyhyesti kuvattuna Axiell Aurora -järjestelmässä käytettävät rajapinnat, joita yleisten kirjastojen pilottien Melinda-työskentelyssä hyödynnetään.

  • Hakurajapinta: mahdollistaa tiedonhaun Melindasta Aurora-järjestelmällä. Noudettuja tietueita pystyy selailemaan ja muokkaamaan suoraan Aurorassa. Hakurajapinta perustuu SRW/U-standardiin.
  • Luettelointirajapinta: mahdollistaa Aurorassa muokattujen tai luotujen tietueiden tallentamisen Melindaan.
  • Replikointirajapinta: huolehtii Melindan ja paikallistietokannan välisestä tiedonsiirrosta. Kun siis kirjaston luetteloija muuttaa tietuetta Melindassa, muutos siirtyy replikointirajapinnan kautta paikallistietokantaan.

Yllä listatut rajapinnat ovat Melindassa työskentelyn kannalta välttämättömiä, minkä vuoksi niistä puhutaan yleistermillä Melinda-rajapinnat. Niissä kyse on bibliografisten tietueiden liikuttelusta sisään ja ulos Melindasta ns. Alephin X-serverin kautta. Ainakin Aurora-kirjastojen kohdalla hyödynnetään näiden lisäksi muitakin rajapintoja:

  • Haravointirajapinta: tämän kautta kirjaston tietueet saadaan liittymisvaiheessa poimittua ulos paikalliskannasta ja syötettyä sitten Melindaan. Haravointi perustuu OAI-PMH-standardiin.
  • Verkkopalvelurajapinta: hakee Melindan näyttöluetteloon paikalliskannasta nimekkeiden reaaliaikaiset saatavuustiedot. Axiell-järjestelmien tapauksessa verkkopalvelurajapintana toimii Axiell Web Service -rajapinta.

Viimeksi mainittuja rajapintoja käytetään myös Finnassa näytettävien aineistojen ja niiden saatavuustietojen hakuun. Haravointi- ja verkkopalvelurajapinnat eivät ole samalla tavalla kriittisiä Melindaan liittymiselle: paikalliskannan sisällön poimintaan on tarpeen vaatiessa muitakin mahdollisuuksia eikä saatavuustietojen tuominen Melindan näyttöluetteloon ole välttämätöntä jos kirjasto ei niin halua. Pilottikirjastojen tapauksessa nämä kuitenkin kuuluvat rajapintakokonaisuuteen.

...